Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Aloitin keväällä 2021 mahdottomalta vaikuttavan projektin: paikallislehden entisen jo edesmenneen toimittajan vanhojen sekaisin olevien lehtikuvanegatiivien järjestäminen noin vuodesta 1972 vuoteen 1992 asti.
Kuvaaja toimi lehdessä kyseisten vuosien 1972 ja 1992 välisenä aikana ja teki juttuja pääosin kotipaikkakunnaltani. Kuvakokoelman kuvat lahjoitettiin myöhemmin kotiseutuyhdistyksen haltuun.

Tutustuin kokoelmaan ensimmäisen kerran jo syksyllä 2020 ja tuolloin totesin kokoelman olevan niin pahasti sekaisin että sitä ei tultaisi koskaan saamaan kuntoon. Kuitenkin talven aikana järjestelin huvikseni kotona kotiväen sekaisin olevia vanhoja negatiiveja ja sain ne melko hyvään järjestykseen valopöytää vasten työskennellen, tällöin heräsi ajatus että ehkä myös kotiseutuyhdistyksen hallussa olevat vanhat lehtikuvat voisi saada järjestykseen ja joskus digitoitua.

Keväällä 2021 tutustuin uudelleen tarkemmin kyseiseen kuvakokoelmaan, kokoelmassa negatiivit oli vuosilta 197x-1985 ihan miten sattuu, samassa kansiossa on usean eri vuoden kuvia ja jopa samoille negatiivilehtiösivuille on tukittu usean eri vuoden kuvia eri aiheista.
Vuosien 1987-1990 kuvat olivat suurinpiirtein omissa kansioissaan per yhden vuoden kuvat, mutta vuosien 1991 ja 1992 kuvat olivat laitettu sekaisin ristiin neljään kansioon, eli jokaisessa kansioissa oli molempien vuosien kuvia sekaisin. Lähes jokainen muovinen negatiivilehtiö on tukittu ihan täyteen negatiivinpätkiä eri aiheista.
En voi kuin ihmetellä miten kuvaaja aikanaan edes viitsi laittaa samalle sivulle usean eri vuoden kuvia ja ihan eri aiheista, mutta sentään kuitenkin viitsi nähdä vaivan kirjoittaa kuvien yhteyteen kuvatekstejä.

Tarkoituksenani on järjestellä kaikki kokoelman 30 000 negatiivikuvaa uusille lehtiöille ja kansioihin siten että yhdellä sivulla olisi vain ja ainoastaan samaisen filmirullan kuvia ja yksi kansio olisi aina yhden vuoden kuvat. Lopuksi jokainen lehtiösivu numeroidaan ja valokuvataan valopöytää vasten jolloin kansioiden tarjontaa voi tutkia tietokoneella jotta myöhemmin kokoelma voitaisiin myös digitoida.

Olen tähän mennessä saanut tästä "palapelistä" järjesteltyä kaikki vuosien 1987-1992 noin 13 400 negatiivikuvaa onnistuneesti. Yhden vuoden kuvien järjestelemiseen meni päälle 15 tuntia.

Järjestelytyössä olen hyödyntänyt kyseisen lehden vanhoja digitoituja vuosikertoja, niiden avulla olen pystynyt jäljittämään nimettömille valokuville asiayhteyksiä ja oikeita vuosia/päivämääriä. Keräsin tietokoneelle JPEG-muotoon kaikki kyseisen toimittajan yli 3000 oletettua lehtijuttua lehden näköislehtiarkistosta ja tägäsin lehtijuttujen valokuvat "neljä-henkilöä", "viulu", "traktori", “puhuja”, "pöytäviiri" -tyylisillä hakusanoilla, tämä on ollut todella tehokas tapa löytää nimettömille valokuville asiayhteys, ja aina kun saa selville edes yhdelle filmirullan kuvalle asiayhteyden niin samalla varmistuu myös filmirullan muille kuvaruuduille oikea ajankohta noin viikon tarkkuudella ja tällöin myös niille kuville on helpompaa etsiä asiayhteys.

