Ville^K kirjoitti:
Heittoni perustuvat vain omakohtaisiin kokemuksiin. Nurkista pyörimästä löytyy edellämainittu E-M5 (vuodelta 2012) sekä 2x Nikonin D700 runkoa vuodelta 2008. En ole tehnyt kummallakaan kameralla tieteellisesti tarkkoja testejä, mutta käytännössä fiilis on se, että E-M5:n kohinat ovat noin kaksi aukkoa D700:sta jäljessä. Lisäksi E-M5:n iso-arvot ovat noin 1/3EV tai 2/3EV epäherkempiä kuin D700:n vastaavat.
Kuvissa on molemmilla käytössä sama suljinaika, mutta Olyn aukko on f/2.8 ja herkkyys iso200 kun taas Nikonilla samaan syväterävyyteen on himmennetty aukolle f/5.6 ja herkkyyttä nostettu vastaavasti iso800. Tämä "testi" olettaa että kuvataan jotain mihin tarvitaan sama suljinaika ja syväterävyys.
Eli tässä siis 4v vanhempi kinokennoinen kamera on 2 aukkoa edellä uudempaa pikkukennoista kameraa mitä kohinoihin tulee. En osaa arvioida kameroiden dynamiikkaa mutta omassa käytössäni en ole havainnut merkittävää eroa
Jos nykyisillä kameroilla tilanne ei ole enää sama, vaan pienemmän kennon herkkyysominaisuudet ovat lähempänä isoa kennoa tämä oma pohdintani on väärin. Ja jos noissa postaamissani esimerkkikuvissa on tehty jotain väärin niin otan mielelläni palautetta vastaan.
Noniin. Päivitetääs hiukan tätä kommenttia, eli tänään oli illalla luppoaikaa ja lähdin vähän kameraharrastamaan tuonne pihalle D700+24-70/2.8 ja E-M5+12-40/2.8 -kombojen kera ja kahtelin vähän tuota herkkyysasiaa.
Näyttäisi siltä, että tuo mun iso200 vs iso800 tulos ei pidäkään paikkaansa enää kun herkkyyttä kasvatetaan pari aukkoa molemmissa kameroissa. Eli tänään naputtamieni kuvien perusteella D700 kohisee enemmän herkkyydellä iso3200 kuin E-M5 herkkyydellä iso800.
-> Eli E-M5:llä on sittenkin korkeilla herkkyyksillä etua D700:n verrattuna jos tavoitellaan suurta syväterävyysaluetta.
Viimeksi muokannut Ville^K, Loka 17, 2014 11 : 08. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Oikeasti asiasta ei ole mitään tietoa ennen kuin tiedetään, että
1. Valotitko kummallakin kameralla kennon kannalta oikein eli laitoit kohteen vaaleimman sävykohdan kennon saturaatiopisteeseen?
2. Mitä arvoja olet käyttänyt konvertterissa?
Nämä kummatkin kohdat vaikuttavat aivan ratkaisevasti lopputulokseen. Jos käytät toisella kameralla kennon kapasiteetista pienemmän osan, se näkyy heti. Samoin esimerkiksi Lightroomissa näiden kameroiden tiedostoja pitää käsitellä eri tavoin terävöityksen ja kohinanpoiston keskinäisessä suhteessa. Se on helpointa hakea paikalleen kuvaamalla jotain testitargettia.
E-M1 kykenee parempaan resoluutioon kuin D700 mikäli objektiivit ovat samantasoiset. DxOMarkin mittausten mukaan (heidän ISO-määrityksillä, ei valmistajan arvoilla) kummankin kameran dynamiikka (yksinkertaistettuna: etäisyys saturaatiosta kohinaan) on jokseenkin sama sekä DxOMark-ISO 650:ssa että DxOMark-ISO 2500:ssa.
ppotka kirjoitti:Oikeasti asiasta ei ole mitään tietoa ennen kuin tiedetään, että
1. Valotitko kummallakin kameralla kennon kannalta oikein eli laitoit kohteen vaaleimman sävykohdan kennon saturaatiopisteeseen?
2. Mitä arvoja olet käyttänyt konvertterissa?
Hyviä pointteja.
