Polttovälin/kuvakulman ilmoittaminen

[Planari]

Molemmissa voisi lukea esim. 50°/f1.4. Olisi paljon selkeämpi ja informatiivisempi merkintä kuin 30mm/f1.4 + tieto APS-C kennosta ja sen croppikertoimesta + tieto kinovastaavan kuvakulmasta.

Myös merkintä 48mm(EFL)/f1.4 poistaisi yhden laskutoimituksen.

Joka tapauksessa nämä kaikki arvot ovat noin arvoja, että pilkkua ei niiden kanssa kannata viilata. :)

Kuinka moni ihmisistä todella ymmärtää jotain asteita? Sinänsä mikä tahansa mittari on hyvä, kunhan se on ihmisille tuttu. Jos minä saisin aloittaa puhtaalta pöydältä niin ensinnä käyttäisin kuvan leveyttä lävistäjän sijaan. Sitten merkitsisin 36 mm kinovastaavuutta ykkösellä ja siitä sitten pidempiä vastaavasti eli 72 mm olisi kaksi jne. Laajakulmille sitten voisi olla vastaavasti. Idea olisi, että luku kertosi etäisyyden ja kuva-alan suhteen.

Tosin järjestelmäkameroissa kun sama objektiivi käy erikokoisiin kennoihin, on polttoväli selkein tapa ilmaista, koska se on nimenomaan objektiivin ominaisuus.

Polttoväli on kyllä objektiivin ominaisuus, mutta sitähän ei oikeasti käytetä mihinkään. Vaan käytössä on polttovälilukeman vastaavuus tiettyyn kuvakulmaan. Esim. 28mm objektiivi mielletään laajakulmaksi, koska se on kinokameroissa sitä. 28mm on pienellä kennokoolla olevassa kamerassa jo pitkä teleobjektiivi.

Myöskään polttoväli 300 mm ei ole 0,3 m, vaan keskipitkä teleobjektiivi, jossa kapea kuvakulma.

Asteiden käyttö helpottaisi myös kompaktikameroiden ostamista. Objektiivista näkisi suoraan, minkä kuvakulma-alueen se kattaa. Nyt on kahta saman kokoluokan kameraa suhteellsen työläs verrata keskenään. Objektiivissa ilmoitettu esim. 6,3...18,9 mm on täysin hyödytöntä tietoa, kun kennokokoa ei tiedä.

[SuperDrive]

Tällä hetkellä jos joku sanoo, että objektiivin kuvakulma on vaikka 72 astetta, niin ei ole selkeää kuvaa mitä tuo tarkoittaa käytännössä ;-)

Kyse on hieman samanlaisesta ajattelutavan muutoksesta kuin euro vs. markka.

Tässä ihan konkreettinen esimerkki tuosta nykymerkinnän vaikeudesta. Millaisia kuvia tällä tulee? Onko 180 astetta FF, APS-H vai APS-C koossa? Onko kuva ympyrä vai tuo 180 astetta diagonaalinen mitta? Auttaako tieto, että kinovastaavuus on 13mm?

http://www.verkkokauppa.com/fi/product/ ... asitarkent

Kalansilmille pätevät aivan eri säännöt. Niissä ei päde perinteiset säännöt polttovälin ja kuvakulman välillä. Kalansilmä ovat erikoistapaus, josta ei voi vetää johtopäätöksiä mihinkään.

[SuperDrive]

Toinen ongelma tulee superlaajakulmissa, joissa polttoväli ei enää kerro juuri mitään. Esim. Olympuksen Zuiko 9-18 mm (18-36 mm kino) kuvakulma on laajemmassa päässä 100°, kun taas saman polttovälisen tulppaobjektiivin 9mm/f8 kuvakulma on 140°.

Kyllä ne pätevät superlaajakulmissakin. Ne eivät päde kalansilmissä. Tuo tulppaobjektiivi on kalansilmä. Micro 4:3 kennon tehollinen lävistäjä on 21,5 mm. Arc tan (21,6 / 2 / 9) * 2 = 100,4 astetta.