Lopuksi olen vielä yrittänyt koota onnistuneesti tätä "palapeliä" tietokoneavusteisesti, olen jokaisen valokuvatun filmilehtiösivun kuvatiedostoon tägännyt filmin ensimmäinen (N1A) ja viimeisen (8AN) järjestysnumeron jolloin olen pystynyt kokoamaan vielä tarkemmin kokoelmaa.

Seuraavaksi olisikin vuorossa 1981-1986 kuvien järjesteleminen... Näissä kuvissa kansiot ovat vielä askeleen verran pahemmin sekaisin, vuoden 1986 kuvia on tukittu samoihin albumeihin 1985 ja 1983 kuvien kanssa. Kun taas vuoden 1985 kuvia on sekaisin vuosien 1986, 1984, 1983 ja 1982 kanssa...

Muutama viikko sitten Journalisti -lehdessä oli hyvä juttu kuinka lehtitalot “säilyttävät” kulttuurillisesti erittäin arvokkaita ja mielenkiintoisia kuva-arkistojaan miten sattuu: https://journalisti.fi/artikkelit/2021/ ... elamantyo/
Tässä nyt sitten yritetään pelastaa edes tämä kokoelma ja toivottavasti myös muut lehdet lähtisivät kuva-arkistojaan järjestelemään ja digitoimaan.

Olisiko kenelläkään antaa vinkkejä vanhojen valokuvanegatiivien järjestämiseen?

kuvankka kirjoitti: ↑Loka 30, 2021 0 : 24...

Muutama viikko sitten Journalisti -lehdessä oli hyvä juttu kuinka lehtitalot “säilyttävät” kulttuurillisesti erittäin arvokkaita ja mielenkiintoisia kuva-arkistojaan miten sattuu: https://journalisti.fi/artikkelit/2021/ ... elamantyo/
Tässä nyt sitten yritetään pelastaa edes tämä kokoelma ja toivottavasti myös muut lehdet lähtisivät kuva-arkistojaan järjestelemään ja digitoimaan.

Olisiko kenelläkään antaa vinkkejä vanhojen valokuvanegatiivien järjestämiseen?

"Suomalainen media kohtelee arkistojaan kaltoin. Katoavatko historia ja journalistien elämäntyö?"

Kiitos tuosta linkistä. Täytyy sanoa, että melko uskomatonta välinpitämättömyyttä. Silti lehtitalot pitävät kuvia niin itsepintaisesti omaisuutenaan, etteivät välttämättä anna edes kuvia ottaneille valokuvaajille oikeutta niihin, vaikka kuinka pyytäisivät...

Valitettavasti minulla ei ole vinkkiä negojen järjestelyyn, mutta olet ottanut tärkeän tehtävän hoitaakseen. Tsemppiä hommaan.

Nyt tässä tammikuun 2022 alussa sain valmiiksi myös loputkin kyseisen kuvaajan 35 mm negatiivit vuosilta 1986-1975. Yhteensä kuvaruutuja tuli siis järjesteltyä noin 28 200 kappaletta ja vain noin 1200 kuvaruutua jäi ajoittamatta vuoden tarkkuudella, niihinkin pystyin filmimerkin ja mallin perusteella päättelemään noin 5 vuoden tarkkuudella arvioidun aikavälin. Näiden kuvien lisäksi siivosin kokoelmasta pois noin 1500 kuvaajan yksityiskuvaa.

Yhteensä koko järjestelytyöhön kului aikaa noin 200 tuntia.

