optiikkaa revontulien ja hevosurheilun kuvaamiseen?

laite · Viesti Kirjoittaja **laite** » Tammi 03, 2005 17 : 30

OskuK kirjoitti:Liekö Jouko päässyt irti hihnoistaan?

Tuskin, liian vähän kirjoitus virheitä yhdys sanoissa. Ellet veikannut, että Leicajouko == Mikko?

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Tammi 03, 2005 18 : 49

laite kirjoitti:
OskuK kirjoitti:Liekö Jouko päässyt irti hihnoistaan?
Tuskin, liian vähän kirjoitus virheitä yhdys sanoissa. Ellet veikannut, että Leicajouko == Mikko?

Niinpä ;-)
Vaikka kyllä Joukolla on voinut kirjoitustyylin linja unohtua tauon aikana..

Setä · Viesti Kirjoittaja **Setä** » Tammi 03, 2005 21 : 09

Voisi olettaa, että kennon/filmin piirtokyvyn ollessa vakio sen pinta-alasta riippumatta,
niin mitä pienempi on kennon/filmin pinta-ala, sen suurempi pitää optiikan piirtokyky olla,
jotta saavutettaisiin terävä kuva ja päinvastoin... :o

Valolle herkkä kennovehje on filmiä(sen emulsiota) huomattavasti paksumpi, filmille tarkoitettu
putki taittaa valon oikein hyvin lyhyelle matkalle(tavoite=emulsion paksuus),
tämä matka on paljon vähäisempi, kuin kennon vaatima "syväterävyysalue".

Asian tekee vielä huonommaksi se, että kennon värisiepparit ei ole ylekkäin ja ovat
vielä törppömäisiä, siksi kennon värisieppareilla pitää yleensä olla vielä omat optiikat,
jotta valo saadaan kaavittua oikeaan osoitteeseen, eikä kenno täten saa otetta kovin
sivulta tulevasta valostakaan(laajakulmat sellaista suoltavat).

Kyllähän sitä kennoa voi valottaa millä opiskalla haluaa, mutta järkevää se ei välttämättä ole,
ellei ole tarkoitus hakea kovin psykedelisiä teoksia;)

Pieni kenno(kenno ylipäätään) hyötyy selvästi mm:
-Valonsäteiden lankeamisesta mahdollisimman "kohtisuoraan" kennon pinnalle, näin
kennon vaatima "syväterävyys" voidaan ehkä saavuttaa ja valosiepparien vinjetoituminen vähenee.
-Lähempänä kennoa olevasta ja vähän valoa heijastavasta opiskan takakakkulasta.
-täysin pyöreästä aukkomekanismista.

Näillä asioilla ei ole pienelle kennolle vaadittavaa painoarvoa, kun suunnitellaan =>35-filmille
huippu(saati huono) opiska.

t.s. 35mm-filmille tarkoitettu huippukakkula on 35mm-filmille sitä, vaan ei automaattisesti tätä
selvästi pienmmälle kennolle, jonka tapa kaapata&sietää valoakin on edeltäjäänsä nähden
kovin erilainen.

Osaksi samaiset ongelmat(samoista syistä) on rulla/laaka-filmille tarkoitetun kakkulan kanssa
35mm-kinofilmille kuvatessa, kakkulan piirtokyky ja vaadittava piirtokyky eivät kohtaa.

Joten parasta on alle "täysikoon"(35mm) kennoille tarjota vain loivaa valoa 35mm -polttovälillä ja 5.6<->8 -aukoilla ahdistettuna,
muutoin menee kuvat vallan piloille, jos käytössä perinteiset valokuvauksen referenssit:p

p.s. alle kinokoon kennot on kuin märkäpaise luontoäidin lantiossa...

Setä · Viesti Kirjoittaja **Setä** » Tammi 12, 2005 11 : 56

Sellasta vielä, että laajakulmalla taivaan ihmeitä kuvatessa tai ylipäätään huomattavan monokromaattisia kohteita kuvatessa, uv-suodin tmv. suodin on järkevä kiertää irti, ettei tule gaussin renkaita kuviin...

adapteri · Viesti Kirjoittaja **adapteri** » Tammi 12, 2005 12 : 13

Kuule Setä...
taidat olla väärässä.

Tosin esität asiat niin epäselvästi, etten tiedä, mikä ajatus siellä on ytimessä.

Taivasta kuvatessa nimenomaan kannattaa käyttää uv-suodatinta tai polarisaattoria.

Rockford · Viesti Kirjoittaja **Rockford** » Tammi 12, 2005 12 : 31

adapteri kirjoitti:Kuule Setä...
taidat olla väärässä.

Setä on ihan oikeassa ja tarkoittaa tätä ilmiötä eli Newtonin renkaita.

