350d vs 550d/600d suurilla ISOilla

[jorturo]

Moi,

Aktiivikäytössä EOS 350D. Tulee kuvattua paljon huonossa valaistuksessa ilman jalustaa. Uudemmissa malleissa, esim 550Dssä, olisi tarjolla vieläkin suurempia herkkyyksiä ja pikkuhiljaa on alkanut haittaamaan suurimmalla ISOlla (1600) otettujen kuvien rakeisuus.

Onko kennot kehittyneet uudemmissa malleissa muuten, eli tuottaako uudemmat rungot vähemmän rakeisia kuvia suurilla herkkyyksillä?

Ja ei, en osta valovoimaisempia linssejä enkä useissakaan tilanteissa voi käyttää edes monopodia tukena. 550D kiinnostaa siksi, että niitä saisi kohtuuhintaan käytettynä. Käytettyä (=halvempaa) raskii paremmin kuljettaa mukana metsästys- ja kalastusreissuilla, joilla laitteisto altistuu pakkaselle, kosteudelle, lialle ja kolhuille.

[fleshlight]

Moi,

Aktiivikäytössä EOS 350D. Tulee kuvattua paljon huonossa valaistuksessa ilman jalustaa. Uudemmissa malleissa, esim 550Dssä, olisi tarjolla vieläkin suurempia herkkyyksiä ja pikkuhiljaa on alkanut haittaamaan suurimmalla ISOlla (1600) otettujen kuvien rakeisuus.

Onko kennot kehittyneet uudemmissa malleissa muuten, eli tuottaako uudemmat rungot vähemmän rakeisia kuvia suurilla herkkyyksillä?

Ja ei, en osta valovoimaisempia linssejä enkä useissakaan tilanteissa voi käyttää edes monopodia tukena. 550D kiinnostaa siksi, että niitä saisi kohtuuhintaan käytettynä. Käytettyä (=halvempaa) raskii paremmin kuljettaa mukana metsästys- ja kalastusreissuilla, joilla laitteisto altistuu pakkaselle, kosteudelle, lialle ja kolhuille.

Ei ole nuo kennot kehittyneet ko. malleissa niin paljoa että sillä ratkaisevaa merkitystä olisi, pikemminkin noissa rungoissa ovat päivittyneet JPG-prosessointialgoritmit sekä muut ominaisuudet (konkreettisimpana esimerkkinä takanäytöt).

550D:en korkein käyttökelponen herkkyys on mielestäni ISO 3200 (JPG) pienin varauksin. Jos ottaa raakakuvaa, valottaa oikealle ja perehtyy kuvien jälkikäsittelyyn (terävöitys + kohinanpoisto) niin ISO 6400:sta (RAW) saa vielä käyttökelpoista jälkeä, ainakin normaali käyttötarkoituksiin (ei mitään lakana-printtejä).

Kannattaa perehtyä tuohon raakakuvaukseen (RAW) sekä oikealle valottamiseen, tuolloin voit saada uutta potkua nykyisestä rungostasikin.

[apsc]

Kannattaa perehtyä tuohon raakakuvaukseen (RAW) sekä oikealle valottamiseen, tuolloin voit saada uutta potkua nykyisestä rungostasikin.

Mitä muuten on tuo oikealle valotus?

[olli R]

Mitä muuten on tuo oikealle valotus?

Usein käytetään lyhennettä ETTR, Expose to the Right, jolla sitten löytyy tyhjentäviä selostuksia verkosta.

Perusidea on, että valotetaan kuva mahdollisimman paljon, mutta kuitenkin niin, ettei mikään kohta pala puhki. Kuvankäsittelyssä sitten lasketaan valotusta halutulle tasolle. Onnistuu yleensä helpoiten Raw-formaatilla.

Syynä tähän on se, että digikameran kennolla signaali/kohina -suhde paranee, mitä enemmän valoa kerätään. Lisäksi A/D-muunnoksessa saadaan parhaiten käytettyä digitaalisten valoarvojen sävykkyys, kun mahdollisimman paljon arvoista on suuria. Siis digitaalisen kuvan teknisestä laadusta saadaan näin parempi.

Vastapuolena on sitten se, että valotusaikaa voidaan joutua pidentämään, kohteen liike tai kameran tärähdys näkyy helpommin, tai aukkoa saatetaan joutua nostamaan, jolloin kuvanlaatu reunoilla voi heiketä tai syväterävyys lyhenee liikaa. Herkkyyttäkin voi toki nostaa johonkin rajaan asti, mutta tuo kohinaetu heikkenee tällöin. Kameran valotusvara (kuinka paljon voi valottaa Raw-kuvaa yli) pitää tuntea, jotta ei tule puhkipalamisia.

Kuitenkin toimiva ratkaisu silloin kun kuvauksessa on aikaa, käytössä on jalusta eikä kohde liiku. Nopeatempoisessa kuvauksessa kannattaa mielestäni mielummin keskittyä kuvan sisältöön.

[sepim]

Herkkyyttäkin voi toki nostaa johonkin rajaan asti, mutta tuo kohinaetu heikkenee tällöin.

Luulisin, että herkkyyden kohdalla kuitenkin kannattaa valottaa aina ennen yli (isompi ISO) kuin yrittämällä päästä pienemmällä ISO-arvolla, jolloin valottuu ali?

[olli R]

Herkkyyttäkin voi toki nostaa johonkin rajaan asti, mutta tuo kohinaetu heikkenee tällöin.

