Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Siirtyminen järjestelmädigiin kiinnostaisi kovasti, mutta itse rungon lisäksi ei objektiiveihin olisi laittaa isoa summaa rahaa. Eli l-sarjan objektiivit voi suosiolla unohtaa. Mutta miten edullisempien hintaluokkien objektiivit pärjäävät kuvanlaadussa verrattuna kompaktidigiin? Eli onko mitään järkeä vaihtaa Sony 717:sta järjestelmädigiin, jos ei ole vara pistää 500 euroa enempää lasitavaraan? Tietysti järjestelmärungossa saa monia ominaisuuksia lisää (vähemmän kohinaa jne.), mutta en kuitenkaan haluaisi tinkiä kuvanlaadusta ja polttovälialuuesta verrattuna nykyiseen kameraan.

Jsavolai kirjoitti:Siirtyminen järjestelmädigiin kiinnostaisi kovasti, mutta itse rungon lisäksi ei objektiiveihin olisi laittaa isoa summaa rahaa. Eli l-sarjan objektiivit voi suosiolla unohtaa. Mutta miten edullisempien hintaluokkien objektiivit pärjäävät kuvanlaadussa verrattuna kompaktidigiin? Eli onko mitään järkeä vaihtaa Sony 717:sta järjestelmädigiin, jos ei ole vara pistää 500 euroa enempää lasitavaraan? Tietysti järjestelmärungossa saa monia ominaisuuksia lisää (vähemmän kohinaa jne.), mutta en kuitenkaan haluaisi tinkiä kuvanlaadusta ja polttovälialuuesta verrattuna nykyiseen kameraan.

Varsin asiallinen kysymys, jota on tullut myös itse pohdittua. Valitettavasti en tiedä asiaan liittyviä www sivuja mutta tässä on näkemys aiheesta:

Suurin osa järkevän hintaisista laseista (eli ei ihan 200e pakettizoomi) tekee pienemmällä aukolla, kuten f/8 varsin hyvää jälkeä. Terävyys on yleensä kohdallaan eikä väritoisto, saturaatio jne ole kovin paljon tuplasti kalliimpia linssejä jäljessä.

Sitten kun linssi ajetaan ns äärirajoille, eli sillä kuvataan max aukolla erot alkavat olla todella suuria. Ainakin itselläni on mututuntuma, että vanha kamera parin vuoden takaa (sony s75) piirsi aukolla f/2 parempaa jälkeä kuin nykyinen n 500e sigmazoom (24-70/2.8 EX) aukolla 3.5 tai alle.

Tällähetkellä kameralaukusta löytyy 5 lasia, joista 4 on primejä. Kuvista yli 95% tulee otettua primeillä, sillä laatueroa sigman zoomiin on aika suuri. Voisin siis kuvitella, että jos haluat parasta mahdollista kuvalaatua (tm) et olisi kovin tyytyväinen peruszoomeihin.

Silti kehottaisin siirtymään järjestelmäkameraan heti, vaikka käytössä on vain 500e laseihin. Esim 300D maksaa peruslinssin kanssa 1100e ja tuolla 500:lla voi ostaa lisäksi esim 50/1.8:n ja 28/2.8:n. Kyseisellä yhdistelmällä saat varmasti jälkeä, johon sonyllä ei ole mitään mahdollisuutta. (ja jos pikkuisen budjetti sallii niin saat vielä 420EX salaman)

Itse omistan kinojärkän ja 50mm 1.4 objektiivin, lisää olen siihen ostamassa, aluksi 70-200 putkea.

Mutta samaa itsekin vähän väliä mietiskelen, tämän hetken parhaat digikompaktit omaavat 28-200 objektiivin.

