Makrokuvaus ja VR tms.
-
- Viestit: 89
- Liittynyt: Kesä 23, 2004 9 : 59
Makrokuvaus ja VR tms.
Käytätkö makrokuvauksessa VR tms systeemiä?
Jos käytät, niin minkälaisessa tilanteessa?
Itse olen aloitteleva makroilija ja ajattelin siitä olevan hyötyä kun kuvaa hämärässä tai muuten huonossa valossa, vai onko siitä hyötyä sittenkään?
Jos käytät, niin minkälaisessa tilanteessa?
Itse olen aloitteleva makroilija ja ajattelin siitä olevan hyötyä kun kuvaa hämärässä tai muuten huonossa valossa, vai onko siitä hyötyä sittenkään?
Elä ja ihastu, ei elämä siitä pahastu.
-
- Viestit: 118
- Liittynyt: Touko 04, 2003 11 : 15
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Makrokuvaus ja VR tms.
Vakaaja toimii sitä paremmin, mitä kauempana kohde on kamerasta. Isolla suurennussuhteella käsivaralta kuvatessa vakaaja ei välttämättä pysty korjaamaan tarpeeksi, mutta eipä siitä haittaakaan ole ollut.esko74 kirjoitti:Käytätkö makrokuvauksessa VR tms systeemiä?
Jos käytät, niin minkälaisessa tilanteessa?
Itse olen aloitteleva makroilija ja ajattelin siitä olevan hyötyä kun kuvaa hämärässä tai muuten huonossa valossa, vai onko siitä hyötyä sittenkään?
-
- Viestit: 7836
- Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
- Paikkakunta: Banaanilaakso
- Viesti:
-
- Viestit: 7836
- Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
- Paikkakunta: Banaanilaakso
- Viesti:
-
- Viestit: 684
- Liittynyt: Heinä 20, 2013 15 : 50
Todellisessa makroilussa ovat ihan fysiikan lakien vuoksi sekä AF että IS melkolailla tehottomia. Automaagi ei pysty niin tarkkaan tarkennukseen hämähäkin 1:1 perskarvoihin, juuri siihen kolmanteen jonka haluat olevan tarkka, ja vapinanvaimennus menettää tehonsa ja saattaa sotkea (ja sotkeekin) kuvaa, koska mennään niin hiuksen hienoilla rajoilla.Hannu KH kirjoitti:Sekäettä, kunhan tilanne on sopiva. Ehkä lähikuvailen enemmän.Naranek kirjoitti:Makroillessa vai lähikuvauksessa? tietänet eron?Hannu KH kirjoitti:Itse käytän makroillessa usein AF:ää ja IS:ää. En keksi syytä miksi en käyttäisi.
Lähikuvauksessa, jota 99,99% porukasta todellisuudessa tekeenkin vaikka väittääkin makroilleensa, saattaa olla etteivät ne pilaa kuvaa. Hyödyt siinäkin ovat enemmän kuvaajan mielessä kuin kuvassa.
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: Joulu 26, 2011 10 : 31
Tein tästä pienin testin Canonin L sarjan 100mm makrolla
https://www.flickr.com/photos/aarnijahe ... 731787463/
Testin mukaan vakaimesta ei ollut extreme makroilussa hyötyä mutta ei haittaakaan kun käytettiin L-sarjan 100mm makroa. Monissa muissa Canonin linsseissä on ongelmia jos kuvanvakainta käytetään yhdessä jalustan kanssa.
Nykyään pistän kuvanvakaimen pois päältä jos kuvaan makroa/mikroa.
Henri
https://www.flickr.com/photos/aarnijahe ... 731787463/
Testin mukaan vakaimesta ei ollut extreme makroilussa hyötyä mutta ei haittaakaan kun käytettiin L-sarjan 100mm makroa. Monissa muissa Canonin linsseissä on ongelmia jos kuvanvakainta käytetään yhdessä jalustan kanssa.
Nykyään pistän kuvanvakaimen pois päältä jos kuvaan makroa/mikroa.
Henri
-
- Viestit: 684
- Liittynyt: Heinä 20, 2013 15 : 50
Mitä on "extreme-makroilu"?banania kirjoitti:Tein tästä pienin testin Canonin L sarjan 100mm makrolla
https://www.flickr.com/photos/aarnijahe ... 731787463/
Testin mukaan vakaimesta ei ollut extreme makroilussa hyötyä mutta ei haittaakaan kun käytettiin L-sarjan 100mm makroa. Monissa muissa Canonin linsseissä on ongelmia jos kuvanvakainta käytetään yhdessä jalustan kanssa.
