Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Moikka

Onko kenelläkään kokemuksia otsikon mukaisesta laitteesta ja / tai normaalisti rungon kanssa myytävästä kittilinssistä? Kunnon arvosteluja tuntuu löytyvät todella nihkeästi.

Kyseinen kamera kiinnostaa periaatetasolla ja M8 menee jo yli budjetin.

/tuomas

Eipä tuosta paljon arvosteluja löydy, joten jos et ole jo katsonut noita Panasonic L1 arvioita niin käy tutustumassa:

http://www.cameralabs.com/reviews/PanasonicL1/
http://www.dcresource.com/reviews/panas ... ndex.shtml
http://www.photoxels.com/panasonic-l1-review.html

Tuolla säästää jokusen satasen.

quassi kirjoitti:Moikka

Onko kenelläkään kokemuksia otsikon mukaisesta laitteesta ja / tai normaalisti rungon kanssa myytävästä kittilinssistä? Kunnon arvosteluja tuntuu löytyvät todella nihkeästi.

Kyseinen kamera kiinnostaa periaatetasolla ja M8 menee jo yli budjetin.

Kamerasta löytyy paljon testejä, koska "periaatetasolla" se on Panasonic Lumix DMC L1. Testejä on myös Leican nimellä. Sana "kittilinssi" on testien perusteella halventava nimitys tuosta optiikasta.

Et ole löytänyt "kunnon arvosteluja". Joko et osaa käyttää hakukoneita tai sitten mikään ei riitä sinun vakuuttamiseen puoleen tai toiseen. Ymmärrän, että "kunnon arvostelu" on suhteellinen käsite. Helpotusta tuskaan tuo itsetuntemus. Osa meistä katuu aina ja kaikkea, jota on hankkinut. Massojen valtaosta taasen tekee kaikkensa vakuutellakseen itsensä ja muuta oman päätöksen hyvyydestä. Jäljelle jäänyt pieni osa katselee hankinnan jälkeenkin avoimin silmin. Kuulut yhteen joukoista.

Niin tai näin, yksikään testi ei poista päätöksen tuomaa kärsimystä.

Leican hankinta nykypäivänä ei perustu suuriin voittoihin arvosteluissa ja testeissä, kyllä hankintaan vaikuttavat aivan muut syyt, joista on ollut puhetta, vaikka tuossa M8 ketjussa.

Jep jep.. Ja kiitokset kommenteista sekä linkeistä!

Lumixista olen arvosteluja joskus lukenutkin. Koskaan en ole sitäkään räplännyt. Saattaahan tässä käydä niin, että 1Ds:n jälkeen on vaikea löytää mitään kovin kompaktia, josta saisi hyvän fiiliksen. Ehkä lyijyteipillä saa fiilistä köykäisempiinkin räpsyihin. ;)

Kittilinssi ei varmastikaan ole oikea sana tuosta Variosta. Siinä olet oikeassa.

/t

Niille onnellisille, jotka omistavat Leican R-sarjan objektiiveja, on Digilux 3 hyvä vaihtoehto. Siihen saa nimitäin R-adapteria, joilla nuo optiikat saa kiinni digirunkoon. Niinpä esim. kaikkein aikojen parhaimmaksi makroksi mainittu Apo-Macro-Elmarit 2.8/100 mm saa uuden elämän...

Yksi asia ihmetyttää.

Miten on mahdollista että valmistaja, jolla lähes kaikki on aina, kaikkialla ja kaiken aikaa parasta, saadaan niin huonoon happeen, että koko tulevaisuus on vain ja ainoastaan sidosryhmien pitkämielisyyden varassa (Leica uskovaisia unohtamatta)?

adele kirjoitti:Yksi asia ihmetyttää.

Miten on mahdollista että valmistaja, jolla lähes kaikki on aina, kaikkialla ja kaiken aikaa parasta, saadaan niin huonoon happeen, että koko tulevaisuus on vain ja ainoastaan sidosryhmien pitkämielisyyden varassa (Leica uskovaisia unohtamatta)?

Todella hyvää ei mekaniikassa tehdä halvalla. Ja kun esim. objektiivien valmistustoleranssit ovat todella kovat, ei ole oikotietä tiputtaa tuotteiden hintoja kilpailjoiden tasolle. Tämä näkyy tietysti määrissä. Toisaalta on niinkin, että hyvin harvat ovat päässeet todella näkemään sen, kuinka hienoja instrumentteja Leican objektiivit todella ovat. Nykyinen digimaailma keskittyy nin erilaisiin asioihin ja hypetys on kova, ettei optiikan osuutta huomioida kuten aiemmin.