UV-suotimesta ei ole nykyoptiikoilla mitään iloa ainakaan normaaliolosuhteissa Suomessa.

adapteri · Viesti Kirjoittaja **adapteri** » Tammi 12, 2005 13 : 27

Jos luet tarkasti tuon teknofokuksen sivun, siellä näkyy muutamia oleellisia asioita tuosta interferenssistä.

Näin selkeän interferenssikuvion syntyminen valokuvaustilanteessa edellyttää hyvin suurta valon monokromaattisuutta, koska optiset matkat ovat valon aallonpituuteen nähden huomattavan suuria, millien luokkaa.

Taivasta kuvatessa ei ole kyse monokromaattisesta valosta.

Syntyvän kuvion saa harvajakoisemmaksi ohuemmalla lasilla. Alla olevat kuvat on otettu käyttämällä 1,2 mm paksua lasia.

Mikä suodin on lähellekään noin paksu?

. Vastaava koe käyttäessäni B+W:n suodatinta, jossa yksikerroksinen pinnoite, tuotti huomattavasti heikomman kuvion. Laadukkaalla monikalvosuodattimella koko ilmiö olisi ehkä jäänyt huomaamatta.

Normaalissa kuvauksessa (ei-monokromaattisessa valossa) sitä ei näy.

Varsinaisesti en tarkoittanut tuota kohtaa, kun sanoin Sedän olevan väärässä. Tuohan on melkein selvästi sanottukin.

Tässä on lainaus Sedän sanomisista:

Valolle herkkä kennovehje on filmiä(sen emulsiota) huomattavasti paksumpi, filmille tarkoitettu
putki taittaa valon oikein hyvin lyhyelle matkalle(tavoite=emulsion paksuus),
tämä matka on paljon vähäisempi, kuin kennon vaatima "syväterävyysalue".

Asian tekee vielä huonommaksi se, että kennon värisiepparit ei ole ylekkäin ja ovat
vielä törppömäisiä, siksi kennon värisieppareilla pitää yleensä olla vielä omat optiikat,
jotta valo saadaan kaavittua oikeaan osoitteeseen, eikä kenno täten saa otetta kovin
sivulta tulevasta valostakaan(laajakulmat sellaista suoltavat).
.....
Näillä asioilla ei ole pienelle kennolle vaadittavaa painoarvoa, kun suunnitellaan =>35-filmille
huippu(saati huono) opiska.

Kun ymmärtäisi, mikä tuon asian ydin on, voisi väittää vastaan. Nyt vain tiedän, ettei se asia ihan noin ole.

Setä · Viesti Kirjoittaja **Setä** » Tammi 12, 2005 14 : 15

Öisellä taivaalla näkyvät suositut valoilmiöt voi pohjolassa olla hyvinkin kapeaspektrisiä, päivällä on asia hieman toisin... käytännössä esim. kaikki repotulikuvat menee vituralle, jos on kakkulan edessä lisälaseja laajakulmalla.

Eihän mikään asia ihan justiinsa ole, mutta pienikokoinen suuren reson kenno on selvä ongelma hyvän kuvalaadun osalta ja optiikalla on rajansa mitä ei voi taloudellisissa rajoissa ylittää, järkevämpää on kasvattaa kennon kokoa, kuin vaatia lasilta mahdotonta piirtokykyä(tikkua millille) - optiikat on helisemässä, kenno ei.

Mitä suurempi pinta-ala kennossa/filmissä, sen parempi kuvanlaatu, ei ole sattumaa, että ammattikuvat on rulla120/laaka -koossa edelleenkin.

darxide · Viesti Kirjoittaja **darxide** » Tammi 21, 2005 23 : 47

roope082 kirjoitti:Jos käytössä on 300d, niin silloin kannattaa urheilua kuvatessa suosiolla pistää urheilu-mode päälle, koska se on kyseisessä kamerassa ainoa keino pistää päälle ai-servo, eli jatkuva tarkennus. Eli ei kannata ihmetellä jos on ollut aukon esivalinta(av) päällä ja vaikka kuinkayrittää tarkentaa niin ei tule terävää jälkeä kun kohde liikkuu.

