Canon rungot

[Matti_JH]

Objektiivin valovoima ei muutu vaikka voissa paistaisi, eli sama minkä kennon sinne taakse tunkee niin kuva piirtyy kennolle kuin kennolle tasan yhtä kirkkaana = kuvasta tulee yhtälailla valottunut sekä kropilla että täysikennolla valotusajan (ym. asetuksien) ollessa sama.

Vaikka kuinka olisi tuota mieltä on se väärin.

Ei tule samaa kuvaa samoilla asetuksilla , vaan niitä on muutettava vastaamaan uutta valovoimaa, jotta näyttää samalta.

tämä pitää katsoa ja ymmärtää katsomansa, saa saman kuvan
mutta ei samoilla asetuksilla.

Mutta ehdotan että menet ja intät Tuon tonyn videon chatissa
https://www.youtube.com/watch?v=f5zN6NVx-hY

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

[tonskulus]

Objektiivin valovoima ei muutu vaikka voissa paistaisi, eli sama minkä kennon sinne taakse tunkee niin kuva piirtyy kennolle kuin kennolle tasan yhtä kirkkaana = kuvasta tulee yhtälailla valottunut sekä kropilla että täysikennolla valotusajan (ym. asetuksien) ollessa sama.

Vaikka kuinka olisi tuota mieltä on se väärin.

Ei tule samaa kuvaa samoilla asetuksilla , vaan niitä on muutettava vastaamaan uutta valovoimaa, jotta näyttää samalta.

tämä pitää katsoa ja ymmärtää katsomansa, saa saman kuvan
mutta ei samoilla asetuksilla.

Mutta ehdotan että menet ja intät Tuon tonyn videon chatissa
https://www.youtube.com/watch?v=f5zN6NVx-hY

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

Juuri näin, tämähän pitäisi olla itsestäänselvää. Ainut mikä tuossa muuttuu, on kuvakulma jos polttoväli pysyy samana.

En ymmärrä miksi jotain aurinkopaneelia pitää alkaa vertaamaan kameran kennoon :D
Tietty isompi aurinkokenno kokonaisuudessaan tuottaa enemmän tehoa pieneen verrattuna, mutta tietyltä pinta-alalta kerätty energia on aina vakio huolimatta paneelin koosta.
Valokuvan kirkkautta/valotusta sensijaan ei todellakaan määritellä laskemalla yhteen jokaisen kuvapikselin kirkkausarvo. Aivan eri juttu.

On totta että eri kameroiden kennojen todellisissa herkkyyksissä on eroja mutta nekään ei riipu kennon koosta vaan muista tekijöistä. Siksi eri kameroilla voi tosiaan kuvat valottua vähän toisistaan poikkeavasti vaikka asetukset olisivatkin samat.
Yleisesti ottaen näissä kuitenkin pyritään standardeihin kameramaailmassa jotta homma pysyy edes suurinpiirtein järkevänä ja se f/2.8 objektiivi on ihan yhtä valovoimainen niin kropilla kuin kinokennoisellakin rungolla.

[SuperDrive]

Objektiivin syväterävyys ei muutu, mutta kroppirungossa saa sellaisen vaikutelman koska kuvakulma on tiiviimpi ja näin ollen kohde voi olla kauempana että se täyttää saman alan kuvasta kuin kinokennolla. Jos kohde on kaukana niin syväterävyys pienenee ja näin ollen tulee vaikutelma että kroppirungossa ei ole bokehmässäilymoodia.

Kroppirungon suuri syväterävyys johtuu siitä, että niissä käytetään pienempiä polttovälejä. Samalla polttovälillä ja etäisyydellä syväterävyys on pienempi kuin kinokoossa. Jos katsoo äärettömässä olevan taustan epäterävyyttä, se on kohteen tasossa polttoväli/aukkoluku riippumatta kennokoosta.

[SuperDrive]

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

Ei, mutta täyskennoisella voit laittaa aukoksi 4 ja ISO:ksi 800 ja kuva on silti hieman parempi kohinaltaan. Kuvanlaatu on se, joka kiinnostaa. Siksi täyskennolla 4 vastaa kroppikennon 2,8:aa.