Nykyään pistän kuvanvakaimen pois päältä jos kuvaan makroa/mikroa.
Henri
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: Joulu 26, 2011 10 : 31
Hei Naranek,
jos katsoit linkkiäni niin tuossa testissäni oli 100mm makron nokkaan laitettu vielä mikroskooppiobjektiivi. Usein aidon makroilun katsotaan alkavan 1:1 kuvaussuhteesta, testissä mentiin 10:1 tasolle jolloin 3.6 cm levyiselle kennolle mahtuu 3.6 mm levyinen siivu kuvattavasta kohteesta.
Ei näillä ole mitään vakiintuneita termejä, voidaan puhua extreme makroilusta taikka mikroilusta. Englanniksi termit ovat
-photomacrography (suomeksi makrokuvaus, 1:1 tasolta ehkä tuonne 5:1 tasolle)
-close-up photography (suomeksi lähikuvaus, 1:1 tasolta alaspäin)
-photomicrography (tälle ei suomalaista termiä oikein ole. Kyse on 5:1 - 50:1 tasoista eli mennään niin pitkälle kuin heijastuvalla valolla onnistuu. Sitä voisi kutsua extreme makrokuvaukseksi taikka mikrokuvaukseksi mutta tuolla mikrokuvauksella tarkoitetaan yleensä jotain ihan muuta)
Jos olet kiinnostunut enemmälti aiheesta niin suosittelen kurkkaamaan tänne
http://www.photomacrography.net/
Henri
jos katsoit linkkiäni niin tuossa testissäni oli 100mm makron nokkaan laitettu vielä mikroskooppiobjektiivi. Usein aidon makroilun katsotaan alkavan 1:1 kuvaussuhteesta, testissä mentiin 10:1 tasolle jolloin 3.6 cm levyiselle kennolle mahtuu 3.6 mm levyinen siivu kuvattavasta kohteesta.
Ei näillä ole mitään vakiintuneita termejä, voidaan puhua extreme makroilusta taikka mikroilusta. Englanniksi termit ovat
-photomacrography (suomeksi makrokuvaus, 1:1 tasolta ehkä tuonne 5:1 tasolle)
-close-up photography (suomeksi lähikuvaus, 1:1 tasolta alaspäin)
-photomicrography (tälle ei suomalaista termiä oikein ole. Kyse on 5:1 - 50:1 tasoista eli mennään niin pitkälle kuin heijastuvalla valolla onnistuu. Sitä voisi kutsua extreme makrokuvaukseksi taikka mikrokuvaukseksi mutta tuolla mikrokuvauksella tarkoitetaan yleensä jotain ihan muuta)
Jos olet kiinnostunut enemmälti aiheesta niin suosittelen kurkkaamaan tänne
http://www.photomacrography.net/
Henri
Viimeksi muokannut banania, Kesä 15, 2015 10 : 51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 684
- Liittynyt: Heinä 20, 2013 15 : 50
Kyselen "tyhmiä" siksi että ensiksikin en ole koskaan kuullutkaan mistään extrememakroilusta eli se kuulostaa siltä mikä onkin eli itsekeksityltä termiltä ja toisekseen koska porukka luulee makroilevansa kun itseasiassa ottavat vain lähikuvia tai aivan tavallisia kuvia. Tämä tietysti johtuu siitäkin että vähän joka toisessa sunnuntaikuvaajalle tarkoitetussa putkessä on vaikka mitä "makro" merkintää, vaikka sillä ei välttämättä saa oikeastaan edes kunnolla lähikuvia.
Kuten aivan oikein kirjoitat, makrokuvaus alkaa vasta siitä kun kärpänen kuvautuu kennolle samassa koossa kuin on luonnossakin. Ja jos se on pienempi kennolla kuin luonnossa, kyse on todellakin lähikuvauksesta. Tuota tarkoittamaasi kutsutaan suomeksi mikroskooppikuvaukseksi.
Nämä kaikki kolme ovat varmaan sata vuotta vanhoja nimityksiä ja täysin vakiintuneita niin suomeksi kuin muillakin kielillä, joten ne ovat olemassa ja olleet olemassa vaikket sinä niitä tuntisikaan.
Kuten aivan oikein kirjoitat, makrokuvaus alkaa vasta siitä kun kärpänen kuvautuu kennolle samassa koossa kuin on luonnossakin. Ja jos se on pienempi kennolla kuin luonnossa, kyse on todellakin lähikuvauksesta. Tuota tarkoittamaasi kutsutaan suomeksi mikroskooppikuvaukseksi.
