Maisemakuvaaminen

[puuhapete]

On tullut viimeaikoina innostuttua maisemakuvaamisesta ja tuskailtua sen kanssa että tuntuu ettei kotinurkilta yksinkertaisesti löydy sellaisia maisemia joista saisi julkaisukelpoista kuvaa aikaseksi.

Tiedän että sanonta "...merta edemmäksi kalaan" pitää aika hyvin paikkansa ja että mielikuvituksen vähyyskin asettaa rajoitteensa, mutta kyselen muilta maisemakuvaajilta että teettekö pitkiäkin reissuja vuodessa saadaksenne ns. julkaisukelpoista kuvaa vai löydättekö kotinurkilta tarpeeksi uusia näkökulmia maisemiin että niistä riittää kuvattavaa.

[Munt]

Sä lähestyt nyt asiaa väärästä kulmasta.
Se laajis ei tee autuaaksi maisemakuvaajaa. Itse kuvaan eniten "maisemaa" 50mm lasilla siten, että etsin jonkun kivan kohteen ja kuvaan sen osana maisemaa muutaman metrin (3-10m) päästä siten, että nostan sen terävänä esiin itse maisemasta. Siis varsinainen "maisema" jää taustaksi. Tätä voisi tietty kutsua myös potrettikuvaukseksi, mutta kohde voi olla vaikka yksittäinen mänty tai ruosteinen autonromu metsässä.

Tehdään sulle Puuhis kuvausharjoitus: etsi niitä lehmiä, joita aiemmin kuvasit ja vedä siitä maisema. Älä käytä laajista. Ota vaikka 50mm ja f2-2.8 niistä miljööpotrettia 10-20 metrin päästä. Siis sellainen maisema, jossa pääkohteena on karjaa. Ja sitten sama satamillisellä. Väljästi.

..

[nomad]

Munt kirjoittaa aivan asiaa noista polttoväleistä. Itseasiassa kaikki polttovälit ovat maisemapolttovälejä, riippuu täysin tilanteesta.

Mutta siihen asiaan. Kuvaan aika paljon maisemia, mutta "tuotantoa" rajoittaa sama kuin puuhiksella. Valo, vuodenaika, sää ja vuorokaudenaika ovat tosin maisemakuvaamisessa aivan yhtä tärkeitä kuin se maisemakin. Jos nuo palikat ovat kohdallaan, niin komeata maisemakuvaa saa vaikka takapihalta.

Matkoilta on aika hankala saada hyvää maisemakuvaa sillä useinkaan ei ole aikaa/tietoa hollata ympäristötekijöitä kohdalleen. Ei se paljon auta vaikka edessä olisi mikä maisema jos valo ei ole kohdallaan.

Kärsivällisyyttä. Pidä kamera mukana kun liikut.

[Munt]

Toisaalta Scott Kelbykin myöntää, että se subject pitää olla kunnossa. Toiset asiat vaan näyttää paremmalta kuin toiset. Ja kyllähän senkin huomaa, että kaipaisi sellaisia maisemakuvia, joissa on korkeuseroja, jos asuu Puuhiksen alavalla kotiseudulla. Tai avaraa maisemaa, jos asuu Sawossa. Saati vuoria, joita ihastelee säästä riippumatta, kun pääsee näkemään. Pitää tyytyä ruosteisiin pellolla makaaviin maatalouskoneisiin, kun niissäkin on jotain kiehtovaa... :)

..

[puuhapete]

Kiitoksia hyvistä näkökulmista asiaan..

[fireisland]

Pohjanmaallahan kannattaa kuvata sitä, mikä tekee paikasta erilaisen. Eli lakeudet, ladot ja tulvivat joet toimis tällä hetkellä. Asuinpaikka näyttää omasta mielestä tylsältä, mutta lopuille 7:lle miljardille se onkin eksotiikka.

[Avokid]

Pohjanmaallahan kannattaa kuvata sitä, mikä tekee paikasta erilaisen. Eli lakeudet, ladot ja tulvivat joet toimis tällä hetkellä. Asuinpaikka näyttää omasta mielestä tylsältä, mutta lopuille 7:lle miljardille se onkin eksotiikka.

Tuo on juurikin niin totta. Välillä ehkä kannattaa rahdata mukana vaikkapa tikapuita, niin saa mukaan vähän korkeammalta kuvakulmaa.

