Ottaakos tuolla Canonin F4:lla kasivaralla ollenkaan kuvia, vai meneeko toivottomaksi touhuksi?
Milla valilla siis pystyy viela kasivaralla ottaaan jos oletetaan etta on aurinkoinen paiva?
Ja entas sitten se Canonin EF75-300mm F4-5.6 IS USM, jos on aurinkoinen ilma niin riittaako tuonkin valovoima ihan mainiosti zoomin loppuun asti?
Aika hyvin ilman vakaajaa pätee se, että käsivaralta kuvatessa suljinajan pitäisi olla polttoväliä vastaava sekunnin osissa, eli esim. 300mm ja 1/300s alkaisi olla minimi, mikäli ei panoroida. Tietysti pidemmilläkin ajoilla voi tulla skarppia, riippuen kuvaajan käsien vakaudesta, kuvausasennosta yms. Mutta hyvä ohjesääntö tuo on. Liikkeen pysäyttämiseen voidaan tarvita paljonkin nopeampia suljinaikoja...
Matti Ouvinen - Vastaan sinulle, vaikka kirjoittaisit jonkun muun nimellä...
Ouvinen kirjoitti:Aika hyvin ilman vakaajaa pätee se, että käsivaralta kuvatessa suljinajan pitäisi olla polttoväliä vastaava sekunnin osissa, eli esim. 300mm ja 1/300s alkaisi olla minimi, mikäli ei panoroida. Tietysti pidemmilläkin ajoilla voi tulla skarppia, riippuen kuvaajan käsien vakaudesta, kuvausasennosta yms. Mutta hyvä ohjesääntö tuo on. Liikkeen pysäyttämiseen voidaan tarvita paljonkin nopeampia suljinaikoja...
Tuossa ymmärtääkseni pitäisi huomioida digijärkkäreiden polttovälikerroin 1.6, eli oikeastaan 300 mm objektiivilla digijärkkärissä olisi viisainta käyttää noin 1/500 suljinaikaa.
Digijärkkärien ns. kerroin on 35mm filmiä pienemmän kennon aiheuttama croppi kuvasta, ei polttovälikerroin, vaikka se ikään kuin polttoväliä pidentääkin. Polttoväli muuttuu jos käytetään telejatkeita, mutta koska digijärkkärien esim. 1,6 kertoimen croppi ei ole optisesti toteutettu, pätee suljinajoissa periaatteessa edelleen samat säännöt, oli croppi mikä hyvänsä. Tietysti sitten mitä enemmän kuvaa cropataan voi epätarkkuus tulla paremmin esille, mutta tämä on sitten taas hieman eri juttu. Mutta toki teleillä kannattaa käyttää mahdollisimman nopeaa suljinaikaa, jos siihen vain muuten on mahdollisuus ja se soveltuu kuvaukseen. Kuten jo mainittu, voi tuon ohjesäännön aivan rajoilla oleva aika (esim. 200mm = 1/200s) olla kuitenkin liian hidas riippuen siitä kuinka vakaana objektiivia kykenee pitämään.
vmt kirjoitti:Digijärkkärien ns. kerroin on 35mm filmiä pienemmän kennon aiheuttama croppi kuvasta, ei polttovälikerroin, vaikka se ikään kuin polttoväliä pidentääkin. Polttoväli muuttuu jos käytetään telejatkeita, mutta koska digijärkkärien esim. 1,6 kertoimen croppi ei ole optisesti toteutettu, pätee suljinajoissa periaatteessa edelleen samat säännöt, oli croppi mikä hyvänsä. Tietysti sitten mitä enemmän kuvaa cropataan voi epätarkkuus tulla paremmin esille, mutta tämä on sitten taas hieman eri juttu. Mutta toki teleillä kannattaa käyttää mahdollisimman nopeaa suljinaikaa, jos siihen vain muuten on mahdollisuus ja se soveltuu kuvaukseen. Kuten jo mainittu, voi tuon ohjesäännön aivan rajoilla oleva aika (esim. 200mm = 1/200s) olla kuitenkin liian hidas riippuen siitä kuinka vakaana objektiivia kykenee pitämään.
Talonpoikaisjärjellä ajateltuna:
Jos kohde suljinajan kuluessa liikkuu esim. 10 cm ja aiheuttaa siten kuvaan 1 mm epätarkkuuden, eikö sitten silloin, jos kohde on kuvassa 1.6 kertaa suurempi, epätarkkuus ole 1.6 mm.