[Matti_JH]

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

Ei, mutta täyskennoisella voit laittaa aukoksi 4 ja ISO:ksi 800 ja kuva on silti hieman parempi kohinaltaan. Kuvanlaatu on se, joka kiinnostaa. Siksi täyskennolla 4 vastaa kroppikennon 2,8:aa.

Ja tuo taas riippuu kameran valmistajasta, kameroiden iästä, mallista, katsotaanko kuvaa missä koossa...

[SuperDrive]

Ja tuo taas riippuu kameran valmistajasta, kameroiden iästä, mallista, katsotaanko kuvaa missä koossa...

Nuo menee jo saivarteluksi. Toki kuvanlaatu riippuu kameran iästä ym. Jos taas katsoo pienessä koossa, ei hyvää laatua tarvitse.

[Matti_JH]

Ja tuo taas riippuu kameran valmistajasta, kameroiden iästä, mallista, katsotaanko kuvaa missä koossa...

Nuo menee jo saivarteluksi. Toki kuvanlaatu riippuu kameran iästä ym. Jos taas katsoo pienessä koossa, ei hyvää laatua tarvitse.

Joka tapauksessa, tämä väittämä on väärä, väärin ymmärretty tai tahallinen provo.

Niin että 2.8 on 2.8 on 2.8.

Väärin menee.

Se on fysiikka ja mahdotonta tunkea sama valo
eri systeemiin samasta reiästä.

[SuperDrive]

Joka tapauksessa, tämä väittämä on väärä, väärin ymmärretty tai tahallinen provo.

Niin että 2.8 on 2.8 on 2.8.

Väärin menee.

Se on fysiikka ja mahdotonta tunkea sama valo
eri systeemiin samasta reiästä.

En tiedä nyt mitä tarkoitat. Jos valo otettaan tietystä kuvakulmasta, oleellista on kuvanlaadun kannalta aukon efektiivinen koko, ei sen suhde polttoväliin.

[pasikan]

Tuossa että f2,8 olisi cropissa f4 ei ole järjen häivää. 300mm f2,8 on f2,8 molemmissa. Cropissa kuvakulma vastaa FF kennon 450mm polttoväliä. Ei eri kameroiden kennojen suorituskyvyn eroa voi mitenkään vääntää objektiivin valovoimaan. Ei sitten millään. Ehkä jollain kameraparilla voi kuvanlaatu olla sama ISO200 vs ISO 400. Jolloin kuvanlaatu olisi samaa tasoa, kun toisessa on kiinni f2,8 ja toisessa f4 objektiivi. Silloin saataisiin kuvanlaadullisesti sama tulos paremman rungon asetuksilla f4 1/1000s iso400 kun heikomman rungon f2,8 1/1000 iso200. Mutta kameroiden kennoissa on niin paljon eroa. Ettei tuota ole mitään järkeä ajatella tuollatavalla. Ota vaikka canon 1ds ja nikon d7100 ja kokeile tekeekö samaa jälkeä herkkyyksillä ISO1600 vs ISO800. Ja väittääkö täällä joku tosissaan. Että croppikennolle suunniteltu f2,8 objektiivi olisi cropissa f2,8. Mutta FF kenollekin sopiva f2,8 olisi cropissa f4.

[SuperDrive]

Tuossa että f2,8 olisi cropissa f4 ei ole järjen häivää. 300mm f2,8 on f2,8 molemmissa. Cropissa kuvakulma vastaa FF kennon 450mm polttoväliä. Ei eri kameroiden kennojen suorituskyvyn eroa voi mitenkään vääntää objektiivin valovoimaan. Ei sitten millään. Ehkä jollain kameraparilla voi kuvanlaatu olla sama ISO200 vs ISO 400. Jolloin kuvanlaatu olisi samaa tasoa, kun toisessa on kiinni f2,8 ja toisessa f4 objektiivi. Silloin saataisiin kuvanlaadullisesti sama tulos paremman rungon asetuksilla f4 1/1000s iso400 kun heikomman rungon f2,8 1/1000 iso200. Mutta kameroiden kennoissa on niin paljon eroa. Ettei tuota ole mitään järkeä ajatella tuollatavalla. Ota vaikka canon 1ds ja nikon d7100 ja kokeile tekeekö samaa jälkeä herkkyyksillä ISO1600 vs ISO800. Ja väittääkö täällä joku tosissaan. Että croppikennolle suunniteltu f2,8 objektiivi olisi cropissa f2,8. Mutta FF kenollekin sopiva f2,8 olisi cropissa f4.

