Se on muotijuttu tuo tosilaajakulma?

[arn]

Jo tässä vaiheessa haluan onnitella ketjuun osallistuneita keskustelijoita. Viestiketju joka aluksi oli melko vaisu ja informaatioköyhä, on muuttunut stimuloivaksi keskusteluksi...

[Tipe]

Esim. Photodo rankkasi Canon 28-135/3,5-5,6:n OK lasiksi (as. 3,5/5), mutta Photozonessa arvosana oli vain 1,77 eli tavanomaista pakettizoomiakin heikompi.

Tämä kyllä herättää Photozonen arvosteluun kysymysmerkin, sillä itse olen tuon katsonut aikas hyväksi optiikaksi. Eihän se L-sarjalainen ole, mutta ei ollenkaan hassumpi.

Eräs mitä voin varauksettomasti suositella muutaman käyttökerran jälkeen on Sigman 12-24. Siis yllättävän vähän vääristyksiä ja suorastaan erinomaisen terävää kuvaa. Verrokkeina 17-35 2.8L, Sigman 17-35 f2,8-4.
Tässä kun muistaa vielä, ettei tuo kakkula ole tarkoitettukaan kuvattavaksi millään 1/1000 ajoilla, vaan vanhan muistisäännön mukaisesti tärähtämätön kuva tulee ~1/20s ajalla. Täten monessa paikassa voi himmentää aukon pari.

[arn]

Esim. Photodo rankkasi Canon 28-135/3,5-5,6:n OK lasiksi (as. 3,5/5), mutta Photozonessa arvosana oli vain 1,77 eli tavanomaista pakettizoomiakin heikompi.

Tämä kyllä herättää Photozonen arvosteluun kysymysmerkin, sillä itse olen tuon katsonut aikas hyväksi optiikaksi. Eihän se L-sarjalainen ole, mutta ei ollenkaan hassumpi.

En minä kyllä vieläkään löytänyt tuota arvosanaa Photozonesta... Vain nämä:
http://www.photozone.de/2Equipment/easytxt.htm#Zstd
http://www.photozone.de/2Equipment/revi ... n28135.htm

[reittila]

Vielä osu silmuu, että cropilla saa polttoväliä lisää perinneputkeen, juu polttoväli kasvaa kyllä, mutta mistäs luulette saavanne optiikan millä kehtoo kuvata?) minäkin luulin että 75-300 caanonin putkella voisi kuvata 300d:llä vaan eipä voi kuvanlaatua kehua, täyskoolle sentää ko. tötsä tekee keskinkertaista jälkeä.
....

Lopetetaan nyt jo höpötys polttovälin kasvamisesta 1.6/1.5/1.3 jne. kennoisissa kameroissa.
Polttoväli _ei_ muutu yhtään miksikään.
Next !

[Autiokari]

Lopetetaan nyt jo höpötys polttovälin kasvamisesta 1.6/1.5/1.3 jne. kennoisissa kameroissa. Polttoväli _ei_ muutu yhtään miksikään.

Aivan. Samoin voisi lopettaa resoluutioon liittyvät höpötykset, joka ainoa 35mm runkoon tehty objektiivi on resoluution puolesta merkittävästi parempi kuin mikään 35mm runkoon tehty (blur filterin takana oleva, värimaskattu) kuvasensori.

Timo Autiokari

[M.B.]

En minä kyllä vieläkään löytänyt tuota arvosanaa Photozonesta...

Käyttäjäarviot löytyvät täältä:
http://www.photozone.de/bindex2.html

Tuolta pitää valita Perfomance Surveys -kohdasta Canon EOS ja sitten tehdä tietokantakysely "Standard Zooms" -objektiiveista. Täälläkin on kikkailtu kehyksillä (pitäisi kieltää lailla), joten suoraa linkkiä en saa aikaiseksi.

Mutta siitä itse tuloksesta... siitä ei tarvitse välittää. Se perustuu vain 11 äänestäjän mielipiteeseen, kun korkeamman arvosanan takana on yli 200 ääntä.