Vuosien 1975-1981 kuviin ei oltu merkitty vuosia ollenkaan joten onnistuin ne jäljittämään vanhojen digitoitujen vuosikertojen avulla. Myös vuosien 1982-1986 kuvat tarkistin vielä digitoiduista vuosikerroista; sellaisen havainnon tein että toimittaja oli aikanaan merkinnyt todella moniin kuviin väärän vuoden. Kuvien seasta löytyi myös muutama rulla harvinaisia 16 mm (110) värifilmejä, näitäkin kuvia oli lehdessä aikanaan julkaistu.

Vielä olisi yksi kansiollinen ja pieni repaleinen pahvilaatikko kyseisen toimittajan 6x6 koon filmejä järjestelemättä 1970-luvulta, niihin kuviin ei tietenkään ole edes vuosia merkattu ja negatiivikansion jokainen sivu on tukittu täyteen negatiiviliuskoja... Näiden järjestelyn ajattelin aloittaa aikanaan siten että lajittelen ensin negatiivit filmimerkin perusteella omiin läjiin ja sitten alan niitä "palapelejä" kokoamaan. Näihin 6x6 koon filmeihin tarvitsisi jo huomattavasti suuremman valopöydän...

Koko järjestelytyön sain toukokuun alussa valmiiksi myös 6x6 (120) negatiivien osalta. Joten kuvaruutuja kokoelmassa lähes 30 000 ruutua vuosilta 1972-1992.

Pistimme tammikuussa apurahahakemuksen maakunnan kulttuurirahastolle. Tarkoitus oli digitoida kokoelman 35mm filmit noin 28 000 ruutua ja julkaista kuvat Flickrissä. Tarkoitus oli myös tietenkin säilyttää kuvat jotta niitä voitaisiin hyödyntää tulevissa kulttuuriprojekteissa.
Tänään sitten sähköpostiviestissä ilmoittivat ettei rahaa heru. Harmittaa ja turhauttaa tietenkin ettei apurahaa digitointihankkeeseen saatu, ilmeisesti perusteluissa olisi pitänyt keijottaa raati ja tarinoida akateemisilla sanoilla kuinka kuvat edistävät monimuotoista ilmastotietoista päläpälä...
Jos hanke vietäneen maaliin ilman tukea niin täytynee varmaan tehdä kuin Spede aikanaan "tämä hanke ei ole saanut X tukea...".

Ihailtavaa historian tallennusta, ehdottomasti kumarrus täältä päin. Mitä apurahan hakemiseen tulee, niin nykyään on lähes pakollista lisätä "poliittiskorrektinen tarina" haettavalle kohteelle. Eli lisätään monikulttuurisuutta, seksuaalisia vähemmistöjä ja mielellään feministinen tulokulma, niin apurahan epääminen olisi suorastaan jo transfobiaa, rasismia tai misogyniaa. Hakemuksen päättäjän pitää vähän hikoilla lukiessaan hakemusta, ja pelätä että negatiivinen julkisuus on hänet muuten tuomitseva. Se miten tarina lisätään, on tietenkin rehelliselle ihmiselle vähän epämukavaa, mutta aina voi "spekuloida" asialla. Vaikkapa miten arkistoitavissa kuvissa ilmiselvästi todentuu paikkakunnan muutos monikulttuuriseksi nykyajan yhteisöksi, missä naisten asema parantuu ja seksuaaliset vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin.

ilmari1970 kirjoitti: ↑Touko 11, 2022 12 : 23 Ihailtavaa historian tallennusta, ehdottomasti kumarrus täältä päin. Mitä apurahan hakemiseen tulee, niin nykyään on lähes pakollista lisätä "poliittiskorrektinen tarina" haettavalle kohteelle. Eli lisätään monikulttuurisuutta, seksuaalisia vähemmistöjä ja mielellään feministinen tulokulma, niin apurahan epääminen olisi suorastaan jo transfobiaa, rasismia tai misogyniaa. Hakemuksen päättäjän pitää vähän hikoilla lukiessaan hakemusta, ja pelätä että negatiivinen julkisuus on hänet muuten tuomitseva. Se miten tarina lisätään, on tietenkin rehelliselle ihmiselle vähän epämukavaa, mutta aina voi "spekuloida" asialla. Vaikkapa miten arkistoitavissa kuvissa ilmiselvästi todentuu paikkakunnan muutos monikulttuuriseksi nykyajan yhteisöksi, missä naisten asema parantuu ja seksuaaliset vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin.

