Se on muotijuttu tuo tosilaajakulma?

[Ouvinen]

Ja vaikka pokkarit tekisivätkin teknisesti lähes samaa jälkeä (hypoteesi), niin niiden käytettävyys ja viiveet yms. on yleensä jotain kammottavaa...

[M.B.]

Siis toisin päin, vai? Photozone antaa 28-135:lle arvosanaksi "3.25 (5) = good".

Ettämitä, onko tuosta 28-135:stä kaksi versiota vai tuleeko digijärkkärin kanssa paljon huonompaa jälkeä (tai odotukset liian korkealla)? Minä löydän nyt tarkemmin katsoessa Photozonen listalta seuraavat vaihtoehdot:

EF 28-135mm f/3.5-5.6 USM IS, as. 2,74
ja
EF 28-135mm f/3.5-5.6 USM IS (APS-C DSLR), as. 1,77

Yli kolmosen arvosanaa en Photozonesta löydä, mutta Photodon rankkaus on 3,5.

Minoltaahan en käytä ja 1/2 aukkoa on jo lähes täysin merkityksetön ero.

Voi noissa 3,5-4,5 ja 3,5-5,6 valovoimaisissa olla muitakin pikku eroja, kuten etäisyysasteikon puuten tai tarkennettaessa pyörivä suodinkierre.

No tuo D70 teki kyllä selvästi puhtaampaa ja tarkempaa jälkeä kuin 8080.

Tuossa testissä oli vertailuparina Konica Minolta A2, jossa on 28-200 mm "kinovastaava" objektiivi. 8080 olisi ollut polttovälialueeltaan parempi vertailukohde, koska laaja polttovälialue pakottaa tekemään enemmän kompromisseja. Järkkäreille annettiin myös tasoitusta käyttämällä optimiaukkoa. Kompakteilla optimi on f/4,5:n tienoilla ja täysikin aukko on yleensä varsin hyvä, toisin kuin monilla järkkärizoomeilla.

300D kuvassa täyti imho olla jotain vikaa. Tuolla Outback Photolla ei yleensä ole kovin tarkka/tieteellinen lähestymistapa noihin testeihin... Vähän niinkuin Luminous Landscape.

Eli testi on rikki, jos tulos ei miellytä. DOP ei vain ole ihan yksinään mielipiteineen, vaan vastaavaan tulokseen on päädytty monissa muissakin arvoissa. Näissä ei vain ole aina esitetty väitteiden tueksi minkään tasoisia mallikuvia...

http://forums.dpreview.com/forums/read. ... ge=8256216

Minä olen sattuneesta syystä keräillyt linkkejä vain A2:ta käsitteleviin juttuihin, mutta muutkin kompaktit (Pro 1, 8080 jne.) tarjoavat kunnon vastuksen järkkäri + pakettizoomi -yhdistelmälle niin kauan kun voidaan pelata ISO 50-200 herkkyyksillä eikä tarvita kovin kapeaa terävyysaluetta (tässä suhteessa ei sitten f/5,6 zoomeissakaan ole hurraamista, koska croppikerroin kasvattaa terävyysalueen puolitoistakertaiseksi eli filmikameran aukkoa 8,4 vastaavaksi). Kompaktien terävyysalue vastaa suunnilleen aukolle f/11 himmennettyä kino-objektiivia.

Pokkarikameroiden kuvissa ei taas tätä terävöitysvaraa juuri ole, koska ne on valmiiksi terävöitetty kameran sisäisillä algoritmeilla.

Entä sitten? Terävöityksen määrää voi säätää ja kompakteillakin saa otettua RAW-kuvia.

Yleensähän nuo sivustot vertailevat järkkäri <-> pokkari suorituskykyä suoraan kamerasta otetuilla kuvilla, missä taas ei ole mitään järkeä, jos lähdetään tarkkuutta vertailemaan.

Lainaus "liian köykäisestä" testistä:

Processing: All images were shot in raw, processed with Adobe ACR 2.2 and finally sharpened with Simple Sharpening. Image quality is always the result of camera sensor, lens, camera image processing and the raw converter used.

Väitätkö ihan tosissasi, että erot kuvissa ovat huimia? Onhan noissa 100 % cropeissa eroa, mutta luuletko pystyväsi erottamaan kamerat A4 tai edes A3 kokoisista printeistä (lunttaamatta ensin noista pikkukuvista, mihin suuntaan kameran väritasapaino on kallellaan)? 80 ppi näytöllä esitetyt cropit vastaavat resoluutioltaan 100x70 cm kuvasta (suurempi kuin A1) leikattuja palasia.

[mvuori]

Ja vaikka pokkarit tekisivätkin teknisesti lähes samaa jälkeä (hypoteesi), niin niiden käytettävyys ja viiveet yms. on yleensä jotain kammottavaa...