Minusta maisemakuvaaminen kannattaa aloittaa lähiluonnosta (= alle 30km kotoa ). Yleensä tuolta etäisyydeltä löytyy jo pieniä hienoja paikkoja, joita ei ikävä kyllä löydä kuin etsimällä.
http://www.paikkatietoikkuna.fi palvelun karttaikkuna on osoittautunut hyväksi esiselvitystyökaluksi kun siinä saa useita erilaisia karttakerroksia.
Maisemakuvauksessa hankalinta on sen näkemyksen harjoittaminen ja se tuntuu olevan todella paljon hankalempaa saada yleisesti hyvännäköisiä kuvia maisemia kuvaamalla kuin esim perhosia tai lintuja kuvaamalla.

Ite kans ainakin vielä osaan kuvata paremmin maisemia esim 50-105mm polttoväleillä kuin laajakulmalla.

Hyvä jalusta, ND- ja polarisaatiofiltterit ovat tulleet tutuksi maisemia kuvatessa.

[puuhapete]

No maisemanvaihto tapahtuu kesäkuussa joten katsotaan onko uudet maisemat sen mielenkiintoisempia :) Tällä hetkellä mä vihaan tätä risukkoista talousmaisemaa jota Alavudelta löytyy :) ...täällä ei ole edes niitä lakeuksiakaan vaan ne avautuvat vasta kun ajelee Lapuan suuntaan.

Tietenkin kyse on myös vuodenajasta...tuntuu että mitä tahansa kun yrität kuvata niin aina on joku risupuska sotkemassa tiellä :)

edit: Alavushan ei ole varsinaisesti lakeutta vaan niinkuin tienvarsikyltissäkin lukee että "Alavus - Lakeuden portti"

[OskuK]

Maisemaa pitää sitten myös oppia katsomaan; se mikä näyttää kädet puuskassa vaikuttavalta, ei siltä usein näytäkään kuvassa -koskapa:

a) laajiksella ollaan viety se kohde kauas statistin osaan
b) kuvassa ei ole syvyyttä, on vain kaukaisuudessa jotain
c) taivas on lattea, koska kamera ylivalottaa sen/maisema on tuhnu koska kamera alivalottaa sen jne.

Ensimmäinen sääntö on että maisemaa katsotaan yhdelllä silmällä, näin ihmisen stereonäkö jää pois ja nähdään hieman kuten kamera. Nyt alkaa siis syvyyden haku kuvaan ilman stereokykyä...

Edith: korjasin muutaman kirozuvihreen

[Rockford]

Kohta kun pukkaa vihreyttä puihin niin pitäiskin olla valmis lista niistä hyvistä paikoista joita kuvata. Voin sanoa että olen kuvannut Oulun alueen maisemia ihan hävettävän vähän 20 vuoden aikana mitä täällä olen asunut. Joten Oulun alueella asuvat voi varmaan antaa tähän ketjuun vinkkejä niin Puuhikselle kuin mullekin. Tai itse asiassa oliko tälläinen ketju jo aiemmin täällä...?

Ensimmäine sääntö on etä maisemaa katsotaan yhdelllä silmällä, näin ihmisen stereonäkö jä pois ja nähdään hieman kuten kamera. Nyt alkaa siis syvyyden haku kuvaan ilman stereokykyä...

Eipä ole tätäkään kukaan ennen mulle kertonut. Sen olen joskus havainnut käteväksi että kun siristää silmät melkein kiinni niin saa silmien dynamiikan vastaamaan enemmän kameran näkemää. Mistä lie tuokin johtuu.

[fireisland]

ja OT:na yks toinen silmäkikka on laittaa silmät vähän ristiin, niin näkee minne tulee bokehpalluroita :)

[Munt]

Eipä ole tätäkään kukaan ennen mulle kertonut. Sen olen joskus havainnut käteväksi että kun siristää silmät melkein kiinni niin saa silmien dynamiikan vastaamaan enemmän kameran näkemää. Mistä lie tuokin johtuu.

Laita oman silmäsi eteen neulanreikäobjektiivi, eli levy, jossa on pieni reikä, niin näet kaiken äärimmäisen terävästi. Toimii myös silloin, kun silmälasit on kateissa ja ei näe kunnolla terävästi kauas.

..

[nomad]

Kohta kun pukkaa vihreyttä puihin niin pitäiskin olla valmis lista niistä hyvistä paikoista joita kuvata. Voin sanoa että olen kuvannut Oulun alueen maisemia ihan hävettävän vähän 20 vuoden aikana mitä täällä olen asunut. Joten Oulun alueella asuvat voi varmaan antaa tähän ketjuun vinkkejä niin Puuhikselle kuin mullekin. Tai itse asiassa oliko tälläinen ketju jo aiemmin täällä...?