Nämä kaikki kolme ovat varmaan sata vuotta vanhoja nimityksiä ja täysin vakiintuneita niin suomeksi kuin muillakin kielillä, joten ne ovat olemassa ja olleet olemassa vaikket sinä niitä tuntisikaan.
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: Joulu 26, 2011 10 : 31
Naranek,
tunnen kyllä termit. Mikroskooppikuvauksella tarkoitetaan yleensä mikroskoopin kautta otettuja kuvia. Aiemmin jako olikin aika selvä kun 5X tasolta ei päässyt eteenpäin kuin todellakin vain mikroskooppikuvauksella. Tällöin oli selkeää jaotella 1X alaspäin makrokuvaukseen tuonne max. 5X tasolle asti ja mikroskooppikuvaukseen siitä eteenpäin.
Nyttemmin on tullut mukaan kolmas vaihtoehto jossa mikroskooppia ei käytetä vaikka mennään makrokuvauksen rajojen yli. Sitä ei voi oikein kutsua mikroskooppikuvaukseksi kun mikroskooppia ei siinä käytetä, mutta ei se ole oikein makrokuvaustakaan.
Englanniksi nämä kaksi erotetaan toisistaan termeillä
-photomicroscopy, jolla siis viitataan mikroskoopin kautta tehtävään kuvaukseen. Suomeksi tämä on mikroskooppikuvausta
-photomicrography, jota käytetään kun kuvataan mikroskooppitasoilla mutta ilman mikroskooppia. Tälle ei tosiaan ole olemassa mitään suomenkielistä termiä. Joku pitäisi keksiä ja myönnän että tuo "extreme makroilu" on huono, mutta parempaakaan en nyt keksinyt.
Henri
tunnen kyllä termit. Mikroskooppikuvauksella tarkoitetaan yleensä mikroskoopin kautta otettuja kuvia. Aiemmin jako olikin aika selvä kun 5X tasolta ei päässyt eteenpäin kuin todellakin vain mikroskooppikuvauksella. Tällöin oli selkeää jaotella 1X alaspäin makrokuvaukseen tuonne max. 5X tasolle asti ja mikroskooppikuvaukseen siitä eteenpäin.
Nyttemmin on tullut mukaan kolmas vaihtoehto jossa mikroskooppia ei käytetä vaikka mennään makrokuvauksen rajojen yli. Sitä ei voi oikein kutsua mikroskooppikuvaukseksi kun mikroskooppia ei siinä käytetä, mutta ei se ole oikein makrokuvaustakaan.
Englanniksi nämä kaksi erotetaan toisistaan termeillä
-photomicroscopy, jolla siis viitataan mikroskoopin kautta tehtävään kuvaukseen. Suomeksi tämä on mikroskooppikuvausta
-photomicrography, jota käytetään kun kuvataan mikroskooppitasoilla mutta ilman mikroskooppia. Tälle ei tosiaan ole olemassa mitään suomenkielistä termiä. Joku pitäisi keksiä ja myönnän että tuo "extreme makroilu" on huono, mutta parempaakaan en nyt keksinyt.
Henri
-
- Viestit: 684
- Liittynyt: Heinä 20, 2013 15 : 50
Nyt en ymmärrä sinua. Ei noissa kahdessa muussakaan termissä erotella mitään käytettävän välineistön mukaan.
Se on ihan sama päästäänkö lähikuvauksen tai makroilun tasolle makro-objektiivilla, loittosarjalla vai lähilinssillä tai kenties kääntörenkaalla. Siksi on aivan se ja sama päästäänkö mikroskooppitasolle jollain laitteella jota kutsutaan mikroskoopiksi vai jollain toisella laitteella jossa on aivan vastaavaan kykenevä optiikka.
Jos engelsmanni on keksinyt yleiskäytössä tarpeettoman termin, ei se meitä mitenkään koske.
Jos olet asianharrastaja, niin tuolla alueella (ja monella muullakin erikoisalalla) on monta muutakin jakoa ja termiä käytettävistä tekniikoista jotka eivät meitä muita kiinnosta tippaakaan.
Te kuvaatte mikroskooppitason asioita joten kutsumme ylätasolla hommaanne mikroskooppikuvaukseksi olematta tippaakaan kiinnostuneita siitä millaisia härpäkkeitä käytätte. ;-)
Se on ihan sama päästäänkö lähikuvauksen tai makroilun tasolle makro-objektiivilla, loittosarjalla vai lähilinssillä tai kenties kääntörenkaalla. Siksi on aivan se ja sama päästäänkö mikroskooppitasolle jollain laitteella jota kutsutaan mikroskoopiksi vai jollain toisella laitteella jossa on aivan vastaavaan kykenevä optiikka.