[OskuK]

En minä kyllä vieläkään löytänyt tuota arvosanaa Photozonesta...

Käyttäjäarviot löytyvät täältä:
http://www.photozone.de/bindex2.html

Tuolta pitää valita Perfomance Surveys -kohdasta Canon EOS ja sitten tehdä tietokantakysely "Standard Zooms" -objektiiveista. Täälläkin on kikkailtu kehyksillä (pitäisi kieltää lailla), joten suoraa linkkiä en saa aikaiseksi.

Mutta siitä itse tuloksesta... siitä ei tarvitse välittää. Se perustuu vain 11 äänestäjän mielipiteeseen, kun korkeamman arvosanan takana on yli 200 ääntä.

No tuotahan saisi sitten helpolla muokattua; pari meistä käy kehumassa niin vot! ;-)

[Setä]

http://www.popularphotography.com/artic ... 1&preview=
Tuolta löytyy digilinssi & normilinssin eroista, sama mandra toistuu aina, kun perinnekakkula laitetaan digin nenään;)

[arn]

http://www.popularphotography.com/artic ... 1&preview=
Tuolta löytyy digilinssi & normilinssin eroista, sama mandra toistuu aina, kun perinnekakkula laitetaan digin nenään;)

No niin, tässä siis pääsemme alkuperäisen kysymykseni lähteille ja takaisin aiheeseen. Kiitoksia linkistä.

As a whole, the new digital lenses outperformed their older 35mm film lenses at ultrawide and wide-angle focal lengths—but the differences in resolution and light falloff were less noticeable at higher apertures such as f/8, f/11, and f/16.
...opt for digital-only or digitally optimized lenses for better edge-to-edge sharpness, contrast, and brightness.

APS-C superlaajikset ovat siis parempilaatuisia kuin vanhat laajikset Pop-photon mukaan. Loistavaa, lopultakin vastaus!

[Setä]

Tässä vähän lisää vettä myllyyn... kahlaamalla tuon läpi voi oppia ottamaan teknisesti parhaita mahdollisia kuvia digijärkkärillä ja tajuta miksei aina onnista.

[adapteri]

Minusta laajakulmassa on yksi ongelma. En ole sellaista vielä tarvinnut, olen kuvannut järkkärillä vasta 35v. Sekin päivä vielä koittaa, että sellaisen tarvitsen. Silloin sitä ei ole. Laajakulman tarpeen ennustaminen tuntuu olevan mahdotonta.

Sitä paitsi, kun kuvaa 95% kuvista yli 400 millisellä, 70 milliäkin tuntuu laajalta.

Noniin, siinä sitä nähtiin. Nyt pitäisi olla jo suunnilleen 8 millinen laajakulma. Tilasivat lehteen kuvan satamasta. "Panoraaman". 17 milliselläni ei mahdu edes yksi laiva kokonaisena kuvaan, saatikka sitten koko satama. Noin äkkipäätä arvioiden 170 asteen kuvakulma riittäisi. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin linssitarpeen ennustaminen.

[M.B.]

Tässä vähän lisää vettä myllyyn... kahlaamalla tuon läpi voi oppia ottamaan teknisesti parhaita mahdollisia kuvia digijärkkärillä ja tajuta miksei aina onnista.

Lihavointi on minun tekosiani... Tuon lukeminen ei maksa vaivaa. Pääasiassa siellä todistellaan filmin ylivertaisuutta teoreettisilla laskelmilla, joissa verrataan 3 megapikselin digipokkaria (vuosimallia 2001/2002) ja hitaalla (ISO 100 tai 50) diafilmillä ladattua kinofilmijärkkäriä.