Toinen asia on tietysti vanhanaikaisuus. Esiim. SL2 järjestelmä oli kiistämättä myöhässä tullessaan markkinoille, eivätkä Leica/Minolta -hybridit R3 :sta alkaen suinkaan parantaneet asiaa. Samoin ensimmäinen objektiivin läpi mittaava M-sarjalainen - Leica M5 - oli liian erilainen verratuna M3- M2- ja M4-malleihin, eikä myynyt hyvin. Se oli liian iso ja sitäpaitsi ruma ja siitä puuttui M-Leicoille ominainen laadun tuntu.

70-luvun puoliväli merkitsi valtavaa mullistusta kameramaalimassa kun Canon AE-1 tuli markkinoille. Sen muutoksen suuruutta filmiajan sisällä on ilmeisen mahdotonta nykyisin tajuta, ellei ole itse elänyt siinä mukana. Se oli kuin esi-digi; yhtäkkiä piti kaiken mukamas olla "automaattista". Canonin AE-1, AV-1 ja A-1 myytiiin erittäin hyvin ja sen myötä kasapäin FD- ja myöhemmin FDn -objektiiveja.

Meillä ammattilaiset olivat tuolloin Nikonin käyttäjiä, jotka siirtyivät mm. fluoriittiobjektiivien ja F-1:sen perässä Canonin talliin, eikä Leican SLR-kameroiden käyttäjiä lehtikuvaajissa juuri ollut. Harvat Leica-kuvaajat olivat kaikki käytännössä M-mallien konkareita.

Tällä saralla oli merkittävä tapahtuma Helsingin ETYK-kokous syksyllä 1975 Finlandia-talossa. Siellä freelance-kuvaaja Franco Rossi tallensi Kissingerin salaisia muistioita 1200 ASA:n Tri-X:lle ja Canonin uunituoreella f/2.8/300 mm fluoriitti-objektiivilla ja 2x telejatkeella. Parempaa mainosta ei pressikuvaajan pitkä tele olisi voinut saada millään rahalla. Tällaisiin juttuihin ei Leicalla ollut vastinetta.

Tuosta ETYKistä muutama rivi mm. täällä:

http://www.time.com/time/magazine/artic ... 75,00.html

T. Esa

Kamerana Leica on ollut aina laadukas samoin objektiivit ainut huonopuoli on tuo hinta kautta aikojen käväse Leican sivuilla sieltä näkee tuoteet.

adele kirjoitti:Yksi asia ihmetyttää.

Miten on mahdollista että valmistaja, jolla lähes kaikki on aina, kaikkialla ja kaiken aikaa parasta, saadaan niin huonoon happeen, että koko tulevaisuus on vain ja ainoastaan sidosryhmien pitkämielisyyden varassa (Leica uskovaisia unohtamatta)?

"paras" ei tule ilmaiseksi vaan tarkoittaa mm. huomattavasti suurempia valmistuskustannuksia, ja koska high end -niche on pieni, tarkoittaa se myös sitä että R&Dn peittämiseen tarvitaan huomattavasti suuremmat katteet kuin normikuluttajapuolella.

Siis perimmältään on kyse siitä ollaanko valmiita maksamaan kova hinta laadusta.
Se on eri asia kuin jokin keskivertohyvä.
Tuon Mielen tiskarin hinnalla saa lähestulkoon kolme parasta Cylindaa, tuon pyykkärin hinnalla kolme parasta Siemensiä, D-lux 3:lla oli makea ottaa matkalla upeita suurennoksia kun ei viitsinyt järkkäriä kantaa mukana. Tosin vain kirkkaassa valossa pienimmällä herkkyydellä, mutta on se pokkarin lasiksi hitonmoinen kakkula. Taskukoossa.
Ei niissä Leican laseissa helat heilu tuulessa kuin vaikkapa Canonin kittiputkessa. Siinä puhutaan eri asiasta. Toiset puhuu rahan takomisesta kun brandi myy ja toiset ammattiylpeydestä. Vielä nykyäänkin.

nellu kirjoitti:Kamerana Leica on ollut aina laadukas

hkultala kirjoitti:"paras" ..

eesau kirjoitti:... hinta laadusta.

Herroille paras ja laatu ovat näemmä tuttuja. Katsotaan mitä laatu muiden mielestä pitää sisällään:

Lillrank määritellessään laatua kirjoitti:

• • virheettömyys, tuote vastaa mahdollisimman tarkoin suunniteltua (tuotantokeskeinen laatu)
  • funktionaalisuus, joka keskittyy itse tuotteeseen ja sen suunnitteluun mahdollisimman hyvin (suunnittelukeskeinen laatu)
  • maksajan valinta ja se miten hyvin tuote täyttää ostajan tarpeet (asiakaskeskeinen laatu)
  • tuotteen vaikutukset kauemmaksi kuin pelkästään ensisijaiselle asiakkaalle (ympäristökeskeinen laatu)

Tämän määrittelyn valossa ainakin Asiakaskeskeinen laatu on puuttunut Leicasta. Eli asiakas ei ole kokenut saavansa vastinetta sijoitukselleen. Muutenhan ostajia olisi paljon enemmän. Ikään kuin tuotteita olisi tehty omaksi iloksi itselle puhtaasta tekemisen riemusta.