Jos engelsmanni on keksinyt yleiskäytössä tarpeettoman termin, ei se meitä mitenkään koske.
Jos olet asianharrastaja, niin tuolla alueella (ja monella muullakin erikoisalalla) on monta muutakin jakoa ja termiä käytettävistä tekniikoista jotka eivät meitä muita kiinnosta tippaakaan.
Te kuvaatte mikroskooppitason asioita joten kutsumme ylätasolla hommaanne mikroskooppikuvaukseksi olematta tippaakaan kiinnostuneita siitä millaisia härpäkkeitä käytätte. ;-)
-
- Viestit: 909
- Liittynyt: Marras 22, 2011 11 : 25
Vakaajasta on lähikuvauksessa iloa kyllä. Sitä voi harrastaa käsivaralta kohtuullisessa valossa vielä, riippuu tosiaan mitä kuvaa.
Varsinaisessa makrokuvauksessa voi joko käyttää jalustaa tai sitten kuvata käsivaralta käyttäen salamaa. Jälkimmäistä on tullut harrastettua jopa melkein pimeässä jollain about 1:1 - max 2:1 suurennossuhteilla, 150 non-OS sigmalla ja renkailla + 1-2 salamalla ja parilla erilaisella valonmuokkaimella.
Tarkennus tuossa vapaalla kädellä salamalla kuvatessa on helpointa manuaalisesti vartaloa liikuttamalla, etsimen läpi. Voisin kuvitella että vakaajasta olisi tässä touhussa iloa - samalla lailla kuin telellä kuvatessa käsivaralta, kohteen seuranta on helpompaa. En ole kuitenkaan kokeillut, mulla on 90mm vakaajallinen Tamronin makro kyllä, mutta ei ole tullut sen kanssa vielä tuohon ryhdyttyä. Tahtoo olla kausiluontoiseen inspiraatioon nojaava kuvaustapa mulla kun valaisusysteemin rakenteluun menee aina jonkun verran aikaa.
Varsinaisessa makrokuvauksessa voi joko käyttää jalustaa tai sitten kuvata käsivaralta käyttäen salamaa. Jälkimmäistä on tullut harrastettua jopa melkein pimeässä jollain about 1:1 - max 2:1 suurennossuhteilla, 150 non-OS sigmalla ja renkailla + 1-2 salamalla ja parilla erilaisella valonmuokkaimella.
Tarkennus tuossa vapaalla kädellä salamalla kuvatessa on helpointa manuaalisesti vartaloa liikuttamalla, etsimen läpi. Voisin kuvitella että vakaajasta olisi tässä touhussa iloa - samalla lailla kuin telellä kuvatessa käsivaralta, kohteen seuranta on helpompaa. En ole kuitenkaan kokeillut, mulla on 90mm vakaajallinen Tamronin makro kyllä, mutta ei ole tullut sen kanssa vielä tuohon ryhdyttyä. Tahtoo olla kausiluontoiseen inspiraatioon nojaava kuvaustapa mulla kun valaisusysteemin rakenteluun menee aina jonkun verran aikaa.
-
- Viestit: 38
- Liittynyt: Joulu 26, 2011 10 : 31
Pahoittelut jos meni heti hifistelyksi.
Eskon kysymys on hyvä ja Jiihaa siihen tuossa yllä vastasi mielestäni hyvin lähikuvauksen osalta. Jos yrittää kuvata lentävää sudenkorentoa käsivaralta on vakaimesta paljon hyötyä.
Jalustalta kuvattaessa vakaimesta voi olla kuitenkin selvää haittaa. Canon esimerkiksi omilla sivuillaan ohjeistaa että seuraavilla objektiiveilla jalustalta kuvattaessa pitää vakain laittaa pois päältä
...should have IS turned off (ie lock the IS correction lens group in place) when mounted on a tripod include the following lenses:
•EF28-135mm f/3.5-5.6 IS USM
•EF75-300mm f/4-5.6 IS USM
•EF100-400mm f/4.5-5.6L IS USM
•EF300mm f/4L IS USM
Uudemmissa putkissa vakaimen algoritmia on parannettu, mutta sitä ei ole suunniteltu makrokuvauksen tueksi ja siitä voi olla selvää haittaa myös.