Kuvan laadussa varmasti hävitään mutta kantamisen helppous on yksi tärkeä pointti ja toinen on objektiivia ei tarvitse vaihtaa ja ei tarvitse mitään muuta ostella.
Vaikka tuo objektiivien ostelu on varsin mukavaa ja siitä monet muutkin nauttivat.. (vaikka saahan digirunkoihin 28-300 objektiiveja)

Mutta digikompaktien kuvat kohisevat todella pahasti iso 400:lla, jos kohinat olisivat kurissa valinta olisi huomattavasti helpompaa.

Nyt juttu lipsuu, mutta suosittelen että osta parhaita objektiiveja, halpojen viat ja huono piirto ym. alkavat hyvinkin äkkiä harmittamaan, näin on käynyt aika monelle aloittelevalle kuvaajalle.

..

Ei ole mitään järkeä vaihtaa sony 717:kaa HALPAAN LASIIN ja jäerjestelmädigiin.

no jos ei muuta syytä niin ainakin katu-uskottavuus on järkkärillä kovempi. he he

Niin enpä tiedä onko aina tekninen piirtokyky se avainasia. minusta siitä asti kun 3M kennot tulivat pokkareihin niin kuvanlaatu on sinänsä ollut riittävä moneen käyttöön.
Itselleni ainakin kameran käyttömukavuus on paljon tarkeämpi. nopea suljinaikojen valinta ja varma tarkennus sekä pieniviiveinen suljin ovat ainakin tärkeitä.

En tiedä miten Sony toimii mutta pikku pokkareilla tilanne on usein menetetty kun siihen saa halutut säädöt.

Luultavasti jos kuvaat digijärkkärillä pari päivää et haluaisi palata " pokkareihin kuin kakkoskamerana.

Sellainen pointti, joka nyt ei kaikille välttämättä ole tärkeä, mutta itseäni kävi harmittamaan entisen digikamerani (Minolta D5) suunnattoman suuri syväterävyysalue suurimmillakin aukoilla. Kauniista taustan häivyttämisestä ei tullut oikein mitään tuolla.

-olli

trsqr kirjoitti:Sellainen pointti, joka nyt ei kaikille välttämättä ole tärkeä, mutta itseäni kävi harmittamaan entisen digikamerani (Minolta D5) suunnattoman suuri syväterävyysalue suurimmillakin aukoilla. Kauniista taustan häivyttämisestä ei tullut oikein mitään tuolla.

-olli

samoin itseäni sony 707:ssa.

Järjestelmädigeihin halvat lasit sopivat perinteistä "paremmin" koska eivät käytä objektiivin aivan reunimmaisia alueita missä piirto on yleensä heikommillaan. Korjatkaa jos olen päätellyt aivan metsään :)

juhanja kirjoitti:Järjestelmädigeihin halvat lasit sopivat perinteistä "paremmin" koska eivät käytä objektiivin aivan reunimmaisia alueita missä piirto on yleensä heikommillaan. Korjatkaa jos olen päätellyt aivan metsään :)

Valo kuitenkin kulkee objektiivin lasista koko pinta alalta (korjatkaa jos olen väärässä), joten ainakaan kokonaan huonoa reunapiirtoa rajauskerroin ei poista. Itse vaihdoin taannoin digijärkkäriin digipokkarista ja olen ollut älyttömän tyytyväinen esim. säädöt on paljon mukavampaa tehdä. Lisäksi etsin on jotain aivan muuta kuin pikkupokkareissa. Niin ja saahan sillä tosiaan sitä katuuskottavuutta.

jiii kirjoitti:

juhanja kirjoitti:Järjestelmädigeihin halvat lasit sopivat perinteistä "paremmin" koska eivät käytä objektiivin aivan reunimmaisia alueita missä piirto on yleensä heikommillaan. Korjatkaa jos olen päätellyt aivan metsään :)