Harry Mikel määritellessään laatua kirjoitti:

• Laatu on tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä tuottaa valmistajalleen voittoa. Laatu tuo tyytyväisyyttä ja rahaa.

Tämän yksinkertaisemman määrittelyn valossa Leicassa on laaduttomuutta enemmän kuin laatua, eihän muuten vararikko uhkaisi.

No, otetaan kolmas määritelma, että saadaa lisää pohjaa analyysiin.

Jyväskylän Yliopiston sivusto määritellessään laatua kirjoitti:

• "Laatu on tuotteen tai palvelun ominaispiirre, jota voidaan mitata suoraan esimerkiksi vertaamalla sitä asetettuun standardiin tai epäsuorasti esimerkiksi tarkastelemalla asiakkaiden tai sidosryhmien tyytyväisyyttä

Tämä määritelmä on lähellä edellistä. Kun asiakkaat ovat kadonneet ja sidosryhmien (sijoittajat) kärsivällisyys ja rahat ovat lopussa on mitä ilmeisimmin kysymys huonosta laadusta.

Vaihdetaan näkökulmaa. Tarkastellaan laaduttomuutta.

Systemaattisen innovoinnin sivut kirjoitti:

• Kuinka näemme huonon laadun? Käytämme sanaa hyvän laatuinen laajalti, mutta kuitenkin ehkä liian suppeasti. Harvoin tunnistamme, mitä kaikkea huono laatu on ja kuinka koemme sen arjessa. Esimerkkejä huonosta laadusta voivat olla:
  • negatiivinen tulos,
  • kalliit tuotteet tai palvelut,
  • epäluotettavuus
  • viat,
  • virheet,
  • laitteiden hajoaminen,
  • palvelun toimimattomuus,
  • tyytymättömyys, jne…

Ei auta ei. Negatiivinen tulos, kalliit tuotteet, tyytymättömyys.....

Sitten vielä tämä:

"Laatu on ajassa – Laatu on jatkuvaa muutosta!"

Ai, jai jai! Muuttumista? En tiedä mitä Leican pääkonttorissa tehtiin 70-80 ja 90-luvulla mutta melkoisia tunareita on puikoissa ollut. Laadutonta johtamista.

Edellisen perusteella on selvää, että Leica ei edusta laatua määritelmien merkityksessä, joten ehdotankin, että alamme käyttää termiä Leicalaatu laadun sijasta.

Adelen allaolevasta todisteluketjusta taisi tulla tippaleipä. Alkuja ja loppuja on jokaiselle sopiva määrä :-)

Mutta asiaan. Esim. Leican objektiivien optinen laatu on sangen helposti osoitettavissa.

Jälkiviisaana myös kyseisen yhtiön johdon toimenpiteiden "laaduttomuus" on sekin helposti osoitettavissa. Tässä kohtaa riskinä on kyllä se, että suurelle kansalle nannaa -periaatteella olisi ehkä saavutettu parempi tulos, mutta varsinaisen laadun kustannuksella. Olisko tämä sittenkään ollut parempi vaihtoehto.

Lopputulema:

Kansa saa mitä kansa tahtoo (valitettavasti)

Bittiaikakauden tehokkuus ja kaikkea kivaa kaikille -mentaliteetti ei sovi todellisen laadun tuottajille

----------------------------------------------

adele kirjoitti:

nellu kirjoitti:Kamerana Leica on ollut aina laadukas

hkultala kirjoitti:"paras" ..

eesau kirjoitti:... hinta laadusta.

Herroille paras ja laatu ovat näemmä tuttuja. Katsotaan mitä laatu muiden mielestä pitää sisällään:

Lillrank määritellessään laatua kirjoitti:

• • virheettömyys, tuote vastaa mahdollisimman tarkoin suunniteltua (tuotantokeskeinen laatu)
  • funktionaalisuus, joka keskittyy itse tuotteeseen ja sen suunnitteluun mahdollisimman hyvin (suunnittelukeskeinen laatu)
  • maksajan valinta ja se miten hyvin tuote täyttää ostajan tarpeet (asiakaskeskeinen laatu)
  • tuotteen vaikutukset kauemmaksi kuin pelkästään ensisijaiselle asiakkaalle (ympäristökeskeinen laatu)

Tämän määrittelyn valossa ainakin Asiakaskeskeinen laatu on puuttunut Leicasta. Eli asiakas ei ole kokenut saavansa vastinetta sijoitukselleen. Muutenhan ostajia olisi paljon enemmän. Ikään kuin tuotteita olisi tehty omaksi iloksi itselle puhtaasta tekemisen riemusta.