Käytettävyyden ensimmäinen vaatimus on se, että kamera kulkee riittävän helposti mukana ja on läsnä silloin, kun sitä tarvitaan. Tästä näkökulmasta järkkärien käytettävyys on monille ihmisille, monissa tilanteissa, aivan kammottava...

[Ouvinen]

Niin, ihmisille, mutta ei valokuvaajille. ;)

[arn]

Ettämitä, onko tuosta 28-135:stä kaksi versiota vai tuleeko digijärkkärin kanssa paljon huonompaa jälkeä (tai odotukset liian korkealla)?
Yli kolmosen arvosanaa en Photozonesta löydä, mutta Photodon rankkaus on 3,5.

http://www.photozone.de/2Equipment/easytxt.htm#Zstd

The Lens Test Guide provides averaged lens ratings based on formal lens test results from various EXTERNAL SOURCES. The number in brackets shows the number of tests included for the calculation (3 in this case). There have to be a minimum of 2 tests before a lens will be presented here.

Eli testi on rikki, jos tulos ei miellytä.

taidat itse kaivaa esille mieleisiäsi testejä? Oletkos esim noita DPreview'n testejä lukenut, joissa järkkäriä verrataan pokkariin. Niistä saa mielestäni aika hyvän kuvan. Foorumien turinat ovat asia erikseen.

Entä sitten? Terävöityksen määrää voi säätää ja kompakteillakin saa otettua RAW-kuvia.

No ei. Pokkarikuvaa on AINA terävöitetty enemmän. Huomattavasti enemmän.

[OskuK]

Ja vaikka pokkarit tekisivätkin teknisesti lähes samaa jälkeä (hypoteesi), niin niiden käytettävyys ja viiveet yms. on yleensä jotain kammottavaa...

Käytettävyyden ensimmäinen vaatimus on se, että kamera kulkee riittävän helposti mukana ja on läsnä silloin, kun sitä tarvitaan. Tästä näkökulmasta järkkärien käytettävyys on monille ihmisille, monissa tilanteissa, aivan kammottava...

Käytettävyys ja kuljetettavuus ovat eri asioita ;-)

[emerik]

Tosiaan normaalikuvien perusteella mitä vertaa a4 oikeaa valokuvaa jotka on otettu Sony 717 ja Nikon d70 + tamron 28-75 2.8 niin ei ole suuremmin eroa joista voisi päätellä millä on otettu. Tietokoneella voi huomata Sonyn olevan heikompi kuvanlaadussa vaikka on varsin hyvä jälkinen noin laajaksi zoomiksi.

Järkkärin ongelma on todella huono kuljettavuus ja saa miettiä parikin kertaa että ottaako sen mukaan ja mitä ottaa. Siinä mielessä kompaktit paremman luokan kamerat on huomattavasti parempia. Mutta elämme nyt pientä muotitietoista aikaa jolloin järkkärit on se in. ;-)

Mutta totuuden mukaisesti jokainen löytää varmasti itselleen sen oikean kameran tavalla tai toisella ja tärkeintä on että saa itselleen tärkeitä kuvia jos on haluava. Väline urheilua harrastavat saavat oman tyydytyksen hetkellisellä omistamisella jotain tavaraa ja se on heidän asiansa. :-)

[M.B.]

Ja vaikka pokkarit tekisivätkin teknisesti lähes samaa jälkeä (hypoteesi), niin niiden käytettävyys ja viiveet yms. on yleensä jotain kammottavaa...

Ainakaan minä en puhunut pokkareista, vaan näistä prosumer/silta tms. kameroista, joissa on parhaimmillaan varsin järkkärimäinen käyttöliittymä, aina manuaalizoomia myöten. Tarkennusnopeus on heikompi eikä lentäviä lintuja tarvitse edes yrittää. Kaikkihan eivät kuitenkaan tarvitse 20D:n ominaisuuksia ja minulle on aika hyvin riittänyt, että kamera "toipuu" kuvan oton jälkeen sekunnissa (siis ei tarvitse odotella ennen kuin kamera on valmis ottamaan uuden kuvan, kuten joidenkin pokkarien kanssa).

Eniten mielipiteitä jakaa kuitenkin elektroninen etsin. Siitä ei sellaisenaan näe kuvan tarkennusta kovin hyvin, mutta asiaa voi auttaa kuvaa suurentamalla, jos on aikaa nysvätä. Elektroninen etsin on (optiseen verrattuna) heikoimmillaan normaalissa huonevalaistuksessa; kuva on rakeinen/nykii tms. mutta tosi hämärässä Minoltan vempaimet osaavat vaihtaa rankasti boostattuun, mustavalkoiseen kuvaan, jolloin optinen jää kakkoseksi ellei järkkärissä ole keulilla valovoimainen lasi.