Valo kuitenkin kulkee objektiivin lasista koko pinta alalta (korjatkaa jos olen väärässä), joten ainakaan kokonaan huonoa reunapiirtoa rajauskerroin ei poista. Itse vaihdoin taannoin digijärkkäriin digipokkarista ja olen ollut älyttömän tyytyväinen esim. säädöt on paljon mukavampaa tehdä. Lisäksi etsin on jotain aivan muuta kuin pikkupokkareissa. Niin ja saahan sillä tosiaan sitä katuuskottavuutta.

kyllähän se valo siitä kulkee ja ajautuu samalla tavalla sisällekin kuin isommalla kennolla / filmiruudulla kuvatessa. toi pienempi kenno vaan aiheuttaa sen, että reunoilta tuleva valo ohjautuu ohi kennon, eli sitä ei muuteta kuva-informaatioksi kennolla.

Ja halvassa lasissa voi piirto olla turhan pehmeää keskelläkin (ns. kuluttalalasit), joka kyllä näkyy n. 6Mpix kuvissa varmasti.

jiii kirjoitti:Valo kuitenkin kulkee objektiivin lasista koko pinta alalta (korjatkaa jos olen väärässä)

Nimenomaan näin. Tässä onkin aika yleinen harmaluulo, eli luullaan, ettei objektiivin reunoilta sisään menevä valo osuisi pienemmälle kennolle.

INummi kirjoitti:Tässä onkin aika yleinen harmaluulo, eli luullaan, ettei objektiivin reunoilta sisään menevä valo osuisi pienemmälle kennolle.

Tähän kaipaisin nyt hiukan tarkennusta. Eli ymmärrän yllä olevan niin, että kaikki linssiin osuva valo päätyy kennolle, on se minkä kokoinen tahansa. Miten linssi tietää, mille alueelle sen pitää valoa kohdistaa? Jos objektiivin reunaan osuva valo päätyy kennolle, mihin kohtaan kennoa päätyy valo, joka osuu vaikkapa linssin ylimpään kohtaan? Miten linssi kuljettaa reunalle pyöreään kohtaan osuvan valon niin, ettei se vääristy kennoon päästessään?

Jos objektiivin reunoilta sisään menevä valo osuisi kennolle, esim. tulppaanimalliset vastavalosuojat olisivat ihan turhaa kikkailua, kun pyöreilläkin pärjäisi.

Voin hyvinkin pähkäillä päivänselvää asiaa, mutta toivottavasti INummi tai joku muu osaa vastata.

t. Lari

INummi kirjoitti:

jiii kirjoitti:Valo kuitenkin kulkee objektiivin lasista koko pinta alalta (korjatkaa jos olen väärässä)

Nimenomaan näin. Tässä onkin aika yleinen harmaluulo, eli luullaan, ettei objektiivin reunoilta sisään menevä valo osuisi pienemmälle kennolle.

eihän se voi osua koska 35mm kameralle tarkoitetussa objektiivissa valo kootaan 35mm filmiruutua vastaavalle alueelle. 1.6 polttovälikertoimella varustetuissa digijärkkäreissä missä käytetään samoja objektiiveja sisään tuleva valo otetaan pienemmältä alueelta talteen (noin APS-ruutua vastaavalle), jolloin kennon reunojen yli menevä valo menee hukkaan jonnekin ruudun ulkopuolelle (ja tämä ylimääräinen valo on juuri objektiivin laidoilta kerättyä valoa). tästä seuraa juuri tuo linssin "angle of view":n pieneneminen, mitä merkataan polttovälikertoimella.

http://digilander.libero.it/fotoreporta ... k_05_e.htm <- tuossa esim ihan kohtalaiset sivut missä demonstroidaan tuota asiaa hieman.

voin olla myöskin väärässä, mutta olen edelleenkin siinä uskossa, että digijärkkäreissä tuo kenno on samalla etäisyydellä objektiivin takaosasta kuin perinteisessä filmijärkkärissä.