Onpa ihmeellistä kommentointia ja täysin tuulesta temmattua mutua.

Nimim. Apurahoja kymmenittäin hakenut, hylkäyksiä ja myönteisiä päätöksiä saanut. Ei pidä ensimmäisestä hylsystä katkeroitua.

Kapama kirjoitti: ↑Touko 12, 2022 11 : 49 Onpa ihmeellistä kommentointia ja täysin tuulesta temmattua mutua.

Nimim. Apurahoja kymmenittäin hakenut, hylkäyksiä ja myönteisiä päätöksiä saanut. Ei pidä ensimmäisestä hylsystä katkeroitua.

No kyllä viestissäni oli hieman sarkastista huumoria rivien väleissä, mikä on tietenkin äärimmäisen vaarallinen mieltymys nykyajan tuohtumusmaailmassa. Jopa Hesari pakinoi tässä taannoin toteutuneiden apurahahakemusten kummallisuuksia, eli kyllä tässä ihan totuuden siemen myös on. Kyllä nämä hakemukset monesti ovat zeitgeistin ytimessä, konservatiinen "paikallishistorian tallennus" ei oikein lennä sellaisenaan. Ja kyllä, olen minäkin saanut nauttia kulttuurin avustuksista, katkerasti sekä ilolla.

Tällaisessa järjestelytyössä jos käyttää vanhoja vuosikertoja lähteenä niin tulee ottaa monia asioita huomioon. Ennen vanhaa varsinkin lehdissä oli paljon kirjoitusvirheitä ja vääriä nimiä, pitää varoa ettei vahinko lähde kiertämään. Myös muutaman kerran menin lankaan sen takia koska painettuun lehteen oli painettu väärät päiväykset. Pelkkään lehden julkaisupäivämäärään ei pidä luottaa aina ja päätellä että kuva olisi kuluneelta viikolta: melko usein kuvallinen juttu oli vasta kahden viikon päästä lehdessä, yksi tapaus oli sellainen että kuvallinen juttu maanviljelijästä oli elokuussa 1976 julkaistussa lehdessä, noh sitten kun yhdistelin negatiiveja niin jatkopala samaiselle kuvasarjalle oli painikisoista maaliskuulta 1976 eli molemmat kuvat oli otettu maaliskuussa 1976.
Tapahtumista (konsertit, kokoukset, juhlat...) otettuihin kuviin löytää usein päiväykset edellisen viikon lehdessä julkaistusta ilmoituksesta.

Kuvaaja oli 1980-luvun lopussa alkanut lisäillä negatiivien yhteyteen päivämääriä. Kun kokosin näitä filmejä takaisin yhteen niin huomasin että siellä täällä oli selvästi vääriä päiväyksiä: yhdessä tapauksessa esimerkiksi ruudut 1-4 oli päivätty 18.12.1988 ja ruudut 5-7 oli päivätty 15.12.1988 ja ruudut 8-10 oli päivätty 13.12.1988 ja ruudut 11-13 oli päivätty 19.12.1988. Jos kuvaaja olisi aikanaan pistänyt aina saman rullan ruudut samalle lehtiösivulle niin olisi varmasti voinut huomata että nyt meni päiväykset pieleen.

Negatiivien tunnistamistyö ja "salapoliisityö" on paljon helpompaa kuin paperikuvien. Negatiiveista kun tunnistaa yhden ruudun ajankohdan tai tapahtuman niin tietää useimmiten myös muiden ruutujen ajankohdan ja tapahtuman. Paperikuvissa taas ei oikein voi olla varma ovatko vaikka kaksi kunnantalolla olevasta tilaisuudesta otettua kuvaa juuri samasta tilaisuudesta vai ei.

