Pallonhallintaongelma...

[Mikael K.]

Auttakaas miestä mäessä. Matemaattinen järki loppuu kesken. Jos valo osuu suoraan pintaan niin se kimpoaa samassa kulmassa pois missä se osuukin. Ongelman ydin muodostuu siitä, että mitä tapahtuu jos valo osuukin pallon pinnalle esim. 28°:n kulmassa? Entäs jos se osuu koveralle pinnalle samassa kulmassa? Lisäongelman tuo vielä toinen kaareva pinta peilauksen jälkeen. Sen pinta ei ole pallomainen vaan se kaareutuu satunnaisesti. Olettaisin myös pallon koon vaikuttavan heijastuskulmaan. Kyseessä on parabolinen peili periaatteessa eli Beauty Dish.

Nyt pitäisi päättää heijastinpeilin rakenne. Onko se kaareva, kovera vai suora? Kokeilujen perusteella kaikki vaikuttavat kaikkeen, joten jos teorian alkeista saisi kiinni niin voisi tulla kesä.

[Munt]

Ota pari bisseä ja vaihda osia niin kauan, että jälki miellyttää silmää.

..

[Mikael K.]

Ota pari bisseä ja vaihda osia niin kauan, että jälki miellyttää silmää.

Muuten hyvä idea mutta pelkään ongelmia harkinnan suhteen. Paras onkin ratkoa ihan teoreettisesti vain ongelma. Toisaalta kukaan ei estä kokeilemasta...

[Munt]

Tuosta kuppiin idea rypistetystä aluteipistä:

http://enchantingkerala.org/digital-pho ... y-dish.php

Ja sen kiekon alle laita salaman päähän sellainen lyhyt neliskanttinen kuppimainen valonhajoitin, jolloin se valo lähtee kiekon alta sen diffusorin pinnasta suoraan sivuun.
Tehoa menee 0,5-1 aukkoa, mutta jälki pehmenee huomattavasti.

..

[Perry]

En ole varma mitä tässä haetaan, olisiko tästä apua? http://janggeng.com/concave-and-convex-mirror/

Kokeilu kuitenkin on kaiken a ja o, sillä valonlähdekään ei ole pistemäinen. Ja sitäkään ei numeroilla näe että millä tulee hyvä valo.

Kannattaa myös ottaa kuvia välähtävästä BD:stä että näkee sen valon jakautumisen. Jos iso osa BD:stä on pimeänä niin se on hukkaan heitettyä pintaa.

[Mikael K.]

Ongelma hahmottuu vähitellen. Perryn linkkaama piirros oli hyödyllinen. Huominen menee kokeillessa jos maalit ovat kuivuneet yön aikana. Jos ei muu auta niin pitää piirrellä ja hahmottaa tätä kautta heijastumat.

[Jappee]

Auttakaas miestä mäessä. Matemaattinen järki loppuu kesken. Jos valo osuu suoraan pintaan niin se kimpoaa samassa kulmassa pois missä se osuukin. Ongelman ydin muodostuu siitä, että mitä tapahtuu jos valo osuukin pallon pinnalle esim. 28°:n kulmassa? Entäs jos se osuu koveralle pinnalle samassa kulmassa? Lisäongelman tuo vielä toinen kaareva pinta peilauksen jälkeen. Sen pinta ei ole pallomainen vaan se kaareutuu satunnaisesti. Olettaisin myös pallon koon vaikuttavan heijastuskulmaan. Kyseessä on parabolinen peili periaatteessa eli Beauty Dish.

Nyt pitäisi päättää heijastinpeilin rakenne. Onko se kaareva, kovera vai suora? Kokeilujen perusteella kaikki vaikuttavat kaikkeen, joten jos teorian alkeista saisi kiinni niin voisi tulla kesä.

Eikös valo heijastu pallosta (ja kaikista pinnoista) tangentin normaaliin nähden yhtä suuressa kulmassa kun valo on tullut pintaan. Jos pinnan kaarevuus muuttuu niin tangentin asemakin muuttuu ja samoin myös heijastuskulma.

[TheHatter]

Mulla vähän meni idea ohi, mutta lieneekö kyseessä tuollainen antenneista tuttu cassegrain-syöttö apupeilillä.
http://www.radartutorial.eu/06.antennas/an13.en.html

Tuohonhan olisi monenlaisia mallinnussoftia.

[fireisland]

Ite kun tein beauty dishin, niin suurempia ajattelematta tein heijastinosan kuperaksi (kuten TheHatterin linkin takana). Nyt kun ostin yhden bd:n, niin siinä heijastin on kovera. Molemmat tuntuvat toimivan, enkä ole suurta eroa huomannut valossa. Suora ei plätty ei luultavasti toimisi.

