Mitä nyt pari vuotta tuli oltua yliopiston labrassa tekemässä tutkimus- ja kehityshommaa, on tämmöisten projektien kohdalla yleensä havaittavissa pari asiaa, vaikka siellä onkin oikeasti potentiaalia ja valmista ja toimivaakin kampetta sieltä ollaan saatu pihalle saakka:
- ylioptimistinen kehitysaikataulu
- uutisointi keskittyy vain siihen mikä toimii, eikä esiin tuoda potentiaalisia ongelmia, joihin oltaisiin oikeasti kehittämässä ratkaisua
- alussa tehdyt päätökset alustan peruskokoonpanosta: harsitaan kokonaisuus kasaan osista, joilla ei ole tulevaisuutta ensimmäisen puoliksi toimivan protorääpäleen jälkeen, kun ei tehdä tarpeeksi tutkimusta ennen hutkimista
- alussa valittuihin komponentteihin tahtoo tottua ja oppia, jonka jälkeen paremmin soveltuvien osien vaihtaminen käyttöön vaikeutuu ja jää herkästi tekemättä
- keskitytään maalailemaan sateenkaaria ja halinallevisioita asioista, joita kamppeella on tarkoitus pystyä tekemään "hyvin pian", joita ei kaupallisilla laitteilla voi vielä mukamas tehdä (kuten se HDR-kuvausmoodi, joka ei ole millään tasolla uusi asia, kun markkinoilla on useampia toteutuksia jo nyt..) - taas kerran kertoo puutteellisesta nykytilan tutkimuksesta.
The process of high-dynamic-range imaging is to capture pictures of the same scene with different exposures and then to combine them into a composite image in which every pixel is optimally lit. Until now, this trick could be done only with images in computers. Levoy wants cameras to do this right at the scene, on demand. Although the algorithms are very well understood, no commercial cameras do this today. But Frankencamera does.
- ei välttämättä tunneta ja/tai ymmärretä kuvausteknologiaa sen kummemmin, että tähtäin nousisi edes hieman sieltä pokkaripuolelta korkeammalle (Canonin järkkärilasia pikkiriikkisen kennon edessä --> sieltä ei ole tulossa kuin ~hyperfokaalisen näköistä diffraktiorajoitteista ulostetta vaikka kuinka ruuvaa ja viilaa).
JOS laitos olisi toimintakuntoinen nykyisessä kokoonpanossaan, olisi videossa demonstroitu jotain ihan todellista, eikä mitään parin kuvan yhdistämistä fotarilla. Olisivat nyt selkeästi ottaneet yhden kuvan.
Kovasti puhutaan siitä miten kaikki järkkärit (single lens reflex cameras, Canon ja Nikon mainitaan merkkeinä) ovat suljettuja plattiksia, mutta mitenköhän lienee heidän Frankenkamerassaan...liekö siinä peiliä tai etsintä? Nii-in, kyseessä on hemmetin jättimäinen pokkari, jonka kenno on pikkurillin kynnen osan kokoinen. Eikä sillä saa vielä näemmä otettua kuvaakaan.
Mutta uutisoikaa vaan, tytöt ja pojat.
Vielä kun videolla oli HDR-esimerkissä kyseessä maisemakuva, heppu selittää tummemman kuvan jälkeen "If we open up the aperture, that looks fine but now this is too bright.."
--> Kun syväterävyys on maisemakuvassa halutunlainen, ei sen jälkeen säädetä valotusta muuttamalla aukkoa. Mutta taas kerran onneksi haisee vain amatoori. Tuossa hommassa valokuvauksen perustekniikka pitäisi olla äärettömän lujasti hanskassa, kun muuten se syö sekä uskottavuutta, että myös uskottavuutta. Niin, ja uskottavuuskin siinä saattaa kärsiä.
Sitten mietintää: kuinkahan mielellään kennotehtaat toimittaisivat vaikkapa jonkinlaisen kroppikennon muutamana kappaleena tämmöisen kehitystyöhön? Ainakin kennotehtaan asiakkaana häärivät isot kameravalmistajat pistäisivät aika huolella vastaan.
Olisikohan joku järkkärivalmistaja niin kaukaa viisas, että voisi sallia kehitystyön periaatteessa kokonaan heidän kehittämän rungon ympärille, tuomalla harrastajien käyttöön jonkunlaisen sopivan pompsin peruskokoonpanoa, jota voisi kehittää eteenpäin..?
Olympukselta tai Pentaxilta moista voisi jopa uumoilla, kun O/P saisi sitä kautta mahdollisesti ilmaista T&K-panosta (vaikka myönnettäkööt, että 99% harrastelijoiden upeista lisäfiitsereistä ovat turhia, niin siellä saattaa piileskellä niitä hyvin toimivia ja käyttömukavuutta helpottavia ominaisuuksia). Miksei jopa Sony.
Järkkärimarkkinoiden kaksi suurinta edustajaa todennäköisesti vain tuhahtaisivat ajatukselle.
-Sale