En tiedä mitä trollusta yrität. kun otat täysin eri aikakausien kameroita vertailuun. Moni haluaa täyskoon kennon. Miksi, jos mitään kennon koosta ei voi vetää laatuun? Pelkän katu-uskottavuudenko takia? Kyllä se suuri kenno nyt antaa vain paremman kuvanlaadun ja se vastaa sitä, mitä minä matemaattisesti ilmaisin. Se, että kameratyypeissä ja kenoissa on toki eroja ja se, että tekniikka kehittyy ei muuta tätä mihinkään.

Tuo viimeinen virke taas ei mitenkään liity siihen, mitä minä sanoin. On ihan sama, mille se on suunniteltu. Valovoiman kinovastaavuus lasketaan aina samalla tavalla: valovoima kerrotaan kroppikertoimella. Näin tehdään myös pokkareilla, joiden objektiivit tietenkin oin ko. kameroille suunniteltu.



00

[pasikan]

Teoriassa tuo kaavasi voisi pitää paikkaansa. Jos olisi croppi ja ff-runko, joiden kuvanlaatu olisi täysin sama. Kennokokoon suhteutettuna. Ja Kuvanlaatu laskisi tasaisesti, herkkyyttä nostettaessa. Mutta näin ei ole. Verrataan vaikka Nikonin uusimpia croppi ja FF-runkoja. Ja kuvanlaadun osalta dynamiikkaa. Alhaisimmilla herkkyyksillä tuo kaavasi osuu aika lähelle. Mutta jo ISO400 kohdalla dynamiikka on sama molemmilla rungoilla. Ja jos käytetään kaavaasi, niin cropin ISO400 vs ff ISO800 pitäisi olla dynamiikaltaan lähellä samaa. Mutta eipä olekaan, vaan näillä herkkyyksillä croppi on selvästi parempi.

Ja vaikka verrattaisiin yhtä runkoa eri herkkyyksillä, niin huomataan ettei kaava voi toimia. Otetaan 5d mark III Ja taas dynamiikka. ISO100 vs ISO200 eroa ei ole ollenkaan. Mutta ISO3200 vs ISO6400 eroa on jo 1 aukko.

Laitoin tuohon esimerkkiin juuri tarkoituksella ääripään kameroita. Jotta olisi mahdollisimman helppo tajuta, ettei tuo kaava pidä mitenkään paikkaansa. Koska tuo tasan aukon ero kuvanlaadussa croppi ja ff-kameroilla ei toteudu ehkä millään yhdistelmällä.

Totta on että yleensä se ff-kenno tekee parempaa jälkeä, kuin croppi. Mutta ei tuon sinun kaavasi mukaan. Eikä sitä kennon suorituskykyä voi millään vääntää objektiivin valovoimaan. 2,8 on 2,8 sekä cropissa että FF:ssä. Ja se on 2,8 vaikka se ei olisi edes missään kamerassa kiinni.

Myös croppirunkojen välillä on suuriakin eroja. Millä kaavalla sitten muutat objektiivin valovoiman.Kun objektiivi vaihdetaan croppirungosta toiseen?

Kerrotko vaikka yhden croppirungon ja yhden FF-rungon, joilla tuo kaavasi pitää paikkansa? Ei millään. Ei ainakaan kaikilla herkkyyksillä.

[SuperDrive]

Teoriassa tuo kaavasi voisi pitää paikkaansa. Jos olisi croppi ja ff-runko, joiden kuvanlaatu olisi täysin sama. Kennokokoon suhteutettuna. Ja Kuvanlaatu laskisi tasaisesti, herkkyyttä nostettaessa. Mutta näin ei ole. Verrataan vaikka Nikonin uusimpia croppi ja FF-runkoja. Ja kuvanlaadun osalta dynamiikkaa. Alhaisimmilla herkkyyksillä tuo kaavasi osuu aika lähelle. Mutta jo ISO400 kohdalla dynamiikka on sama molemmilla rungoilla. Ja jos käytetään kaavaasi, niin cropin ISO400 vs ff ISO800 pitäisi olla dynamiikaltaan lähellä samaa. Mutta eipä olekaan, vaan näillä herkkyyksillä croppi on selvästi parempi.