Tuon vastapainoiksi EVF tarjoaa ominaisuuden, jonka merkitystä ei tajua, ennen kuin sitä pääsee käyttämään. Kuvasta näkee varsin hyvin jo etukäteen, onko valotus kohdallaan valituilla arvoilla. Sen kun vain pyörittelee suljinaika/aukkopyörää, kunnes kuva näyttää kivalta ja se on siinä. Jos valaistus on liian jyrkkä kameran kyvyille, niin varjojen tai huippuvalojen (taivas) "uhraus" pääkohteen säästämiseksi käy pienellä sormen nytkäytyksellä. Ei tarvitse pistemitata, ei tarvitse muistella paljonko valotusta pitää kompensoida, jos kohde onkin vaalean sininen... siis aivan liian helppoa ja suoraviivaista verrattuna tosimies(tm) menetelmään: yritä selvittää japanilaisinsinörttien ohjelmoimien valotusalgoritmien metkut saadaksesi oman mielesi mukaisia kuvia ;-)

Vahvojen pullonpohjalasien käyttäjänä jätän tarkennuksen mieluusti kameran työksi, joten minulle passaisi mainiosti tarkalla elektronisella etsimellä varustettu järkkäri. Ikävä kyllä järkkärien pitää jostain syystä olla täsmällisiä kopioita filmikameroista eli kaikki rakenneuudistukset ovat ehdottomasti kiellettyjä. Oikeassa kamerassa(tm) ei ole elektronista suljinta, esikatselukuvaa tms. vain digikikkareista löytyviä turhuuksia. Tai jos nyt olisikin, niin niistä pitää olla hiljaa.

[Ouvinen]

Ja vaikka pokkarit tekisivätkin teknisesti lähes samaa jälkeä (hypoteesi), niin niiden käytettävyys ja viiveet yms. on yleensä jotain kammottavaa...

Tuon vastapainoiksi EVF tarjoaa ominaisuuden, jonka merkitystä ei tajua, ennen kuin sitä pääsee käyttämään. Kuvasta näkee varsin hyvin jo etukäteen, onko valotus kohdallaan valituilla arvoilla. Sen kun vain pyörittelee suljinaika/aukkopyörää, kunnes kuva näyttää kivalta ja se on siinä. Jos valaistus on liian jyrkkä kameran kyvyille, niin varjojen tai huippuvalojen (taivas) "uhraus" pääkohteen säästämiseksi käy pienellä sormen nytkäytyksellä. Ei tarvitse pistemitata, ei tarvitse muistella paljonko valotusta pitää kompensoida, jos kohde onkin vaalean sininen... siis aivan liian helppoa ja suoraviivaista verrattuna tosimies(tm) menetelmään: yritä selvittää japanilaisinsinörttien ohjelmoimien valotusalgoritmien metkut saadaksesi oman mielesi mukaisia kuvia ;-)

Eli ei tarvitse tuntea kameransa valotusmittauksen toimintaa tai hallita kameransa kontrolleja? ;)

[Hannu KH]

Mulle ainakin nämä klönttipokkarit ovat sopimattomia, liian suuria mukanapidettäväksi ja tosikuvaamiseen ei tunnu riittävän.

Jos ei järkkäri, niin sitten niin pieni että on helppo panna taskuun ,eikä mitään huonoa kompromissia.

[Nöpö]

No riippuhan se toki käyttötarkoituksesta. Itse ajattelisin lähinnä kuvatiedostoksi scannattua filmiä. Projisointia en ole koskaan harrastanut.

Juu mutta tuohan mittaa lähinnä skannerin ominaisuuksia, ei suinkaan filmin. Onhan se nyt kokolailla selvää, että digijärkkäri pystyy tekemään parempaa jälkeä kuin hyväkään skanneri.
Itselläni kun noita dioja on kuitenkin yli 30 000, niin niitä on tullut katsottua enemmänkin.

[OskuK]

No riippuhan se toki käyttötarkoituksesta. Itse ajattelisin lähinnä kuvatiedostoksi scannattua filmiä. Projisointia en ole koskaan harrastanut.

Juu mutta tuohan mittaa lähinnä skannerin ominaisuuksia, ei suinkaan filmin. Onhan se nyt kokolailla selvää, että digijärkkäri pystyy tekemään parempaa jälkeä kuin hyväkään skanneri.

Riippuu tietysti hyvän skannerin hyvyydestä. Hyvä 300e:n skanneri on aika tavalla erilainen kuin 100 000e:n hyvä skanneri.

[jtervo]

samalla saa ilmaiseksi sinne telepäähän sen 1.6x, kun taas pienemmän rajauskertoimen kennolla saa maksaa hunajaa pitkistä teleputkista jos meinaa niitä hömötiaisia kuvata...