Hienoa mielestäni tuon ajan lehdissä oli se että arkistokuvia tai kuvituskuvia ei juurikaan käytetty vaan kuvat olivat juttuja varten otettuja kuvia. Nykyään 2020-luvulla lehdissä käytetään paljon muutaman vuoden vanhoja kuvia "uusina", esimerkiksi usein urheilu-uutisissa näkyy olevan vieraspelistä kertovassa jutussa kotipelistä otettu kuva ilman mainintaa "arkistokuva" ja lukija luulee kuvan olevan kyseisestä ottelusta.

Tässä samaisessa lehdessä oli 1970-luvulla julkaistu juttu jossa joku ruotsalainen asiantuntija oli huolestunut kuinka ihmiset säilyttävät valokuviaan huonosti, jutun mukaan harvaa negatiivia arkistoidaan asianmukaisesti.

Tässä vähän juttuja muista suomalaisista negatiivien digitointi projekteista.

Petäjävedellä joku digitoinut 35 000 Petäjävesi -lehden negatiivia: https://petajavesilehti.fi/2021/03/yli- ... hkoisesti/
Kuten jutun kuvista voi nähdä on nuo negatiivit jotenkin numeroitu mutta tukittu purkkeihin eli melko ärsyttävästi verrattuna jos olisi siisteihin negatiivikansioihin järjestelty. Tuokin hieno projektissa on saanut tukea vain 2500 euroa...

Alavudella joku digitoinut 42 000 ruutua J. B. Saaren negatiivia: https://www.viiskunta.fi/uutiset/online-uutiset/alavuden-kulttuuripalkinto-olavi-maelle-digitoi-yli-42-000-j-b-saaren-kuvaa-pilviarkistoksi-1.18885791

Ruotsinkielinen HBL lahjoittanut vanhat lehtikuvansa Museoviraston Journalistiselle kuva-arkistolle: https://www.museovirasto.fi/fi/ajankoht ... arkistolle
Kokoelmassa on 2,5 miljoonaa lehtikuvaa joista yli 30 000 lasinegatiivia. Tälle hankkeelle Konstsamfundet myöntänyt 130 000 euron avustuksen ja tuolla rahalla aikovat digitoida vain 2000 negatiivia... Ehkä loput rahoista käyttävät kokoelman järjestelytyöhön.

Lapualla aikovat digitoida 100 000 (satatuhatta) lasinegatiivia Jaakko Pyhälahden lasinegatiiveja: https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja- ... u-verkossa
Suunnitelmana digitoida kuvat ja julkaista ne Finnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntänyt hankkeelle 33 000 euron erityisavustuksen.

Satakunnan Museon projektina digitoida Satakunnan Kansan vanhoja lehtikuvia: www.satakunnankansa.fi/porilaine/art-2000007128448.html Kuvien määräksi arvioivat 1 500 000 negatiivia.
Satakunnan Kansan kuvia löytyy Finnasta: https://satm.finna.fi/satakunnankansa/

Tuossa tuli nyt sitten kesän aikana digitoitua kaikki kokoelman 6x6 koon negatiivit vuosilta 1972-1975. Kolme kansiollista negatiivejä eli yhteensä 1376 ruutua jouduin Epsonin skannerilla digitoimaan 1200 dpi tarkkuudella jolloin kuvien resoluutio on noin 2600 x 2600 (6,7 mpix), digitoin kuvatiedostot Epson Scan ohjelmalla 16-bittisiksi harmaasävy (gamma 2.2) TIFF-tiedostoiksi siten että koko sävyala on tallessa ja kuvat sitten myöhemmin käsitellään käyttöä varten.
Digitoidessa huomasin että kuvaajan kamera on ilmeisesti rikkoutunut vuoden 1974 aikana, koska kuvat alkavat olla tarkennettu väärään kohtaan.