[Planari]

Kalansilmille pätevät aivan eri säännöt. Niissä ei päde perinteiset säännöt polttovälin ja kuvakulman välillä. Kalansilmä ovat erikoistapaus, josta ei voi vetää johtopäätöksiä mihinkään.

Toki kalansilmät ovat vain osa objektiivitarjonnasta, mutta nostin esiin, kun siellä tuo asteiden hyöty näkyy selvimmin.

[SuperDrive]

Kinovastaavina millimetreinä ilmoittaminen on mielestäni ehdottomasti paras ratkaisu, sillä se lienee kaikille vähänkään valokuvausta harrastaneille tuttu ratkaisu. Pokkareissa, älypuhelimissa sun muissa saa tosissaan arvuutella, mitä sillä voi kuvata kun mainoksessa ilmoitetaan vain "3x zoom" tai vastaavaa. Esimerkiksi 70-200 ja 18-55 ovat molemmat noin 3x zoomeja, mutta käyttötarkoitukseltaan hyvin erilaisia.

Niin ja mitä tuolla 70-200 mm objektiivilla on tekemistä pokkarien saati sitten älypuhelimien kanssa. Pokkareissa pienin polttoväli on kuvakulmaltaan suunnilleen sama. Nykymalleissa kinovastaavuudeltaan 24-28 mm.

Tätä kerroinjuttua joutuu usein selittämään sunnuntaikuvaajille, sillä 70-200 putken zoomia kysyessään kun kertoo 3x niin mielikuvana on että eihän sillä saa kuvattua kuin lähelle. Superteleprimet on vielä asiat erikseen, nehän ovat ihan *sensuroitu* sillä eihän niissä ole ollenkaan zoomia!

Sano, että näissä ei käytetä ko. merkintää.

Osassa taas ilmoitetaan polttovälikin, mutta sitä kinovastaavaa on hankala lähteä arvuuttelemaan kun ei tiedä kennon kroppikerrointa. Onneksi valmistajien specsheeteistä löytyy useimmiten kuitenkin kinovastaava polttovälikin.

Kennokokohan pokkareissa on kaksi: 1/2,3" ja 1/1,7" pienin poikkeuksin. Lävistäjät ovat 7,7 mm ja 9,5 mm ja koppikertoimet 5,6 ja 4,62. Jos pienin polttoväli on 5,0 tai alle, on kyse 1/2,3" kennosta. Jos se on 5,2-6 on kyse 1/1,7" kennosta. Yleensäkin kun näkee kiinteäobjektiivisen kameran, kannattaa ensiksi katsoa sitä objektiivin pienintä polttoväliä. Se kertoo karkeasti kennokoon. Tosin joissain on törkeästi printattu vastaavuudet.

Esim. tässä lyhin polttoväli on 4,3 mm. Siis kennokoko 1/2,3" ja kinovastaavuus 24 mm.

http://www.ephotozine.com/articles/pana ... 724576.jpg

[Planari]

Kennokokohan pokkareissa on kaksi: 1/2,3" ja 1/1,7" pienin poikkeuksin. Lävistäjät ovat 7,7 mm ja 9,5 mm ja koppikertoimet 5,6 ja 4,62. Jos pienin polttoväli on 5,0 tai alle, on kyse 1/2,3" kennosta. Jos se on 5,2-6 on kyse 1/1,7" kennosta. Yleensäkin kun näkee kiinteäobjektiivisen kameran, kannattaa ensiksi katsoa sitä objektiivin pienintä polttoväliä. Se kertoo karkeasti kennokoon. Tosin joissain on törkeästi printattu vastaavuudet.

Esim. tässä lyhin polttoväli on 4,3 mm. Siis kennokoko 1/2,3" ja kinovastaavuus 24 mm.