Kannattaa kokeilla, mikä on optimi etäisyys heijastimelle, jotta saat eniten valoa bd:n seinille.

[Mikael K.]

Mulla vähän meni idea ohi, mutta lieneekö kyseessä tuollainen antenneista tuttu cassegrain-syöttö apupeilillä.
http://www.radartutorial.eu/06.antennas/an13.en.html

Linkistä löytyi se ongelman ydin. Siinä peili on kupera. Joissakin virityksissä se kovera. Profoton BD:ssa se on suora. Suoruus on hahmotettavissa BD:n muodosta mutta koveruus jäi askarruttamaan. Miksi juuri kovera? Se jäi askarruttamaan. Noh, nyt pitää rakentaa pahvimallit eri muodoista ja kokeilla mitä ne vaikuttavat lopputulokseen. Kuvia ja tarina seuraavat myöhemmin.

[TheHatter]

Mulla vähän meni idea ohi, mutta lieneekö kyseessä tuollainen antenneista tuttu cassegrain-syöttö apupeilillä.
http://www.radartutorial.eu/06.antennas/an13.en.html

Linkistä löytyi se ongelman ydin. Siinä peili on kupera. Joissakin virityksissä se kovera. Profoton BD:ssa se on suora. Suoruus on hahmotettavissa BD:n muodosta mutta koveruus jäi askarruttamaan. Miksi juuri kovera?

Tuo muotohan riippuu vain siitä, että miten ja millä se apupeili valaistaan ja missä kohtaa polttopistettä se sijaitsee. Mikäli takaatuleva syöttö (valo) on laajakeilainen, niin käytetään kuperaa peiliä polttopisteen edessä ja jos taas on kapeakeilainen, niin valaistaan kovera peili polttopisteen takana. Tärkeintä koko sovituksessa on vain se, että apupeilistä heijastuva valo kattaa koko parabolin alan ja siihen suunnattava valo ei tule peilin reunojen ohi. Suora levy on vaan kompromissi, kun valon kanssa ei ole niin tarkkaa noista impedanssisovituksista tms.

Jos laskukaavoja olet vailla, niin tuolla on joitain: www.g3pho.free-online.co.uk/microwaves/casseg.pdf

Tokikin valolla pelattaessa, valon luonne muuttuu kovin eri sovelluksilla, mutta maksimaalisen tehon valosta saat vain, kun valaiset sen parabolin kokonaan.

[Mikael K.]

http://www.radartutorial.eu/06.antennas/an13.en.html

Linkistä löytyi se ongelman ydin. Siinä peili on kupera. Joissakin virityksissä se kovera. Profoton BD:ssa se on suora. Suoruus on hahmotettavissa BD:n muodosta mutta koveruus jäi askarruttamaan. Miksi juuri kovera?

Tuo muotohan riippuu vain siitä, että miten ja millä se apupeili valaistaan ja missä kohtaa polttopistettä se sijaitsee. Mikäli takaatuleva syöttö (valo) on laajakeilainen, niin käytetään kuperaa peiliä polttopisteen edessä ja jos taas on kapeakeilainen, niin valaistaan kovera peili polttopisteen takana. Tärkeintä koko sovituksessa on vain se, että apupeilistä heijastuva valo kattaa koko parabolin alan ja siihen suunnattava valo ei tule peilin reunojen ohi. Suora levy on vaan kompromissi, kun valon kanssa ei ole niin tarkkaa noista impedanssisovituksista tms.

Jos laskukaavoja olet vailla, niin tuolla on joitain: www.g3pho.free-online.co.uk/microwaves/casseg.pdf

Tokikin valolla pelattaessa, valon luonne muuttuu kovin eri sovelluksilla, mutta maksimaalisen tehon valosta saat vain, kun valaiset sen parabolin kokonaan.

Polttopisteongelman hahmottaminen periaatteessa on helppoa. Yritän pysyä poissa matematiikan hetteiköltä, kun en sitä hallitse. Pieni annos teoriaa auttaa kuitenkin hahmottamaan ongelmaa ja auttamaan sovelluksen tekemisessä. Käytän salamana EX 550:stä tässä tapauksessa. Siinähän valo ei ole aivan pistemäinen vaan se on suorakulman muotoinen ja sen kulmaa voi hieman säätää. Teorian muotoutuminen käytännöksi tässä suhteessa vaatinee kokeiluja.

Joka tapauksessa kiitoksia avusta. Palaan aiheeseen kuvallisen selityksen kera, kun BD hahmottuu muotoonsa. Nyt osat ovat jo maalattuja. Peili vaatinee säätöä, kun sen etäisyys ja muoto ovat teoriassa hahmottumassa.