laite kirjoitti:1.6 polttovälikertoimella varustetuissa digijärkkäreissä missä käytetään samoja objektiiveja sisään tuleva valo otetaan pienemmältä alueelta talteen (noin APS-ruutua vastaavalle), jolloin kennon reunojen yli menevä valo menee hukkaan jonnekin ruudun ulkopuolelle (ja tämä ylimääräinen valo on juuri objektiivin laidoilta kerättyä valoa)

Yksinkertainen esimerkki: pistemäinen valonlähde keskellä kuvaa, tai sanotaan vaikka kuu. Kuusta lähtevä valo osuu objektiivin etulinssin jokaiseen kohtaan, ja kaikki nämä valonsäteet kerätään linssien avulla takaisin kohteeksi pelkästään kennon keskelle.

Eli kääntäen: jokaiseen kennon pisteeseen tulee valoa koko etulinssin alueelta.

Jos valo on lähtenyt objektiivin näkemän alueen reunalta, niin se kulkee yhä koko etulinssin alan läpi, mutta kohdistuu ohi pienen kennon.

http://www.school-for-champions.com/sci ... cslens.htm
tuolta vähän alempaa The optical bench :-)

trsqr kirjoitti:Sellainen pointti, joka nyt ei kaikille välttämättä ole tärkeä, mutta itseäni kävi harmittamaan entisen digikamerani (Minolta D5) suunnattoman suuri syväterävyysalue suurimmillakin aukoilla. Kauniista taustan häivyttämisestä ei tullut oikein mitään tuolla.

-olli

Sama syy itsellä oli vaihtaa D7 pois. Tuo suunnaton syväterävyyshän johtuu fyysisesti pienestä kennosta.

.Wagner

PekkaA kirjoitti:
Luultavasti jos kuvaat digijärkkärillä pari päivää et haluaisi palata " pokkareihin kuin kakkoskamerana.

Nyt osui naulankantaan, siitä ei vaan ole enää mitään paluuta.

h

INummi kirjoitti:Yksinkertainen esimerkki: pistemäinen valonlähde keskellä kuvaa, tai sanotaan vaikka kuu. Kuusta lähtevä valo osuu objektiivin etulinssin jokaiseen kohtaan, ja kaikki nämä valonsäteet kerätään linssien avulla takaisin kohteeksi pelkästään kennon keskelle.

Eli kääntäen: jokaiseen kennon pisteeseen tulee valoa koko etulinssin alueelta.

Tuo pitäisi paikkansa mikäli linsseillä tosiaan kerättäisiin pistemäinen kohde kennolle, oman käsitykseni mukaan valon annetaan hajota vielä enemmän jolloin optiikan keräämä valo hajautetaan 35mm kinoruutua vastaavalle alueelle (optiikan reuna-alueilta kerätty valo kerääntyy ruudun laidoille ja keskeltä kerätty keskelle). tämän 35mm kinoruutua vastaavan alueen sisälle kun lyödään tuo pienempi kenno, niin jää tuo reuna-alueiden pehmeämpi piirto käyttämättä kun ne alueet eivät näy kuvassa.

vai miten tuon ajattelit?

http://www.phys.ufl.edu/~avery/course/3 ... _shape.gif

tuossa vielä yksi kuva kuvan muodostumisesta optiikan läpi kennolle / filmille.

laite kirjoitti:jää tuo reuna-alueiden pehmeämpi piirto käyttämättä kun ne alueet eivät näy kuvassa.

vai miten tuon ajattelit?

Testaa itse, pidä objektiivin etulinssin edessä pyöreää vähän linssiä pienempää esinettä. Ja ihme tapahtuu, siitä huolimatta koko kuva näkyy etsimessä :-) Jos testaat zoomilla, niin pide se teleasennossa.

Ja tuossa toisessa kuvassahan käy juuri niin kuin sanoin, samansuuntaiset säteet = yhdestä pisteestä(jätetään tarkennukset sekoittamasta ja ollaan vain äärettömässä) tuleva valo tarkentuu yhteen pisteeseen(common focus).