Tuntuu varsin monimutkaiselta tavalta laskea pokkarin zoomin kuvakulmat, kun tosiasiassa kukaan ei tarvitse pokkarin polttovälitietoa mihinkään. Ne kuvakulmat voisivat olla suoraan siinä linssin etureunassa printattuina, tyyliin 74° - 3°.

Mun Pentaxissa on muuten 1/2,5" kenno.

[OskuK]

Tuntuu varsin monimutkaiselta tavalta laskea pokkarin zoomin kuvakulmat, kun tosiasiassa kukaan ei tarvitse pokkarin polttovälitietoa mihinkään. Ne kuvakulmat voisivat olla suoraan siinä linssin etureunassa printattuina, tyyliin 74° - 3°.

Tuohan onkin kamerakauppaan lampsivasta mammasta ihan selvää kuin pläkki ;-)

Kyllä se kennon mitta ja millit objektivissa kertoo vähintään yhtä paljon kuin asteet. Eikä tosiaankaan tarvita mitään mystistä kinokerrointa mihinkään.

[ppotka]

Taustan epäterävyys on eri asia kuin syväterävyys.

Herra armahda!

[SuperDrive]

Kalansilmille pätevät aivan eri säännöt. Niissä ei päde perinteiset säännöt polttovälin ja kuvakulman välillä. Kalansilmä ovat erikoistapaus, josta ei voi vetää johtopäätöksiä mihinkään.

Toki kalansilmät ovat vain osa objektiivitarjonnasta, mutta nostin esiin, kun siellä tuo asteiden hyöty näkyy selvimmin.

180 astetta on käsite, jonka jokainen tuntee. Jos sitten asteet ovat hieman pienemmät, jokainen voi luoda käsitystä asiasta. Muuten asteet ovat aika hankalasti hahmotettavia. Tässä ennen kaikkea on kyse ihan tottumuksesta. Totuttuja asioita on hankala muuttaa. Jo järjetön tapa ilmaista kennokokoja osoittaa tätä. Järjestelmien objektiiveissa kuvakulma on huono, koska se riippuu kennokoosta. Jos on vaikka EF-S ja EF objektiivit, ei niitä voi suoraan verrata, kun samalla kuvakulmalla merkinnät on eri, koska EF:lle ne toki olisivat kinokoon mukaan. Eikä näiden välinen lasku enää olisikaan niin helppoa.

Kaikenkaikkiaan polttoväli sittenkin on paras tapa.Ketä lopulta kiinnostaa kuvakulmat asteina? Ei minua ainakaan. MInä miellän asian lähinnä etäisyyden ja kuva-alan suhteena. Jos kuvaan sadasta metristä kinokameralla 360 mm objektiivilla niin voi nopeasti laskea, että kuvaan mahtuu leveyssuunnassa 10 m alue. Jos asia ilmaistaisiin asteina, joutuisin käyttämään trigonometriaa.

[SuperDrive]

Kennokokohan pokkareissa on kaksi: 1/2,3" ja 1/1,7" pienin poikkeuksin. Lävistäjät ovat 7,7 mm ja 9,5 mm ja koppikertoimet 5,6 ja 4,62. Jos pienin polttoväli on 5,0 tai alle, on kyse 1/2,3" kennosta. Jos se on 5,2-6 on kyse 1/1,7" kennosta. Yleensäkin kun näkee kiinteäobjektiivisen kameran, kannattaa ensiksi katsoa sitä objektiivin pienintä polttoväliä. Se kertoo karkeasti kennokoon. Tosin joissain on törkeästi printattu vastaavuudet.

Esim. tässä lyhin polttoväli on 4,3 mm. Siis kennokoko 1/2,3" ja kinovastaavuus 24 mm.

Tuntuu varsin monimutkaiselta tavalta laskea pokkarin zoomin kuvakulmat, kun tosiasiassa kukaan ei tarvitse pokkarin polttovälitietoa mihinkään. Ne kuvakulmat voisivat olla suoraan siinä linssin etureunassa printattuina, tyyliin 74° - 3°.