Nikonin täyskennoisissa onkin paljon suurempi pikselimäärä. Tämä toki vaikuttaa asiaan.

Ja vaikka verrattaisiin yhtä runkoa eri herkkyyksillä, niin huomataan ettei kaava voi toimia. Otetaan 5d mark III Ja taas dynamiikka. ISO100 vs ISO200 eroa ei ole ollenkaan. Mutta ISO3200 vs ISO6400 eroa on jo 1 aukko.

MIten tämä edes liittyy käsiteltävään asiaan? En ymmärrä mitä joku ISO 100:n ja ISO 200:n vertailu 5D:llä on mitenkään oleellinen.

Totta on että yleensä se ff-kenno tekee parempaa jälkeä, kuin croppi. Mutta ei tuon sinun kaavasi mukaan. Eikä sitä kennon suorituskykyä voi millään vääntää objektiivin valovoimaan. 2,8 on 2,8 sekä cropissa että FF:ssä. Ja se on 2,8 vaikka se ei olisi edes missään kamerassa kiinni.

No mihin se perustuu, ellei siihen, että kennolle tulee enemmän valoa? Kuten olen jo sanonut, yksittäiset esimerkit eivät osoita mitään. Ne on tasoa: "Naapurin Jaska poltti kolme askia päivässä ja eli satavuotiaasi."

Myös croppirunkojen välillä on suuriakin eroja. Millä kaavalla sitten muutat objektiivin valovoiman.Kun objektiivi vaihdetaan croppirungosta toiseen?

Mitään kaavaa ei tietenkään tarvita. Kaava koskee vain kennokokojen eroja. Se käsittelee kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrää. Nämä puheet kennojen laatueroista ovat olkiukkoja.

[pasikan]

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

Ei, mutta täyskennoisella voit laittaa aukoksi 4 ja ISO:ksi 800 ja kuva on silti hieman parempi kohinaltaan. Kuvanlaatu on se, joka kiinnostaa. Siksi täyskennolla 4 vastaa kroppikennon 2,8:aa.

Nuo esimerkit joita tuohon kirjoitin, osoittavat selvästi. Että tämä ei pidä paikkaansa. Se kuvanlaatu ero kun ei mene herkkyyksien suhteen näin.

Eikä nuo kirjoittamani esimerkit ole mitän yksittäistapauksia. Voit vaihtaa noihin esimerkkeihini ihan mitkä rungot tahansa. Silti siitä selviää sama asia.

Ja on aivan sama onko kenno croppi vai FF. Valoa tulee kennolle neliösenttiä kohden täysin saman verran. Ja vain sillä on väliä. Kun otat kuvan samasta kohteesta cropilla ja FF:llä. Ja sinulla on molemmissa vaikka asetuksina f2,8 1/1000s ISO400. Niin molemmat kuvat ovat yhtä kirkkaita. Se minkäverran FF-kennoisessa on parempi kuvanlaatu riippuu kamerasta. Eikä sitä voi tuolla kaavallasi laskea. Tai toki voi. mutta perseelleen menee.

Otin tuon 5d:een esimerkiksi selventämään sinulle sitä tosiseikkaa. Että vaikka sen croppikameran kenno olisi leikelty siitä FF-kennosta, niin tuo kaavasi ei pidä paikkaansa.

Oletetaan vaikka että tuo kaavasi pitää tuolla sinun esimerkilläsi paikkansa. Joillain kameroilla. Eli FF 300 mm f/4,0, 1/1000 s, ISO 400 vs crop 150 mm, f/2,0, 1/1000 s, ISO 100 kuvanlaatu on sama. Sitten vaihdetaan. Muuten samat arvot mutta muutetaan herkkyyttä ISO1600 vs ISO6400. Hokkus pokkus! Kuvanlaatu ei olekaan enää sama. Eli tuo sinun laskukaavasi pitää paikkansa 0,0001% tilanteista. Eli sillä ei ole mitään virkaa.