Servon saa helposti päälle jopa av-tilassa kun (riittävässä valossa) viet käden kauas kamerasta, tarkennat kämmeneen, ja liikutat kämmentä kohti kameraa, jolloin se servomode hyrähtää poikkeuksetta käyntiin ja pysyy päällä kunnes päästät laukaisimen. Omalla kohdallani toimii aina. Normikuvissa onkin edellisestä johtuen käytettävä oneshot-modea, onneksi sen firmiksellä sai :)

mjalka · Viesti Kirjoittaja **mjalka** » Tammi 22, 2005 6 : 58

darxide kirjoitti:
roope082 kirjoitti:Jos käytössä on 300d, niin silloin kannattaa urheilua kuvatessa suosiolla pistää urheilu-mode päälle, koska se on kyseisessä kamerassa ainoa keino pistää päälle ai-servo, eli jatkuva tarkennus. Eli ei kannata ihmetellä jos on ollut aukon esivalinta(av) päällä ja vaikka kuinkayrittää tarkentaa niin ei tule terävää jälkeä kun kohde liikkuu.
Servon saa helposti päälle jopa av-tilassa kun (riittävässä valossa) viet käden kauas kamerasta, tarkennat kämmeneen, ja liikutat kämmentä kohti kameraa, jolloin se servomode hyrähtää poikkeuksetta käyntiin ja pysyy päällä kunnes päästät laukaisimen. Omalla kohdallani toimii aina. Normikuvissa onkin edellisestä johtuen käytettävä oneshot-modea, onneksi sen firmiksellä sai :)

Laitetaan nyt vielä tähänkin, että servon saa päälle missä tahansa kuvasmoodissa (pl. perkuleen kukkamakrot) laittamalla 300d:stä AiAf:n päälle, painamalla laukaisimen puoleen väliin ja sitten nopea edestakainen liike tarkennus renkaasta (jos mahd.) niin johan pelittää. Eipä ole urheilukuvausmoodin typeriä rajoituksia enää.

darxide · Viesti Kirjoittaja **darxide** » Tammi 22, 2005 11 : 29

mjalka kirjoitti:Laitetaan nyt vielä tähänkin, että servon saa päälle missä tahansa kuvasmoodissa (pl. perkuleen kukkamakrot) laittamalla 300d:stä AiAf:n päälle, painamalla laukaisimen puoleen väliin ja sitten nopea edestakainen liike tarkennus renkaasta (jos mahd.) niin johan pelittää. Eipä ole urheilukuvausmoodin typeriä rajoituksia enää.

Millä ihmeellä pyörität tarkennusrengasta AF-tilassa? Putkitongeilla? :) No juu, ei ainakaan kittilinssillä kannata yrittää.

R300R · Viesti Kirjoittaja **R300R** » Tammi 22, 2005 13 : 22

darxide kirjoitti:
mjalka kirjoitti:Laitetaan nyt vielä tähänkin, että servon saa päälle missä tahansa kuvasmoodissa (pl. perkuleen kukkamakrot) laittamalla 300d:stä AiAf:n päälle, painamalla laukaisimen puoleen väliin ja sitten nopea edestakainen liike tarkennus renkaasta (jos mahd.) niin johan pelittää. Eipä ole urheilukuvausmoodin typeriä rajoituksia enää.
Millä ihmeellä pyörität tarkennusrengasta AF-tilassa? Putkitongeilla? :) No juu, ei ainakaan kittilinssillä kannata yrittää.

Kittilissistä en tiedä, mutta ainakin punaisen- ja vihreänrenkaanlasien tarkennusrenkaita voi pyörittää myös AF-tilassa.

PS. Täytyi oikein kokeilla tuota kittilissiä ja se tuntuu pistävän kovasti hanttiin, jos tarkennusrengasta kääntää tuolla mjalkan mainitsemalla tavalla.

^Nanook^ · Viesti Kirjoittaja **^Nanook^** » Tammi 22, 2005 14 : 37

R300R kirjoitti:
darxide kirjoitti:
mjalka kirjoitti:Laitetaan nyt vielä tähänkin, että servon saa päälle missä tahansa kuvasmoodissa (pl. perkuleen kukkamakrot) laittamalla 300d:stä AiAf:n päälle, painamalla laukaisimen puoleen väliin ja sitten nopea edestakainen liike tarkennus renkaasta (jos mahd.) niin johan pelittää. Eipä ole urheilukuvausmoodin typeriä rajoituksia enää.
Millä ihmeellä pyörität tarkennusrengasta AF-tilassa? Putkitongeilla? :) No juu, ei ainakaan kittilinssillä kannata yrittää.
Kittilissistä en tiedä, mutta ainakin punaisen- ja vihreänrenkaanlasien tarkennusrenkaita voi pyörittää myös AF-tilassa.

Vaatii USM-putken, että onnistuisi. Sigman 70-200:lla onnistui kans, mut ihan turhaan veivaa kittiputkea ja esim III 75-300:sta canonin putkee... Ja pitkällä kuvausreissulla tuota jatkuvaa tarkennusta ei kannata edes käyttää rupuputkilla. Vie ihan älyttömästi virtaa. Tai itse ainakin sain akun loppumaan tunnissa 75-300:lla putkella ku erehdyin vääntämään urheilumoodin päälle. Sen koommin en ole nuita kukkamoodeja käyttänytkään.