Luulisin, että herkkyyden kohdalla kuitenkin kannattaa valottaa aina ennen yli (isompi ISO) kuin yrittämällä päästä pienemmällä ISO-arvolla, jolloin valottuu ali?

Jos sinulla on samat valotusarvot (1/200, f/2.8), saat ISO400:lla vain puolet kuvan lopullisesta valotuksesta verrattuna ISO800:aan. Valoa on kuitenkin kertynyt ihan sama määrä kennon kannalta. Signaali/kohina -suhde on sama, se riippuu pääsääntöisesti todellakin sen valon määrästä.

Eroa kuitenkin tulee enemmän, jos puhutaan hyvin pienistä signaaleista (tummista kohdista), koska tällöin kennon omat kohinalähteet alkavat vaikuttaa enemmän. Riippuu siis vähän kuvaustilanteesta.

Mutta sävykkyyteen tuo herkkyyden korotus auttaa, koska sävyjä tulee kaksinkertainen määrä. Kenno tuottaa valon määrän analogisena suureena, mutta se digitoidaan sitten kuvaa varten. Vaikkapa 14-bittisellä Raw:lla 16384 arvoa 8192:n sijaan. Sävykkyyden lisäys parantaa esimerkiksi kuvan käsittelyn kestoa.

Kuten sanottu, ETTR on ihan hyvä, jos sen käyttö ei vaikuta muihin kuvan tekijöihin (tilanteen havainnointi, liikkeen pysäyttäminen tms).

[sepim]

Jos sinulla on samat valotusarvot (1/200, f/2.8), saat ISO400:lla vain puolet kuvan lopullisesta valotuksesta verrattuna ISO800:aan. Valoa on kuitenkin kertynyt ihan sama määrä kennon kannalta. Signaali/kohina -suhde on sama, se riippuu pääsääntöisesti todellakin sen valon määrästä.

Jos on kaksi tapausta: valotusarvo (1/200, f/2.8) ja ISO400 jolloin kuva jäisi tässä esimerkissä aukon verran tummaksi.
ja toinen tapaus: valotusarvo (1/200, f/2.8) ja ISO800 jolloin valottuu oikein..niin onko lopputulos täysin sama jos ensimmäisen valotusesimerkin kuvan valotusta nostetaan RAW-editorissa 1 aukon verran ylöspäin?

Eli lopputulos olisi sama jos nostaa ISO-arvoa kuvausvaiheessa riittävän valotuksen aikaansaamiseksi tai vaihtoehtoisesti ei nosta ISO-arvoa kuvattaessa, mutta säätää RAW-editorissa valotuksen oikeaksi. Valoahan molemmat kuvat ovat saaneet saman verran.

[olli R]

Jos on kaksi tapausta: valotusarvo (1/200, f/2.8) ja ISO400 jolloin kuva jäisi tässä esimerkissä aukon verran tummaksi.
ja toinen tapaus: valotusarvo (1/200, f/2.8) ja ISO800 jolloin valottuu oikein..niin onko lopputulos täysin sama jos ensimmäisen valotusesimerkin kuvan valotusta nostetaan RAW-editorissa 1 aukon verran ylöspäin?

Tämä on klassinen usein esitetty kysymys. Periaatteessa kuvat eivät ole samat, mutta jos Raw:ssa on tarpeeksi bittejä, kamera tai raw-konvertteri eivät tee jotain erikoisia käsittelyjä (esim Adobe Raw:n uusin versio tekee) ja puhutaan paljolti hyvin valottuneesta kuvasta (ei pelkkää pimeyttä), niin eroa ei luultavasti silmin huomaa.

Kuitenkin eroa tulee, jos kuvassa on paljon tummaa tai halutaan erittäin siistejä liukuvärejä.

ETTR yrittää juuri purra tuohon tumman kuvan tilanteeseen. Toinen vastaavanlainen tekniikka on tähtikuvauksessa käytetty pinoaminen. Siinä estetään toisaalta maan pyörimisestä johtuvaa liike-epäterävyyttä ja toisaalta kennon lämpeämisestä johtuvaa kohinaa käyttämällä lyhyitä valotuksia. Kuvien "valo" lasketaan sitten yhteen, jotta signaali/kohina suhde kasvaisi. Samaa löytyy ainakin joistakin Sony:n kameroista, jossa kamera ottaa kaksi tai useamman kuvan peräkkäin, kohdistaa ne päällekkäin ja summaa.

[sepim]

No saako salamalla kuvatessa houkuteltua oikeaa valoa salamasta lisää kennolle laittamalla tahallaan ISO-arvo hieman alas? Siten salama välähtäisi kirkkaammin ja signaali/kohinasuhde kasvaisi.

Salaman tehon nosto tietenkin hävittää huoneen oikean tunnelman/valaistuksen kuvasta, joten harkiten käytettävä.

[olli R]

Saako kuvaan vähemmän kohinaa laskemalla ISO-herkkyyttä alas (ja valo riittää kuvan valotukseen)? Toki.

Mutta edelleen kannattaa muistaa, että kuva ei ole pelkkää kohinan vähyyttä tai muuta tekniikkaa. Sisältö ratkaisee keinot.

(Ja voihan sitä huoneen tunnelmaa/valaistusta tehdä lisäsalamoilla, kun vaan osaa. ;-)

[cabmo]

Toinen hyvin ratkaiseva tekijä kuvauksessa on optiikan valovoima eli F-luku. Valovoimaisella optiikalla voitkin laskea ISO-lukua alaspäin.