Itse tuota siis jonnin verran testailin omalla kalustollani ja päädyin ratkaisuun että en käytä vakainta makroilussa. Parhaassa tapauksessa vakain oli vain hyödytön, mutta hyvin usein peräkkäisissä valotuksissa, vakaimella ja ilman, oli selkeä ero vakaimen tappioksi. Kannattaa varmaan testata asia omalla kalustolla jos kuvaa makroa jalustalta.
Käsivaralta tapahtuvassa lähikuvauksessa pidän kyllä vakainta päällä.
Henri
Eskon kysymys on hyvä ja Jiihaa siihen tuossa yllä vastasi mielestäni hyvin lähikuvauksen osalta. Jos yrittää kuvata lentävää sudenkorentoa käsivaralta on vakaimesta paljon hyötyä.
Jalustalta kuvattaessa vakaimesta voi olla kuitenkin selvää haittaa. Canon esimerkiksi omilla sivuillaan ohjeistaa että seuraavilla objektiiveilla jalustalta kuvattaessa pitää vakain laittaa pois päältä
...should have IS turned off (ie lock the IS correction lens group in place) when mounted on a tripod include the following lenses:
•EF28-135mm f/3.5-5.6 IS USM
•EF75-300mm f/4-5.6 IS USM
•EF100-400mm f/4.5-5.6L IS USM
•EF300mm f/4L IS USM
Uudemmissa putkissa vakaimen algoritmia on parannettu, mutta sitä ei ole suunniteltu makrokuvauksen tueksi ja siitä voi olla selvää haittaa myös.
Itse tuota siis jonnin verran testailin omalla kalustollani ja päädyin ratkaisuun että en käytä vakainta makroilussa. Parhaassa tapauksessa vakain oli vain hyödytön, mutta hyvin usein peräkkäisissä valotuksissa, vakaimella ja ilman, oli selkeä ero vakaimen tappioksi. Kannattaa varmaan testata asia omalla kalustolla jos kuvaa makroa jalustalta.
Käsivaralta tapahtuvassa lähikuvauksessa pidän kyllä vakainta päällä.
Henri
-
- Viestit: 684
- Liittynyt: Heinä 20, 2013 15 : 50
Makrokuvauksessa jopa hengitys liikuttaa kameraa sen verran ettei tarkennus pysy siellä missä pitää ja on siis aivan arpapeliä. Siksi tulisi käyttää jalustaa ja tarkennuskiskoa. Eli tarkennusta ei tehdäkään objektiivista vaan kiskon avulla koko kameraa siirtämällä eteen tai taakse. On muuten kertaluokkaa helpompaa kuin ilman. Toki ostamalla väljä ja huono kisko, saadaan siitäkin hankalaa.jiihaa2 kirjoitti: Tarkennus tuossa vapaalla kädellä salamalla kuvatessa on helpointa manuaalisesti vartaloa liikuttamalla, etsimen läpi
-
- Viestit: 909
- Liittynyt: Marras 22, 2011 11 : 25
Niin juuri. Kieltämättä tuota joutuu hetken harjoittelemaan ja huteja tulee paljon, mutta so what. Kahden Witstron kanssa kuvaussetti painaa myös about 3kg ja hengittämättä pitää välillä olla puoli minuuttia, joten hiukan kuntoa kysytään myös.Sakke_K kirjoitti:Aloittelija... kuka nyt kuvatessa hengittää ;-)Naranek kirjoitti: Makrokuvauksessa jopa hengitys liikuttaa kameraa sen verran ettei tarkennus pysy siellä missä pitää ja on siis aivan arpapeliä.
Ei ole kuitenkaan mikään pakko käyttää noin suurta valosettiä, jopa integroidulla salamalla saa hyvää kuvaa kun askartelee vastavalosuojaan sopivan valonmuokkaimen ja käyttää hieman lyhyempää linssiä. Ilman jalustaa ehtii ötököiden mukaan, eikä ole niin valolla väliä.
Jos vielä epäilyttää, niin tässä pari ensinnä mieleen tullutta mainitulla tekniikalla kuvattua ötökkää jotka varmasti on suuremmalla kuin 1:1 suhteella tallessa. Hyttynen on kuvattu 2014:06:25 23:35:11 (f11) ja hämppy 2013:06:16 00:34:18 (f10).
Niin juu ja hämppy kuvattu yhdellä käsisalamalla + integroidulla ja hyttynen niillä kahdella witstrolla. Salamat saa mukavasti kiinni sigman jalustapantaan alumiininpalalla.