Aps-c ja manuaali tarkenteiset....

[Sahaaja]

Jeeps, miten vaikeata mielestänne on peilittömillä manuaalitarkentaminen 50-100mm valovomaisilla optiikoilla?
Miettii taas että kehtaisiko kokeilla(kallis kokeilu jos ei onnistu) vaiko suosiolla af:llä oleva, huonona puolena omalta osalta voisi sanoa että Fujilla +50mm ei paljoa ole vaihtoehtoja, ainakaan niitä edullisia, mutta se toinen tarina!

[nomad]

Riippuu täysin siitä, miten kohde liikkuu. Mielummin siis ei liikkuisi...

Itse rajaan mf-hommat laajiksiin koska niiden kanssa kuvataan useimmiten staattisia kohteita. Tai jos kohde liikkuu, niin laajempi terävyysalue yleensä pelastaa.

Se täytyy kuitenkin sanoa, että ainakin korkean reson täyskärillä dof-taulukoiden ajatukset hyperfokaalisesta tarkentamisesta ovat mielestäni liian optimistisia. Jos yhtään zoomaa kuvaan sisään niin paljastuu, että dof-taulukko on filmiajan peruja :-/

[ttuplai]

vastaus: n. 28 Kelviniä vaikeeta ja siksi käytän vain autotarkenteisia - paitti maisemissa. Raja menee 23 K:ssä.

[Sahaaja]

Auototarkenteinen varmaan pitäisi olla, mikäli järkisyillä menisi.
Nnooo katotaan. 50-140mm hyvä, jostain syystä käytetyt uusien hinnoissa.

[ttuplai]

Kaikki riippuu siitä, et paljonko on aikaa ja mitä kuvaa. Käsitarkenteisella saa kuvan vaikka formuloista jos se tulee tunnettuun kohtaan tai on mahdollisuus yrittää 300 kertaa. Ja joo - ennen oli paremmin - ei ollu - tarkentaminen mitään herkkua ole koskaan ollut, mut sellanen puoliterävä rakeinen mv-kuva onkin taidetta. Olen räiskinyt lintuja käsitarkenteisella aps-c peilivehkeellä siedettävällä menestyksellä, mut toisaalta eipä hukatut kuvat olleet kuin minulta pois - ja nekin voi laskea treeniksi. Makroissa käsipelillä selviää varsin hyvin. Maisemakuvaus taasen on muutenkin helppoa (suurempi ongelma on itsensä raahaaminen komian maiseman eteen ja matkustusbudjetti).

Potrettisessioissa tutun mallin kanssa voi väkertää ikuisuuden (no selän takana malli kertoo kyl kauhutarinaa kuvaajasta) - koskee niin valaisua kuin itse kameraakin. Sitten kun aikaa on 35s johon sisältyy pikaopastus poseeramisesta niin tarkentaminen on viimeinen asia, jonka kanssa jaksaa puljata. Unohtatta sitä, et oma näkö on laserkorjauksen jälkeen vuosien varrella asettunut jonnekin olmin ja lepakon välimaastoon - onneksi kuvaamisessa riittää valot ja varjot. Puhtaasti kuvaamisen hankaloittamiseksi suosittelen käsien amputoimista - sillä erottuu perushipstereistä paremmin, koska kukaan ei ole luonut tosta trendiä - ehkä kandee ensin kokeilla käsien sitomista.

Järkee ei kandee sotkee valokuvaamiseen - sitä käytetään vain kalustohankintojen perusteluun puolisolle (joko siis puhtaasti valehtelemiseen tai tarpeiden keksimiseen).