Kun sitten suljinaika lyhennetään kertoimella 1.6, kohde ehtii liikkua taas sen 10 cm, ja kuvaan tulee sama 1 mm epätarkkuus.
Vai olenko väärässä ?
Kyllä, jos kohde oikeasti olisi kuvan tallennustilanteessa 1.6 suurempi, eli optisesti toteutettuna, olisi epätarkkuuskin suurempi. En väitä olevani insinööri ja tekniikan asiantuntija. Minähän vain kuvaan :) Mutta...
Objektiivihan tuottaa kameran filmi-/kennotasolle tietyn kokoisen kuvaympyrän, jossa kohde on sen kokoisena kuin objektiivin polttoväli sen tuottaa. Kuvaympyrä on kuitenkin aina saman kokoinen (poislukien uusimmat digirungoille tehdyt objektiivit). 35mm filmille tuosta ympyrästä tallentuu filmin alan kattava suorakaiteen muotoinen alue. Samasta ympyrästä myöskin digirungon kennolle tallentuu kennon suorakaiteen muotoinen kennon alan kattava alue. Suurimmassa osassa digirunkoja kennon koko on kuitenkin pienempi kuin filmin kuva-ala, joten kuvaympyrästä kennolle tallentuu pienempi alue kuin filmille. Periaatteessa siis filmille ja kennolle tallentuu kuvatieto täsmälleen samankokoisesta kuvaympyrästä ja tieto on täsmälleen sama, rajaus vain eri. Mikään ei digirungossa varsinaisesti suurenna kuvaa, jolloin siihen ei myöskään aiheudu yhtään sen enempää epätarkkuutta samanlaisessa kuvassa kuin filmillekään. On aivan sama rajataanko se kuva kamerassa vai esim. Photoshopissa. Vasta kun esitetään saman kokoisella resoluutiolla alkuperäisrajauksina sekä filmikuva että sitä täsmälleen vastaava digikuva, jossa digikamera on tehnyt tiukemman rajauksen, voi tavallaan ajatella epätarkkuuden olevan suurempi digikameran tuottamassa kuvassa. Tällöin kuitenkin alkuperäiskuvat esitetään eri kokosuhteessa. Kuten edellisessä viestissä jo mainitsin, on tämä siis hieman eri asia. Toki epätarkkuus ikään kuin kasvaa, jos kuvaa suurennetaan suhteessa enemmän.
Kuva ei siis varsinaisesti digikamerassa ole esim. 1.6 suurempi, koska sitä ei tuoteta optisesti, vaan rajataan. 1.6 vain ilmoittaa, että tuotettava kuva (rajaus) vastaa näkymää, joka aikaansaataisiin kertomalla objektiivin polttoväli 1.6:lla. Mutta voidaan toki ajatella, että 1.6-kertoimisessa kamerassa epätarkkuudet näkyvät herkemmin, koska kuvan rajaus on tiukempi kuin filmillä ja kuva yleensä kuitenkin esitetään suhteessa suurempana :)
[quote="vmt"]Toki epätarkkuus ikään kuin kasvaa, jos kuvaa suurennetaan suhteessa enemmän. [quote]
Joo, sehän siinä onkin, kun digijärkkärin kuva on ikäänkuin 1.6 kertaa suurennettu tai zoomattu, liike-epäterävyys näkyy silmälle 1.6 kertaa selvempänä.
Jos filmi- ja digijärkkärillä otettaisiin kuva samalla objektiivilla samasta kohteesta samassa tilanteessa ja sitten rajattaisiin filmijärkkärin kuva niin, että kohde on samankokoinen, epäterävyys olisi ilmeisesti sama molemmissa kuvissa.
linko2 kirjoitti:
Talonpoikaisjärjellä ajateltuna:
Jos kohde suljinajan kuluessa liikkuu esim. 10 cm ja aiheuttaa siten kuvaan 1 mm epätarkkuuden, eikö sitten silloin, jos kohde on kuvassa 1.6 kertaa suurempi, epätarkkuus ole 1.6 mm.
Kun sitten suljinaika lyhennetään kertoimella 1.6, kohde ehtii liikkua taas sen 10 cm, ja kuvaan tulee sama 1 mm epätarkkuus.
Vai olenko väärässä ?
Täytyy taas korjailla omia juttuja. Eihän se kohde tietenkään liiku samaa matkaa suljinaikana, kun suljinaika on lyhyempi. Meinaa mennä senat sakasin. Päätän lähetyksen tästä aiheesta tähän.