Oulu on otollinen paikka koska siitä on nopea pääsy vaikka minkälaisiin maisemiin. Etenkin kahdehdin merta joka on ainakin minun suosikkikohde vaikka sisämaassa asunkin.

[Rockford]

Etenkin kahdehdin merta joka on ainakin minun suosikkikohde vaikka sisämaassa asunkin.

Älä suotta kadehdi, eihän täällä tahdo rantaa olla missään vaikka muka merenrantakaupunki onkin. Mutta koska tänä kesänä ei oikein ole kesälomaa tarjolla niin olisi hyvä keskittyä tavallista enemmän tähän lähiseutujen kuvailuun. Ja tänään töistä tullessa jo pari kuvaideaa tulikin mieleen. Yleensä vaan se totetuttaminen jää haaveeksi.

[muikkunen]

Tiedän että sanonta "...merta edemmäksi kalaan" pitää aika hyvin paikkansa ja että mielikuvituksen vähyyskin asettaa rajoitteensa, mutta kyselen muilta maisemakuvaajilta että teettekö pitkiäkin reissuja vuodessa saadaksenne ns. julkaisukelpoista kuvaa vai löydättekö kotinurkilta tarpeeksi uusia näkökulmia maisemiin että niistä riittää kuvattavaa.

Oma lähestymistapa tähän maisemakuvausasiaan on nykyisin vähän toisenlainen. En hakeudu tiettyihin maisemiin saadakseni julkaisukelpoisia kuvia (vaikka niissä julmetusti kuvaankin) vaan saadakseni olla ja kuvata juuri niissä paikoissa. Kun jossakin maisemassa viihtyy ja saa esteettistä nautintoa siinä olemisesta, sitä haluaa myös kuvata. Ja koska ne paikat ovat minulle tärkeitä, niissä riittää kuvattavaa loputtomasti, vaikka kuvat ehkä toistavatkin usein itseään.

Omalla kohdalla ne maisemat eivät ole kotinurkilla, mutta eivät kaukomaillakaan (mikä onkin onni, koska kaukomaille tuskin voisin alvariinsa reissata). Olennaista mulle on se, että niihin maisemiin on henkilökohtainen suhde. Maailma on täynnä paikkoja joista voisi yhtä lailla saada hienoja kuvia, mutta vierastan ajatusta siitä että pölähtäisin turistina jonnekin ottamaan kuvia paikoista joista en ymmärrä mitään. On sitäkin joskus tullut tehtyä, nykyään kuitenkin vähemmän.

[fireisland]

Maailma on täynnä paikkoja joista voisi yhtä lailla saada hienoja kuvia, mutta vierastan ajatusta siitä että pölähtäisin turistina jonnekin ottamaan kuvia paikoista joista en ymmärrä mitään.

Itellä on sama homma. Ulkomailla kun "sattuu" johonkin hienoon paikkaan, niin siellä ei oikein tiedä miten toimia. Ja jotenkin jälkeenpäin ne kuvat ei tunnu niin tärkeiltä, koska ei ole etukäteen suunnitellut ja miettinyt ja varta vasten lähtenyt kuvaa ottamaan. Tietysti huolella suunniteltu kuvauskeikka olisi varmaankin asia erikseen.

[puuhapete]

Mulla tää maisemakuvaaminen on lähinnä miellyttävien näkymien dokumentointia eli liikkuessani jos näen omaa silmää miellyttävän näkymän niin kuvaan sen. Ongelma mulla on se että jos mun "täytyy" ottaa maisemakuva niin en osaa tietoisesti etsiä hyviä kohteita vaan ne näkymät vain osuvat ns. sattumalta silmiini.

[Rockford]

Maailma on täynnä paikkoja joista voisi yhtä lailla saada hienoja kuvia, mutta vierastan ajatusta siitä että pölähtäisin turistina jonnekin ottamaan kuvia paikoista joista en ymmärrä mitään.

Itellä on sama homma. Ulkomailla kun "sattuu" johonkin hienoon paikkaan, niin siellä ei oikein tiedä miten toimia. Ja jotenkin jälkeenpäin ne kuvat ei tunnu niin tärkeiltä, koska ei ole etukäteen suunnitellut ja miettinyt ja varta vasten lähtenyt kuvaa ottamaan.

Ymmärrän nämäkin näkökulmat, mutta toisaalta arvostan myös sitä, että sellainen ihminen joka ei ole pyörinyt kuvattavissa maisemissa puolta ikäänsä näkee asiat usein tuorein silmin ja voi nähdä jotain sellaista mitä joku paikallinen ei samassa tilanteessa näe. Enkä nyt todellakaan tarkoita että omat turistikuvat menis tähän kategoriaan, aika paljon aikaa se kuvien näkeminen ja kuvaaminen vaatii aina.