Vaikka jutussa mainitaan pariin otteeseen myös uudempaa kalustoa (6 megapikselin järkkärit ja Foveon), niin kaikkiin ominaisuusvertailuihin on aina ymmärretty valita mahdollisimman huono vertailupari (3 MP pokkari, jos verrataan resoluutiota tai syväterävyyttä, digijärkkäri, jos halutaan haukkua croppikerrointa jne.)

today's prosumer digital cameras (3 megapixels)

shutter lag - considerable with AF designs and storage sequences

problems with ultrawide lenses and fisheyes esp. with 1.6X and similar small chips

[Nöpö]

Lihavointi on minun tekosiani... Tuon lukeminen ei maksa vaivaa. Pääasiassa siellä todistellaan filmin ylivertaisuutta teoreettisilla laskelmilla, joissa verrataan 3 megapikselin digipokkaria (vuosimallia 2001/2002) ja hitaalla (ISO 100 tai 50) diafilmillä ladattua kinofilmijärkkäriä.

Vaikka jutussa mainitaan pariin otteeseen myös uudempaa kalustoa (6 megapikselin järkkärit ja Foveon), niin kaikkiin ominaisuusvertailuihin on aina ymmärretty valita mahdollisimman huono vertailupari (3 MP pokkari, jos verrataan resoluutiota tai syväterävyyttä, digijärkkäri, jos halutaan haukkua croppikerrointa jne.)

No eikös tuo ole aika sama juttu, kun digijärkkäreitä henkeen ja vereen puolustavat puolestaan vertaavat kotiskannereilla skannattuja filmejä tai kymppikuvia digijärkkärin kuvaan ja siitä sitten vetävät johtopäätöksensä, että digijärkkärin kuva hakkaa jo mennen tullen diafilminkin? Yhtä tasapuolinen vertailu olisi semmoinen, jossa digijärkkärin kuva roiskaistaan valkokankaalle jollakin vanhalla videotykillä 640*480-resolla ja verrataan sitä kunnollisella diaprojektorilla heijastettuun 50ISO:n diakuvaan.
Kyllä noille molemmille on ihan oma paikkansa, jotkut kuvaa pelkästään digiä, toiset pelkästään filmiä, itse ajattelin jatkossakin kuvata molempia mahdollisuuksien mukaan.

[M.B.]

No eikös tuo ole aika sama juttu, kun digijärkkäreitä henkeen ja vereen puolustavat puolestaan vertaavat kotiskannereilla skannattuja filmejä tai kymppikuvia digijärkkärin kuvaan ja siitä sitten vetävät johtopäätöksensä, että digijärkkärin kuva hakkaa jo mennen tullen diafilminkin?

Miten sen nyt ottaa. Minusta harrastajatason skannerilla skannattu kuva vastaan digijärkkäri on ihan järkevä vertailu, jos tarve on nimenomaan digitaalisessa muodossa oleville kuville. Toki filmillä voisi saada parempaa jälkeä, jos olisi enemmän taitoa ja/tai parempi (=kalliimpi) skanneri ja aina oikeanlainen filmi käytössä (ei auringonpaisteessa edellisiltana ladattu kasisatanen) jne. Käytännössä tuloksiin vaikuttaa siis vähän muukin, kuin MTF-käyrät.

Toisenlaisilla reunaehdoilla voi tietysti tulla toisenlainen tulos. Tärkeintä on kuitenkin päättää etukäteen, mitä verrataan - laitetaanko vastakkain digipokkari ja filmipokkari (sama käyttötarkoitus) vaiko järkkärit. Jopa digipokkari vs. filmijärkkäri (~sama hintaluokka) on ihan järjellinen vertailu. Järkevää ei sen sijaan ole kaikkien digikameroiden julistaminen filmikameroita huonommaksi, koska kamera A (pokkari) tarkentaa hitaammin kuin filmijärkkäri, B:ssä (?) on vain yksi tarkennuspiste keskellä ja C:llä (järkkäri) on vaikea ottaa laajakanttikuvia rajauskertoimen ansiosta.

Yhtä tasapuolinen vertailu olisi semmoinen, jossa digijärkkärin kuva roiskaistaan valkokankaalle jollakin vanhalla videotykillä 640*480-resolla ja verrataan sitä kunnollisella diaprojektorilla heijastettuun 50ISO:n diakuvaan.

