32bit vs. 10.8 billion monitorissa

[M.B.]

Tuo 8-bit -> 10-bit on sen verran vähän

Niin no, onhan se 1056964608 väriä enemmän :)

Ehheh. Saahan niillä biteillä luotua 64-kertaisen määrän erilaisia kombinaatiota, mutta todellinen ongelma on väriliukujen portaallisuus. Periaatteessa palttiarallaa 200 porrasta pitäisi riittää tasaisiin liukuihin, mutta kummasti vaan käytännössä 8-bittisellä tekniikalla (2^8 = 256 porrasta) joskus syntyy raitoja.

[Autiokari]

Niin no, onhan se 1056964608 väriä enemmän :)

Värikoodeja 10-bit/c:ssä todella on rajusti enemmän mutta kuten M.B. tuossa kirjoitti ongelma on kvantisointi, 8-bit/c muodon kuvissa kanavilla on vain 256 eri arvoa, 10-bit/c muodon kuvissa kanavilla on vasta 1024 eri arvoa.

8-bit/c data määrittelee 16,7 miljoonaa eri koodia, se olisi enemmän kuin tarpeeksi jos vain voitaisiin helposti määritellä nuo koodit optimaalisella tavalla. Sellaisia yritelmiä on joitakin ollut mutta huonolla menestyksellä. Tri-kromaattinen värimääritys on hankala kun esim harmaaata edustavia koodeja on vain tuon kanavakohtaisen kvantisaation verran (sama tilanne on voimassa myös "puhtailla" R,G,B,C,M,Y) akseleilla.

Vaikka 10-bit kvantisaatio teknisesti onkin varsin paljon parempi kuin 8-bit niin luulen a) ettei se ole markkinataloudellisesti riittävä, hype ei tartu siihen kun siinä on van 2 bittiä enemmän ja b) systeemeissä jotka perustuvat 8 bittiseen byteen formaatit jotka pilkkovat ko byten ovat vähän hankalia.

Digitaalisen kuvadatan kanssa ollaan nyt aikalailla samassa jamassa kuin digitaalisen äänentoiston kanssa oltiin joskus takavuosina, ääntäkin yritettiin puristaa kahdeksaan bittiin eri keinoin mutta eihän se siihen kunnolla mahdu joten nyt valtaosa audiosta on sitten 16-bit lineaaria siinä "gamutissa" jossa meidän kuuloaistimme toimii. Oletankin että tulevaisuuden formaatti digitaaliselle kuvadatalle tulee olemaan 16-bit/c ja että se tulee olemaan lineaari CIE XYZ määritys (joka on se gamut jossa näköaisti toimii).

Timo Autiokari

[muumio]

Digitaalisen kuvadatan kanssa ollaan nyt aikalailla samassa jamassa kuin digitaalisen äänentoiston kanssa oltiin joskus takavuosina, ääntäkin yritettiin puristaa kahdeksaan bittiin eri keinoin mutta eihän se siihen kunnolla mahdu joten nyt valtaosa audiosta on sitten 16-bit lineaaria siinä "gamutissa" jossa meidän kuuloaistimme toimii.

Itse asiassa 16-bittinenkin ääni on aika raa'an kuuloista, ja eron 24-bittiseen kyllä kuulee melkeinpä kuka tahansa joka pääsee vertailemaan kunnon kaiuttimista ja hyvässä kuunteluhuoneessa. Luultavasti, tai ehkäpä, äänen kanssa päädytään 32 bitin syvyyteen 192 KHz näytetaajuudella, jota ei enää kultakorvakaan erottane isommista.

Tämän kauemmaksi alkuperäisestä aiheesta ei kuitenkaan voine eksyä... :)