Maisemassa viihtyminen on tietysti hieno tunne, ja silloin sitä maisemaa tosiaan jaksaa kuvata uudestaan ja uudestaan. Asun kai väärässä paikassa kun tätä aika harvoin kotinurkilla tapahtuu.

[muikkunen]

Ymmärrän nämäkin näkökulmat, mutta toisaalta arvostan myös sitä, että sellainen ihminen joka ei ole pyörinyt kuvattavissa maisemissa puolta ikäänsä näkee asiat usein tuorein silmin ja voi nähdä jotain sellaista mitä joku paikallinen ei samassa tilanteessa näe.

Tuokin on varmasti totta. Itse vain koen nykyisin niin, että kuvaaminen on mielekkäämpää jos sillä on jokin syvempi merkitys - jos se liittyy oman elämäni ja läheisten ihmisten dokumentointiin tai sitten niihin paikkoihin, joita voisi sielunmaisemaksikin sanoa.

Mutta jos olen reissussa jossain tuntemattomassa paikassa ja näkymät ovat kuvaukselliset niin kyllä niitäkin sitten tulee kuvattua... Nykyään ei vain oikein houkuta ajatus lähtemisestä lyhyelle kuvausreissulle ennestään ihan tuntemattomalle seudulle. Tuntuu että siellä pitäisi sitten olla vähintäänkin useita viikkoja, jotta ehtisi kehittää jonkinlaisen suhteen siihen paikkaan ja maisemaan niin että sen kuvaaminen olisi sitä kautta mielekkäämpää.

[nomad]

Ymmärrän nämäkin näkökulmat, mutta toisaalta arvostan myös sitä, että sellainen ihminen joka ei ole pyörinyt kuvattavissa maisemissa puolta ikäänsä näkee asiat usein tuorein silmin ja voi nähdä jotain sellaista mitä joku paikallinen ei samassa tilanteessa näe.

Tuokin on varmasti totta. Itse vain koen nykyisin niin, että kuvaaminen on mielekkäämpää jos sillä on jokin syvempi merkitys - jos se liittyy oman elämäni ja läheisten ihmisten dokumentointiin tai sitten niihin paikkoihin, joita voisi sielunmaisemaksikin sanoa.

Jotain tämmöistä. Maisemakuvaamisessakin on toki tekninen puolensa, mutta se on pohjimmiltaan aika paljon muuta. Kotipaikkakunnaltani kuvaan maisemia aivan dokumentaatio-mielessäkin. Miten taloja puretaan ja rakennetaan, kuinka tiet muuttuvat jne. Noilla voi olla merkitystä ehkä joskus 20-30 vuoden päästä.

Mutta jos olen reissussa jossain tuntemattomassa paikassa ja näkymät ovat kuvaukselliset niin kyllä niitäkin sitten tulee kuvattua... Nykyään ei vain oikein houkuta ajatus lähtemisestä lyhyelle kuvausreissulle ennestään ihan tuntemattomalle seudulle. Tuntuu että siellä pitäisi sitten olla vähintäänkin useita viikkoja, jotta ehtisi kehittää jonkinlaisen suhteen siihen paikkaan ja maisemaan niin että sen kuvaaminen olisi sitä kautta mielekkäämpää.

Turistimaisemiin haluaisin kommentoida, että harvoinpa hyviä kuvia mistään varsinaisilta nähtävyyspaikoilta saa. Kuvaan toki nekin siten kuten olen paikallisissa postikorteissa nähnyt. Kopion muutenkin näkymiä mitä näen paikallisissa postikorteissa olevan. Lisäksi iloitsen matkoilla siitäkin, että saakuvata erilaisessa valossa kuin mitä on Suomessa. Etenkin talvella tämä on piristävää.

Mutta jos pitää silmänsä auki, niin kyllähän matkan loppupuolella osaa sitten jo käydä napsimassa edellisinä päivinä nähtyjä aivan "omia" maisemia. Ei tarvitse olla ihan kuukauttakaan, vaan kyllä kahden viikon reissu rittää... Matkapotrettien jne ohella näistä tulee ne parhaat matkamuistot.

Minä olen myös sellainen matkaaja joka on joutunut/saanut käydä muutamissa aika kuvauksellisissa kohteissa useamman kerran. Tiedän siis mitä odottaa ja miten toimia perillä. Nyt jo on mielessä esim. muutama kuva jotka ajattelin seuraavalla Isles of Sky -reissulla ottaa.