Harry Mikel määritellessään laatua kirjoitti:

• Laatu on tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä tuottaa valmistajalleen voittoa. Laatu tuo tyytyväisyyttä ja rahaa.

Tämän yksinkertaisemman määrittelyn valossa Leicassa on laaduttomuutta enemmän kuin laatua, eihän muuten vararikko uhkaisi.

No, otetaan kolmas määritelma, että saadaa lisää pohjaa analyysiin.

Jyväskylän Yliopiston sivusto määritellessään laatua kirjoitti:

• "Laatu on tuotteen tai palvelun ominaispiirre, jota voidaan mitata suoraan esimerkiksi vertaamalla sitä asetettuun standardiin tai epäsuorasti esimerkiksi tarkastelemalla asiakkaiden tai sidosryhmien tyytyväisyyttä

Tämä määritelmä on lähellä edellistä. Kun asiakkaat ovat kadonneet ja sidosryhmien (sijoittajat) kärsivällisyys ja rahat ovat lopussa on mitä ilmeisimmin kysymys huonosta laadusta.

Vaihdetaan näkökulmaa. Tarkastellaan laaduttomuutta.

Systemaattisen innovoinnin sivut kirjoitti:

• Kuinka näemme huonon laadun? Käytämme sanaa hyvän laatuinen laajalti, mutta kuitenkin ehkä liian suppeasti. Harvoin tunnistamme, mitä kaikkea huono laatu on ja kuinka koemme sen arjessa. Esimerkkejä huonosta laadusta voivat olla:
  • negatiivinen tulos,
  • kalliit tuotteet tai palvelut,
  • epäluotettavuus
  • viat,
  • virheet,
  • laitteiden hajoaminen,
  • palvelun toimimattomuus,
  • tyytymättömyys, jne…

Ei auta ei. Negatiivinen tulos, kalliit tuotteet, tyytymättömyys.....

Sitten vielä tämä:

"Laatu on ajassa – Laatu on jatkuvaa muutosta!"

Ai, jai jai! Muuttumista? En tiedä mitä Leican pääkonttorissa tehtiin 70-80 ja 90-luvulla mutta melkoisia tunareita on puikoissa ollut. Laadutonta johtamista.

Edellisen perusteella on selvää, että Leica ei edusta laatua määritelmien merkityksessä, joten ehdotankin, että alamme käyttää termiä Leicalaatu laadun sijasta.

Tapiol2003 kirjoitti:Mutta asiaan. Esim. Leican objektiivien optinen laatu on sangen helposti osoitettavissa

Optinen laatu. Oukei.
Monet puhuessaan laadusta eivät ymmärrä laadun käsitteestä mitään. Voidaan kyllä hyväksyä, että "optinen laatu" on yksi optiikan laadun parametereistä, mutta sen pitäminen ainoana laadun mittarina kertoo enemmän väitteen esittäjän ymmärryksestä suhteessa laatuun, kuin itse Leican laadusta. Joku toinen voisi pitää nopeaa toimivaa autotarkennusta tärkeämpänä kuin huippupiirtoa. Kolmas taasen painottaa hinnan ja optisen laadun suhdetta. Neljä arvostaisi jotain muita ominaisuuksia.

Kyllä autokin voitaisiin rakentaa kahdensadan vuoden käyttöikä mielessä. Sen kehittäminen ja rakentaminen vain maksaisi niin paljon, että ostajat olisivat vähissä.

Ei sen puoleen että olisin itse yhdenkään aikaisemmin kirjoittamani laadun määritelmän kannalla. Laatu on paljon monimutkaisempi ja samalla paljon yksinkertaisempi kuin em jorinat. Itse asiassa laatu on hyvin henkilökohtainen käsite, joka muuttuu ajan, paikan, tietämyksen ja oman kapasiteentin mukaan. Laatu on suhteellista, aina.

Laatua käsitteenä ei pystytä määrittelemään järkevästi, mutta kukaan ei kuitenkaan kiellä sen olemassaoloa. Eli jokainen meistä tunnistaa laadun, oli sitten kysymyksessä asia tai esine. Laadun ja laaduttomuuden tunnistaa mielenrauhasta. Laatu aina ja kaikkialla lisää mielenrauhaa, laaduttomuuden vähentäessä sitä. Yksinkertaista.

Jos ette usko, kokeilkaa vaikka leikkaamalla hieman kuivunutta hapanleipää kahdella erilaisella veitsellä. Tarkkailkaa samalla itseänne. Toisella veitsellä leikatessa mielenrauhanne on suurempi, kuin toisella leikatessa. Siinä tilanteessa ja siinä tehtävässä toinen veitsi on laadukkaampi kuin toinen. Jos fileroitte kaloja samoilla veitsillä voi laatu siirtyä toiseen veitseen.