Johan sanoin, että ne kuvakulmat suunnilleen samat. Pienin polttoväli vaihtelee kinovastaavuudeltaan 24-28 mm. Käytännössä zoomkerroin kertoo miten "pitkälle pääsee". Harvassa on ne, että pienemmällä kertoimella olisi pienempi kuvakulma.

Tuo astemerkintä ei sano minulle mitään.

Mun Pentaxissa on muuten 1/2,5" kenno.

Kyse on ilmeisesti hieman vanhemmasta mallista. 1/2,3 tuuman kennoihin siirryttiin noin 2009-10.

[Planari]

Kyllä se kennon mitta ja millit objektivissa kertoo vähintään yhtä paljon kuin asteet. Eikä tosiaankaan tarvita mitään mystistä kinokerrointa mihinkään.

Kennon mittaa ei vaan yleensä kerrota kamerassa. Se pitää erikseen kaivaa teknisistä tiedoista, ja lisäksi pohtia tuon polttovälin suhde siihen. Ja miksi? Siksi, että selviäisi kuvakulma, jonka oikea yksikkö on aste. :)

Asia on hellpo testata. Menepä kamerakaupaan ja etsi tarjonnasta se laajakulmaisin kompakti tai pokkari.

[Planari]

Kaikenkaikkiaan polttoväli sittenkin on paras tapa.Ketä lopulta kiinnostaa kuvakulmat asteina?

Tässähän se ydin juuri on, ketä oikeasti kiinnosta polttoväli?

Kyllä se on juuri objektiivin kuvakulma, joka valokuvaajia kiinnostaa, vaikka sitä ei ole totuttu asteissa ajattelemaan, paitsi tuossa superlaajakulmien päässä. Aste on kuitenkin kulman virralinen mittayksikkö ja kaikkei selkein sellainen, vaikkakin monille outo.

[SuperDrive]

Kyllä se kennon mitta ja millit objektivissa kertoo vähintään yhtä paljon kuin asteet. Eikä tosiaankaan tarvita mitään mystistä kinokerrointa mihinkään.

Kylliä sille kinovastaavuudellekin on paikkansa juuri, koska kennokoot vaihtelevat. Minulla on ämmässä pisin polttoväli 55 mm ja kompaktissa 70 mm. Nämä tämän mukaan ovat melkein yhtä hyvät kaukaa kuvatessa, jos ei tiedä mitä kinovastaavuuksista tai kennoko'oista. (Tosin huonossa valossa EOS taita olla jopa parempi, kun kompakti kuitenkin kohisee niin, että resoluutioetu menetetään).

Toki kinovastaavuus on siinä mielessä vanhentunut, että moni nykyään ei koskaan kuvaa tai ole kuvannut kinokameralla tai kinokoon kennolla olevalla kameralla. Silti paljon kirjallisuutta on, joka perustuu siihen. Kaikki taitavat tietää 50 mm normaalin. Jos esimerkiksi kroppikennolla kuvaaja lukee tällaista tietämättä kinovastaavuuksista voi mennä metsään. Toki mikään ei pakota jatkuvasti mielessä muuntelemaan polttovälejä kinokokoon.

[SuperDrive]

Kaikenkaikkiaan polttoväli sittenkin on paras tapa.Ketä lopulta kiinnostaa kuvakulmat asteina?

Tässähän se ydin juuri on, ketä oikeasti kiinnosta polttoväli?

Itseaisassa se ei sinänsä kiinnosta. Toki se jonkun kuvan antaa objektiivin koosta (ei tietenkään tarkkaa moninaisista syistä). Se kuitenkin on se mitta, jota käytetään ja se on nimenomaan objektiivin ominaisuus.

