Valaisun ja jälkikäsittelyn suhde

[puuhapete]

Nykyään käytän henkilökuvauksessa ihan perusvalaisua ja kuvaustilanteessa pyrin mahdollisimman varmaan ja tasaiseen valaisuun.

Mitä ihmeen "tasaista" valaistusta? Kuvassahan on usein mielenkiintoista valo ja varjo, ja valon ja varjon jakautuminen kuva-alalle. Dramatiikkaa mukaan peliin!

Toi tasainen on ehkä vähän harhaanjohtava. Katsomalla noita kahta esimerkkikuvaa saat varmaan jutun juonesta kiinni.

[kapa21]

Jos pitää päästä liikkumaan, niin siinä auttaa jos on isohko studiotila niin että voi käyttää isompia valoja kauempaa. Esim. jos on metrin softbox metrin päässä mallista, sen voi korvata kahden metrin päässä olevalla kahden metrin softboxilla.

Ja jos tilan lisäksi on rahaa. Toi kahdenmetrin softari on enemmän kuin kaksikertaa kallimpi verrattuna metrin softariin.

Mutta isompi tila antaa kyllä paremmat mahdollisuudet valistuksen onnistumiselle ja vähemmälle jälkikäsittelylle. Ei ole niin kauhee pal muita heijastavia pintoja, valoja voi siirrellä eri ilmansuuntiin, jne. Itsellä kun tilaa ei juurikaan ole, niin väkisin joutuu panostamaan jälkeenpäin fiilaukseen.

[puuhapete]

Minä pyrin ilman muuta jo kuvaustilanteessa saamaan valot mahdollisimman hyvin kohdalleen, koska:

* Lopputulos näyttää paremmalta ja luonollisemmalta, ei niitä valoja voi Photoshopissa mitenkään kunnolla säätää, ainakaan niin ettei kuvausvaiheessa säädetty näyttäisi paremmalta. Hyvästä voi tehdä vielä paremman, mutta kakasta ei voi tehdä konvehtia.

* Jos pitää samasta sessiosta tuottaa useita kuvia, pääsee paljon helpommalla jos lähtökohta on valmiiksi hyvä, ja kuvan käsittelyyn käytetty aika on minimoitu. Eli mieluummin kääntelee valoja vartin, kuin tuunaa kymmentä kuvaa 10min/kuva.

En toki yritä saada ihan valmista kuvausvaiheessa, vaan saaada aikaan sopivan kontrastin niin että sävyt jakautuvat sopivasti histogrammin alueelle. Liian loiva tai jyrkkä on huono lähtökohta, puhumattakaan varsinaisesti alivalotetusta tai ylivalotetusta.

Tietenkin tyhjästä on paha nyhjästä, mutta jos kuvaa rawina ja hanskaa lightoom 5 ja photarin CS6 tai CC:n niin yllättävän paljon jälkikäsittelyssä saa aikaan.

Kysehän tässä on kompromisseista.....jos ajalla ei ole väliä niin tietenkin parhaan tuloksen saa hinkkaamalla loputtomiin niitä valoja ja nysvää vielä kauemmin sen jälkikäsittelyn kanssa.

[olli R]

Luulen, että juuri tuollaisessa nopeassa rahaa tuovassa kuvaustilanteessa on syytä käyttää varmaa hiukan varaa antavaa perusvalaisua, jonka varmasti osaa. Tällaisella originaalilla on sitten helpompi tehdä asiakkaan toivomuksia.

Ja kyllä jälkikäsittelyssä toki tekee tuollaisia valaisun jyrkkyyden muutoksia, myös paikalisesti.

Mutta jälkikäsittelyllä on vaikea tehdä valon position muutoksia, siis ikään kuin vaihtaa niitä valaisevien valojen paikkaa. Vaikkapa siirtää sitä nenän varjoa kokonaan. Ja tällaisia asioita kyllä mielellään sitten säätää siinä kuvaustilanteessa.