Miksei, jos tykkäät katsella projisoitua kuvaa. Epäreilussa vertailussa lopputulos varmistettaisiin ottamalla digikuvat kännykällä... lienee ehkä tarpeetonta varmistelua tässä tapauksessa ;-)

[OskuK]

APS-C superlaajikset ovat siis parempilaatuisia kuin vanhat laajikset Pop-photon mukaan. Loistavaa, lopultakin vastaus!

Eipä muu vastaus täällä tietenkään kelpaisi. Mutta vastaus ei tullutkaan siihen kysymykseen, onko nämä parempia, vaan että ovatko nämä huonompia, ja siihen sanottiin että ei. No joo, joka tapauksessa näytti siltä että nämä superlaajikset pärjäävät röpöpintaisella kennolla niille suunnitellun valon pysymmän suunnan ansiosta reunoillakin hyvin. Mikä on sinänsä kiva. Olisipa kiinnostava jos testi olisikin tehty kunnollisella elementillä, tai peräti filmillä. ;-)
Sinänsä sääli että useat ovat kunnon kennoko'oilla toimimattomia.

[arn]

Eipä muu vasytaus täällä tietenkään kelpaisi. Mutta vastaus ei tullutkaan siihen kysymykseen, onko nämä parempia, vaan että ovatko nämä huonompia, ja siihen sanottiin että ei. No joo, joka tapauksessa näytti siltä että nämä superlaajikset pärjäävät röpöpintaisella kennolla niille suunnitellun valon pysymmän suunnan ansiosta reunoillakin hyvin. Mikä on sinänsä kiva. Olisipa kiinnostava jos testi olisikin tehty kunnollisella elementillä, tai peräti filmillä. ;-)
Sinänsä sääli että useat ovat kunnon kennoko'oilla toimimattomia.

Enkä kyllä silti purematta niele tuota Pop-photon testiä... Ei tuo Popular Photography nyt kuitenkaan ole mikään lopullinen auktoriteetti, kaikkien objektiivitestien loppu.

[Setä]

Mitäs järkeä on testata lasia erikokoisilla kennoilla tahi filmillä(jos hakee lasia vaikka 1.6x kennolle), kun ei sama lasi noilla kaikilla toimi optimaalisesti, vaan jokainen vaatii oman lasinsa, jos tavoitellaan hyvää jäljestä.

Ei digilinssi ole perinteistä parempi/huonopi, vaan sopivin taarkoitukseensa, eikä digillä surkean kuvan tuova filmilinssi tarkoita, että se on filmillä surkea, se voi olla huippulasi, vaikkakin yleensä hyvät filmilasit tuottaa digilläkin saman suuntaista jälkeä, kuin filmilläkin.

Kyllä tietylle kuva-alalle&kennorakenteelle(tai filmille) optimoitu lasi tuottaa tälle parhaan tuloksen, siitä ei mihinkään päästä.

p.s. tuntuu siltä että optiikan ääripäissä virheet kertautuu cropin potenssissa;)

[OskuK]

Mitäs järkeä on testata lasia erikokoisilla kennoilla tahi filmillä(jos hakee lasia vaikka 1.6x kennolle), kun ei sama lasi noilla kaikilla toimi optimaalisesti, vaan jokainen vaatii oman lasinsa, jos tavoitellaan hyvää jäljestä.

Itse asiassa melkein vastasitkin jo tuohon kysymykseesi, mutta todetaan nyt vastakysymyksenä että miksi testattaisiin jotain objektiivia ainoastaan yhdellä cropilla, kun niitä kuitenkin on erilaisia ja tulee olemaankin. Pitäisikö testata 1x cropin Sigmat eri testissä, 1,5 cropin toisessa, 1,3x cropin kolmannessa ja sitten vielä kinokoon kennolle vielä yksi testi, ja eri objektiivi? ;-)

[martti65]

Mitäs järkeä on testata lasia erikokoisilla kennoilla tahi filmillä(jos hakee lasia vaikka 1.6x kennolle), kun ei sama lasi noilla kaikilla toimi optimaalisesti, vaan jokainen vaatii oman lasinsa, jos tavoitellaan hyvää jäljestä.