[SuperDrive]

Eikä nuo kirjoittamani esimerkit ole mitän yksittäistapauksia. Voit vaihtaa noihin esimerkkeihini ihan mitkä rungot tahansa. Silti siitä selviää sama asia.

Ja on aivan sama onko kenno croppi vai FF. Valoa tulee kennolle neliösenttiä kohden täysin saman verran. Ja vain sillä on väliä. Kun otat kuvan samasta kohteesta cropilla ja FF:llä. Ja sinulla on molemmissa vaikka asetuksina f2,8 1/1000s ISO400. Niin molemmat kuvat ovat yhtä kirkkaita. Se minkäverran FF-kennoisessa on parempi kuvanlaatu riippuu kamerasta. Eikä sitä voi tuolla kaavallasi laskea. Tai toki voi. mutta perseelleen menee.

Nyt taas puhut aivan eri asiasta. Tottakai neliösentille menee yhtä paljon valoa. Sen sijaan isommalle kennoille kokonaisuutena menee enemmän valoa ja samoin yhdelle pikselille, jos niitä on yhtä paljon. Mutta joskus itse jumalatkin taistelevat turhaan, joten turha kai jatkaa. Katso kuitenkin tämä:

https://www.youtube.com/watch?v=DtDotqLx6nA

Kohta josta puhun on kohdassa 10:40.

Huomaa, en yhdy käsitykseen, että ISO-merkintä sinänsä olisi huono. Sen muuttaminen tekisi aukkomerkinnät riippuvaiseksi kennokoosta.

[pasikan]

Tietenkin yhdelle pikselille tulee enemmän valoa, mitä suurempi sen pinta-ala on. Mutta ei sillä ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Jos objektiivin valovoima pitäisi ilmoittaa sen mukaan, miten paljon yksittäiselle pikselille tulee valoa. Niin Eihän se valovoima olisi silloinkaan kiinni kennokoosta. vaan sen yksittäisen pikselin koosta. Ja silloinhan valovoima muuttuisi jo eri FF-rungoilla Esim Sony a7s 12mpx kennolla f2,8 objektiivi olisikin tämän teorian mukaan a7r rungossa enää f5,6. koska kolme kertaa isommalle pikselille tulee kolmekertaa enemmän valoa.

[SuperDrive]

Tietenkin yhdelle pikselille tulee enemmän valoa, mitä suurempi sen pinta-ala on. Mutta ei sillä ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Jos objektiivin valovoima pitäisi ilmoittaa sen mukaan, miten paljon yksittäiselle pikselille tulee valoa. Niin Eihän se valovoima olisi silloinkaan kiinni kennokoosta. vaan sen yksittäisen pikselin koosta. Ja silloinhan valovoima muuttuisi jo eri FF-rungoilla Esim Sony a7s 12mpx kennolla f2,8 objektiivi olisikin tämän teorian mukaan a7r rungossa enää f5,6. koska kolme kertaa isommalle pikselille tulee kolmekertaa enemmän valoa.

Katsoiko ko. videon. Siinä nimenomaan puhuttiin kennolle kokonaisuutena tulevasta valosta. Minä puhuin pikselille tulevasta valosta ajatuksena, että kennoissa olisi sama pikselimäärä vähän tarkoituksena vääntää rautalangasta

Minä nimenomaan sanoin, että en pidä ajatuksesta ISO-merkinnän muuttamiseksi, koska se muuttaisi aukkomerkintöjä. Homma toimisi, jos kukin objektiivi toimisi vain yhden koon kennoissa. Kuitenkin periaate, että kun samasta kuvakulmasta tulee valo samankokoisen aukon kautta sisään on periaatteessa kuvanlaatu sama oli sitten kyse isosta kennosta isosta polttovälistä ja pienestä nimellisestä aukosta ja korkeasta hellyydestä vaiko pienestä kennosta, pienestä polttovälistä, matalasta ISO:sta ja suuresta nimellisestä aukosta.

Minusta olet trollannut tarpeeksi, joten lopetan keskustelun osaltani tähän.