En tehnyt mitään kovin systemaattista testausta vaan nappasin molemmat kamerat mukaan ja nakuttelin yö/iltamaisemasta kaupungilla siten, että katulamput paloivat molemmilla kameroilla hiukan puhki (takatelkkarin varoitusvaloissa) ja suljinaika sekä syväterävyys olivat molemmilla kameroilla samat. Lightroomissa klikkasin valkotasapainon kohdilleen ja muuten käytin oletusasetuksia mikä ei luultavasti ole järkevää. Testi ei siis ole tehty niin tarkasti, että sitä kannattaisi laittaa nettiin tarkemmin ruodittavaksi.
Ajattelin postata mietteitä koska oma kokemukseni kameroiden kennojen suorituskyvystä hämärässä on muuttunut hiukan E-M5:n eduksi aiempiin postauksiini verrattuna.
Nämä kummatkin kohdat vaikuttavat aivan ratkaisevasti lopputulokseen. Jos käytät toisella kameralla kennon kapasiteetista pienemmän osan, se näkyy heti. Samoin esimerkiksi Lightroomissa näiden kameroiden tiedostoja pitää käsitellä eri tavoin terävöityksen ja kohinanpoiston keskinäisessä suhteessa. Se on helpointa hakea paikalleen kuvaamalla jotain testitargettia.
Tämä on hyvä neuvo. Kiitos.
ps. Tykkään enemmän näistä sun informatiivista postauksista kuten tämä jota nyt lainasin.
Ville^K kirjoitti:
ps. Tykkään enemmän näistä sun informatiivista postauksista kuten tämä jota nyt lainasin.
No joo, aina kun jaksaisikin olla perusteellinen, korrekti ja kohtelias... ;-)
Testaaminen on oikeasti yhtä helvettiä. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että lopputulos kertoo sitä mitä väitetään. Netti on täynnä "testejä", joissa ei ole päätä eikä häntää. Suurin osa kertoo oikeasti testaajan tekemisistä eikä kamerasta tms. testattavasta kohteesta. Testin lähtötilannne pitää osata laatia niin, että tutkittava ilmiö tulee esiin. Testin toteutuksessa pitää osata elimoida muut vaikuttavat tekijät tai ainakin ne pitää tuntea niin, että on tiedossa niistä aiheutuva virhe. Samoin pitää elimoida kaikki muuttuvat tekijät. Ja sitten, oman itsensä neutraloiminen on usein se kaikkein vaikein asia.
Oikein tehtyyn testiin tulosten analysoimisineen tuppaa menemään törkeästi aikaa. Ajatuksena niitä olisi kiva tehdä, käytännössä...
käyttääkös kukaan enää harmaakorttia? mietin lähinnä sen käyttöä maisemakuvauksessa, kun kysymyksessä on voimakkaita valo- ja varjokontrasteja. Entä onkos tuollaisissa tilanteissa (esim. laskevan tai nousevan auringon valo) parempi antaa vaikka taivaan palaa puhki kuin yrittää kaivaa yksityiskohtia esiin varjoista?
ruutu kirjoitti:käyttääkös kukaan enää harmaakorttia? mietin lähinnä sen käyttöä maisemakuvauksessa, kun kysymyksessä on voimakkaita valo- ja varjokontrasteja. Entä onkos tuollaisissa tilanteissa (esim. laskevan tai nousevan auringon valo) parempi antaa vaikka taivaan palaa puhki kuin yrittää kaivaa yksityiskohtia esiin varjoista?
Ainakaan minä en käytä, sillä kuvaan vain raw:ta.
Aina kannattaa valottaa siten, että suurin osa histogrammista sijoittuu oikealle (raw). Tietenkin siten, että mikään kuvan kannalta keskeinen elementti ei pala puhki. Ppotkan blogissa on aiheesta hyvin juttua.
Jos on voimakas kontrasti, kannattaa ottaa vähintään pari valotusta ja pinota ne. Sama sääntö valotuksen suhteen pätee niissäkin.
moonshine kirjoitti:Jos on voimakas kontrasti, kannattaa ottaa vähintään pari valotusta ja pinota ne. Sama sääntö valotuksen suhteen pätee niissäkin.