Itse asiassa melkein vastasitkin jo tuohon kysymykseesi, mutta todetaan nyt vastakysymyksenä että miksi testattaisiin jotain objektiivia ainoastaan yhdellä cropilla, kun niitä kuitenkin on erilaisia ja tulee olemaankin. Pitäisikö testata 1x cropin Sigmat eri testissä, 1,5 cropin toisessa, 1,3x cropin kolmannessa ja sitten vielä kinokoon kennolle vielä yksi testi, ja eri objektiivi? ;-)

Eikös juuri se pitäisi testata kaikilla kropeilla ja laittaa vaikka taulukko, kustakin kroppikohdasta. Monikin voi tarvita tai käyttää laseja sekä filkkarissa että digissä, ylöspäin se ongelma yleensä vähenee. Eli mitä suurempi kerroin, ei hyvä lasi siitä enää juuri huonone. Toisinpäin, jos testataan vain kropilla, miksi suorittaa jo tiedossa oleva testi uudelleen, vain koska oleellinen tieto puuttuu.

Polttovälin käyttökelpoisuus ei ole testauskysymys sinänsä, jokaisen kuvaustottumukset kertovat omat arvonsa jolloin ei piirto tai vääristymät tietyssä kohtaa ruutua miksikään muutu, kropilla se voidaan ehkä saada peittoon, mutta saattaisi olla mielekästä esittää testeissä myös kropatut versiot, yksi testi n+1 sanaa.

Kroppaus ei muuta kuvaa rajatun alueen osalta, kohde on aivan saman arvoinen, kun perinteisen kinonkin kuvaaja. Keskustelu kropin vaikuttamisesta kuvaustapaan ja laajakulmien arvostamiseen on ehkä uutta, mutta ehkä siinäkin unohdetaan oleellinen, annetaan samalla kaikkille saatavilla oleva tieto objektiiveista.

En oikein ymmärtänyt, mikä estää erikokoisen valoherkän materiaalin saamasta sovitulle kuva-alueelle oikean näköistä valottuvaa kuvaa, jos objektiivi ei vaihdu, ei sen rajaaminen kai sen objektiivin ominaisuuksia muuta.

[Nöpö]

Miten sen nyt ottaa. Minusta harrastajatason skannerilla skannattu kuva vastaan digijärkkäri on ihan järkevä vertailu, jos tarve on nimenomaan digitaalisessa muodossa oleville kuville. Toki filmillä voisi saada parempaa jälkeä, jos olisi enemmän taitoa ja/tai parempi (=kalliimpi) skanneri ja aina oikeanlainen filmi käytössä (ei auringonpaisteessa edellisiltana ladattu kasisatanen) jne. Käytännössä tuloksiin vaikuttaa siis vähän muukin, kuin MTF-käyrät.
Miksei, jos tykkäät katsella projisoitua kuvaa. Epäreilussa vertailussa lopputulos varmistettaisiin ottamalla digikuvat kännykällä... lienee ehkä tarpeetonta varmistelua tässä tapauksessa ;-)

Vaan jos tosiaan diafilmillä kuvaa, niin eiköhän siinä ole päätarkoituksena se kuvien ottaminen ja niiden katselu parhaalla mahdollisella tavalla, eli projektorilla isona kuvana. Enpä oikein usko, että kovin montaa ihmistä maailmasta löytyy, jotka diafilmillä kuvaavat päätarkoituksenaan digitaalisen kuvan tuottaminen.
Kyllä se halpaskannerilla skannatun filmikuvan vertaaminen digijärkän kuvaan on edelleen tasan yhtä epäreilua kuin videotykin kuvan vertaaminen diafilmi/hyvä projektori-yhdistelmän kuvaan. Ugh! Olen puhunut