Kyllä se on juuri objektiivin kuvakulma, joka valokuvaajia kiinnostaa, vaikka sitä ei ole totuttu asteissa ajattelemaan, paitsi tuossa superlaajakulmien päässä. Aste on kuitenkin kulman virralinen mittayksikkö ja kaikkei selkein sellainen, vaikkakin monille outo.

Mikä viranomainen on määritellyt asteen viralliseksi yksiköksi. Esimerkiksi puolustusvoimat käyttää paljon piiruja. Ne olisivat telepuolella kätevämpiä. Asteilla pelaaminen on tosi hankalaa, kun pitää käyttää trigonometrisia funktioita.

Kuvakulman muuttaminen kropista kinoon kinovastaavuudella: 1,6 * F. Vastaava muutos asteissa: 2 * arc tan(tan(a / 2) / 1,6). Jos joku virallinen ohje käskisi lyödä päätä seinään, sinä varmaan löisit. Kokeile ehdottaa vaikka Canonille tuota muutosta.

Sitten lähdet miettimään sellaisia kuin syväterävyys ja aukkoluku, niin ymmärrät polttovälin merkityksen.

[Planari]

Toki kinovastaavuus on siinä mielessä vanhentunut, että moni nykyään ei koskaan kuvaa tai ole kuvannut kinokameralla tai kinokoon kennolla olevalla kameralla. Silti paljon kirjallisuutta on, joka perustuu siihen. Kaikki taitavat tietää 50 mm normaalin. Jos esimerkiksi kroppikennolla kuvaaja lukee tällaista tietämättä kinovastaavuuksista voi mennä metsään. Toki mikään ei pakota jatkuvasti mielessä muuntelemaan polttovälejä kinokokoon.

Ei toki pakota. Itsekin olen alkanut jo ajatella polttovälejä uusiksi, kun käytössä on nykyään tuo µ4/3 -kennokoko. Tosin croppikerroin 2x on laskennallisesti aika helppo.

Lisäksi kinovastaavuus ei aina ole ollut se "standardi". Se alkoi yleistyä vasta 50-luvulla, mitä ennen rullafilmi on hallitseva pääformaatti. Siinä normaaliobjektiivi on 80mm. mikään ei siis sano, etteikö tämäkin voisi tulevaisuudessa muuttua, vaikka nykyisiin sukupolviin on aika tiukasti iskostunut.

Eräs suhteellisen helposti havainnollisesttava tapa olisi samanlainen systeemi kuin kiikareissa, jossa ilmoitetaan kuvan leveys 100m tai 1000m päässä.

[olli R]

Nostaisin vielä tuon polttovälin vertaamisen kennon leveyteen, jota tuossa jo pariin kertaan on tuotu esillekin.

36 mm optiikka 36 milliä leveässä kennossa (kino) tarkoittaa, että metrin päässä metrin levyinen asia täyttää kennon ja vastaavasti 10 metrin päässä 10 metrin levyinen asia. Ja taas 72 millinen tarkoittaa että kahden metrin päässä metrin levyinen asia täyttää. 300:aan menee 36 noin 8 kertaa, joten 300 millisellä putkella siis 8 metrin päässä oleva metrinen kohde täyttää kennon. Tämä tulee usein yllätyksenä aloittelijalle, joka yrittää kuvata 40 metrin päässä olevaa lintua tuolla lasilla.

Jos sinulla 22 milliä leveä kenno (1.6 crop), niin sama toimii polttoväleillä 22, 44 ja niin edespäin.

Tämä verrannollisuus on aika hankala asia tajuta tai laskea kuvakulmilla. Milleillä tuo onnistuu melko helposti.

[Hannu KH]

Itse kuvaan pääasiassa kinokoon kennolla mutta jonkinverran myös croppicanonillakin.
En näe mitään hankaluuksia ajatella eri objektiivien sopivuutta millien kautta, vaikka tärkeimmät ja suurimmat tulosteet teen 4:3 -6:5 suhteille typerästä 3:2 formaatista croppaamalla.
Sujuvasti mielessä pyörii 6x6 ja 6x7 kameroiden polttovälien käyttökohteet, ei se niin vaikeaa ja vakavasti otettavaa ole.