Mikä on järkevin tapa toteuttaa tämä kuvankäsittelyss? Olen joskus koittanut kliksutella jotain Photoshopin ja Lightroomin automaattista yhteispeliä, mutta lopputulos on ollut aina aivan karsea hdr-kikkare.
Jos tiedossa on joku hyvä tutoriaali niin sellaisen voinee paiskata tähän :)
moonshine kirjoitti:Jos on voimakas kontrasti, kannattaa ottaa vähintään pari valotusta ja pinota ne. Sama sääntö valotuksen suhteen pätee niissäkin.
Mikä on järkevin tapa toteuttaa tämä kuvankäsittelyss? Olen joskus koittanut kliksutella jotain Photoshopin ja Lightroomin automaattista yhteispeliä, mutta lopputulos on ollut aina aivan karsea hdr-kikkare.
Jos tiedossa on joku hyvä tutoriaali niin sellaisen voinee paiskata tähän :)
Photoshop täytyy jakaa tässä kahteen eri aikakauteen. Vain CS5 ja myöhemmät ovat kelvollisia HDR:n tekoon. Siinäkin käyrää joutuu säätelemään itse mutta työkalu on hyvin toimiva.
Toinen tapa lisätä dynamiikkaa on pinota samoilla asetuksilla otettuja valotuksia. 2 valotusta = aukko lisää, 4 valotusta = 2 aukkoa lisää... 2 potenssiin x = x aukkoa lisää dynamiikkaa.
Näistä kummastakin on esimerkki Lightroom-kirjassani.
Lightroomissa ei voi tehdä valotusten HDR-yhdistämistä eikä valotusten pinoamista eikä valotusten kokoamista panoraamaksi. Noihin tarvitaan "apuohjelma", joka itselläni on Photoshop (nyk. CC 2014). Teen Lightroomissa perusjutut, kuten oikaisen horisontit ja kaatuvat linjat sekä säädän osavalotukset muutenkin mahdollisimman hyviksi yhdistämisiä varten. Loppu tapahtuu Photoshopissa ja yhdistetty tiedosto palautuu sitten Lightroomiin.
PENien 12MP kennon aikana tein useinkin dynamiikan kasvattamista. Nykyisillä 16MP kennoilla hyvin harvoin. Oikeastaan vain, jos on pakko mennä ISO 3200 ja yli tai ETTR-valotustavallani varoitusvärit näyttävät isomman yhtenäisen sinisen alueen. Muuten Lightroomilla pystyy availemaan varjot nätisti ja pitämään kohinat kurissa.
On the E-M1, there is a 'dial' looking button on the left that allows you one-tap access to a number of key functions including Sequential shooting, HDR and AF/Metering Mode
ppotka kirjoitti:Lightroomissa ei voi tehdä valotusten HDR-yhdistämistä eikä valotusten pinoamista eikä valotusten kokoamista panoraamaksi. Noihin tarvitaan "apuohjelma", joka itselläni on Photoshop (nyk. CC 2014). Teen Lightroomissa perusjutut, kuten oikaisen horisontit ja kaatuvat linjat sekä säädän osavalotukset muutenkin mahdollisimman hyviksi yhdistämisiä varten. Loppu tapahtuu Photoshopissa ja yhdistetty tiedosto palautuu sitten Lightroomiin.
PENien 12MP kennon aikana tein useinkin dynamiikan kasvattamista. Nykyisillä 16MP kennoilla hyvin harvoin. Oikeastaan vain, jos on pakko mennä ISO 3200 ja yli tai ETTR-valotustavallani varoitusvärit näyttävät isomman yhtenäisen sinisen alueen. Muuten Lightroomilla pystyy availemaan varjot nätisti ja pitämään kohinat kurissa.
Jep, sanosin, että ellei kuvaa esim. nousevaa/laskevaa aurinkoa päin, yksi valotus riittää hyvin.
Haarukoinnissakin kannattaa valottaa ruudut oikealle. En tiedä, miten E-M1:sen hdr-toiminto pelaa, joten sen toimivuudesta en osaa sanoa.