Digitoinnin jälkeen tein kuvista Excel taulukot jokaiselle kansiolle, jossa oli omat sarakkeet "Tiedostonimi", "Vuosi", "Päiväys", "Kunta", "Aihe", "Kuvateksti", "Julkaistu".
Vuosi -kenttään se vuosi jolloin kuva on otettu. Päiväys -kenttään se päivämäärä jolloin kuva on otettu, useimmiten tämä kenttä jäi tyhjäksi kun tarkkaa päiväystä ei tiedetä. Kunta -kenttään se kunta jossa kuva on otettu. Aihe -kenttään laitoin yleensä tapahtuman nimen, esimerkiksi "Ammattikoulun avajaisjuhla" ja kuvatekstiin "kansanedustaja X puhumassa ammattikoulun avajaisissa. " Julkaistu -kenttään laitoin mikäli kyseinen kuva on julkaistu lehdessä joskus: "1974-n07-s01" ( = vuonna 1974, numerossa 7, sivulla 1). Näistä 1376:sta kuvaruudusta 373:lle ruudulle on pystytty jäljittämään tietokoneavusteisesti milloin ne on julkaistu lehdessä.


Suunnittelin loput 35 mm negatiivit vuosilta 1975-1992 digitoida käyttämällä Nikon ES-2 adapteria ja Sonyn 24 megapikselin järjestelmäkameraa, linssinä 50 mm macro kahdella loittorenkaalla. Taustana 5000 kelvinin LED-valo. Ruudut digitoida RAW-muotoon ja Adobe Bridgellä konvertoida ne DNG-muotoon.
DNG-tiedostoista sitten Exiftoolilla kaikki ylimääräiset metatiedot pois ettei ne jää kummittelemaan koska ne eivät ole enää oleellisia (on hölmön näköistä kun vaikkapa Flickrissä näkee digitoituna vanhoja valokuvia ja vieressä lukee digitointilaitteen metatietoja).
Lopuksi kuvat sitten käsitellään 8-bittisiksi TIFF-tiedostoiksi gamma 2.2 väriprofiiliin. Käsiteltyihin lopullisiin "mastertiedostoihin" sitten päiväykset ja hakusanat metatietoihin.

Laskeskelin että projektin data (DNG+TIFF) veisi tilaa noin 800 gigaa. Tarkoitus olisi sitten lopuksi tallentaa kuvatiedostot ainakin ulkoisille kiintolevyille ja M-disc levyille. Myös kuvatiedostojen tarjoaminen johonkin julkisen sektorin pyörittämään kulttuuriaineistojen digitaaliseen pitkäaikaissäilytyspalveluun on ollut harkinnassa.

Suomen Kuvalehden nettisivuilla julkaistiin 22.6.2023 mielipidekirjoitus vanhojen lehtikuvien pelastamisen puolesta:
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/va ... 9-c4a3caab

Vuodesta 1995 alkaen hallitusohjelmissa on mainittu digitalisoinnin tarve. Silti satoja tuhansia kansakunnan historiaan liittyviä valokuvia on rahdattu kaatopaikalle tai poltettu. Hufvudstadsbladetista vietiin 1950-luvulla kaatopaikalle ikivanhoja lasinegatiiveja. Olivat kuulemma liian painavia säilytettäviksi. Useat lehtitalot, kuvatoimistot ja lehdet niin pääkaupungissa kuin maaseudulla ovat vuosikymmenten mittaan syyllistyneet samaan. Tuhoa ovat tahoillaan tehneet vaikkapa STT-Lehtikuva, Pressfoto, Ilkka, Keskisuomalainen, Kainuun Sanomat, Pohjolan Sanomat, Savon Sanomat, Suomen Sosialidemokraatti ja Kansan Lehti.

Kirjoitukseen on 6.7.2023 vastannut Museoviraston edustaja:
https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/va ... ehtikuvia/