[Planari]

Nostaisin vielä tuon polttovälin vertaamisen kennon leveyteen, jota tuossa jo pariin kertaan on tuotu esillekin.

36 mm optiikka 36 milliä leveässä kennossa (kino) tarkoittaa, että metrin päässä metrin levyinen asia täyttää kennon ja vastaavasti 10 metrin päässä 10 metrin levyinen asia. Ja taas 72 millinen tarkoittaa että kahden metrin päässä metrin levyinen asia täyttää. 300:aan menee 36 noin 8 kertaa, joten 300 millisellä putkella siis 8 metrin päässä oleva metrinen kohde täyttää kennon. Tämä tulee usein yllätyksenä aloittelijalle, joka yrittää kuvata 40 metrin päässä olevaa lintua tuolla lasilla.

Jos sinulla 22 milliä leveä kenno (1.6 crop), niin sama toimii polttoväleillä 22, 44 ja niin edespäin.

Tämä verrannollisuus on aika hankala asia tajuta tai laskea kuvakulmilla. Milleillä tuo onnistuu melko helposti.

Tämä systeemi ei vain toimi kovin hyvin laajakulmissa, minkä kanssa kohteet ovat usein kaukana ja laajoja. Itse koen ainakin helpommaksi arvioida kulmia kuin etäisyyksiä. Telepäässä on helpompi hahmottaa kohteen kokoa, mutta etäisyyden arviointi tulee siellä ongelmaksi.

Asteita voi hahmottaa niin, että vaaksa on 20 astetta, kämmenen leveys 10 astetta ja peukalon leveys 2 astetta.

[SuperDrive]

Lisäksi kinovastaavuus ei aina ole ollut se "standardi". Se alkoi yleistyä vasta 50-luvulla, mitä ennen rullafilmi on hallitseva pääformaatti. Siinä normaaliobjektiivi on 80mm. mikään ei siis sano, etteikö tämäkin voisi tulevaisuudessa muuttua, vaikka nykyisiin sukupolviin on aika tiukasti iskostunut.

Eräs suhteellisen helposti havainnollisesttava tapa olisi samanlainen systeemi kuin kiikareissa, jossa ilmoitetaan kuvan leveys 100m tai 1000m päässä.

Kinovastaavuus käsittääkseni tuli nimenomaan digikameroiden myötä. Aikaisemmin usein kameroissa usein oli yksi kiinteä polttoväli, joten ei juuri tarvittu mitään vastaavuuksia tms. Se polttoväli oli mikä oli. Näinhän usein nykyään on kännyköissä. EI niissä välttämättä puhuttu mistään polttoväleistä.

[SuperDrive]

Tämä systeemi ei vain toimi kovin hyvin laajakulmissa, minkä kanssa kohteet ovat usein kaukana ja laajoja. Itse koen ainakin helpommaksi arvioida kulmia kuin etäisyyksiä. Telepäässä on helpompi hahmottaa kohteen kokoa, mutta etäisyyden arviointi tulee siellä ongelmaksi.

Asteita voi hahmottaa niin, että vaaksa on 20 astetta, kämmenen leveys 10 astetta ja peukalon leveys 2 astetta.

En minä ainakaan koskaan ole mitään kämmenleveyksiä ole mittaillut. Lisäksi kun kuvakulma on lävistäjän suunnassa. Oli merkintä mikä tahansa, niin siihen oppii jonkin näppituntuman. Tuo suhde etäisyyden ja kuva-ala, välillä auttaa laajakulmien ymmärtämiseen, kun kuvaa sisällä. 35 mm:llä saa kuvata selkä seinässä, jos haluaa neliön muotoisessa huoneessa koko seinän kuvaan.