Tämä on yleinen harhakäsitys kroppikertoimesta. Ei siinä tule mitään lisää: pienemmällä kertoimella saat teleihin "1.6 kertoimen" kun otat sen keskusosan siitä käyttöön. Siinäpä se. Pikseleitä pitää tietysti olla enemmän jotta täsmälleen samaan tilanteeseen päästään, mutta niinpä noissa isommissa kennoissa tuppaa olemaan. Eli mitkä ovatkaan kroppikertoimen hyödyt?

[janiR1]

olisihan se täyskoon kenno hieno juttu modessa paikassa, eikä pienempi kohinakaan haittaa olisi.

tuolla linkissä pisti vain yksi kohta silmään mitä en full frame digikennossa ole ennen ajatellutkaan, nimittäin se että näemmä pitäisi olla 80mm exit (linssin :))aukon ja kennon välillä full framessa ennenkuin se linssi ei vinjetoi.
jotuen digikennon kapeammasta valotuskulmasta.



http://www.swissarmyfork.com/digital_lens_faq.htm

olisikohan jossain oikein kuvia missätämä ongelma olisi silmin havaittavissa?.

jani

[M.B.]

http://www.photozone.de/2Equipment/easytxt.htm#Zstd

The Lens Test Guide provides averaged lens ratings based on formal lens test results from various EXTERNAL SOURCES.

Nyt nyt menee jakeluun. Tuota löytyy kaksi erilaista tilastoa; Photozonen itse keräämät, joita minä olen selaillut, ja ulkoisista lähteistä koottu (kattavampi?).

taidat itse kaivaa esille mieleisiäsi testejä?

Otan kyllä mielelläni vastaan linkkejä hyvin tehtyihin testeihin. Yleensä vain näissä järkkäri vs. kompakti -testeissä järkkärin käyttäjä ei ole osannut/viitsinyt "ottaa kaikkea irti" vertailukamerasta, vaan kuvat on oudolla kameralla paukutettu automaattiasetuksilla, valkotasapaino pielessä ja herkkyys (automaattisäädön) tapissa, vaikka kamera on ollut jalustalla. Kyllä järkkäreilläkin saa kamalaa jälkeä, jos ei osaa muuta kuin painaa laukaisinta.

Oletkos esim noita DPreview'n testejä lukenut, joissa järkkäriä verrataan pokkariin. Niistä saa mielestäni aika hyvän kuvan. Foorumien turinat ovat asia erikseen.

Mikä niistä Dpreview:n testeistä tekee niin hirveän hyviä? Kamerat testataan point-n-shoot -asetuksilla ja pisteet riippuvat kovasti siitä, kuinka paljon kamera terävöi kuvaa. Kohinatestissä pärjää puolestaan blurraamalla tasaväriset pinnat, kas näin:
http://www.dpreview.com/reviews/kodakdcs14n/page16.asp
Resoluutiotestissä pärjää, jos kameran tuottamat moirehässäkät ovat mustavalkoisia tavanomaisen sinikeltaraitaisuuden sijaan. Tällöin myös moire tulkitaan aidoksi detaljiksi ja saatu tulos paukkuu iloisesti yli teoreettisten maksimiarvojen...

Minä olen tykännyt enemmän Imaging Resourcen arvioista, joissa mietitään elämää studion/resoluutiokarttojen ulkopuolellakin. Eniten annan painoa järkkäri - kompakti - digijärkkäri -ketjun läpikäyneille, siis hepuille, jotka osasivat kuvata jo ennen ensimmäisen digikameran hankkimista. Näitä löytyy (löytyi) mm. Bryan Biggersin Dimage 7 -käyttäjien foorumilta. Useimmat ovat sittemmin (digijärkkärien hintojen laskettu) valuneeet takaisin järkkärileiriin, mutta osa käyttää edelleen kompaktia järkkärin rinnalla/sijaan, etenkin matkoilla. Sopii miettiä, miksi.

Aiheesta on myös ansiokkaasti kirjoitellut vastaavan kameraketjun läpikäynyt Petteri Sulonen:
http://forums.dpreview.com/forums/read. ... ge=9157751

[Setä]

Aika turhaa on laajakulmaa /& suurta aukkoa havitella, jos kenno on kälynen.

Tosi järjetön keksintö tuo alikoon kenno kaikenkaikkiaan, putket maksaa siihen maltaita 400-1000e ja niillä voi kuvata korkeintaan vuoden pari ja tekniikka ajaa niiden ohi(kennokoko häviää markinoilta), jos taas ostat täyskoon filmiputken, sen kuvanlaatu voi olla vain kangastus alikoon huippuputkeen verrattuna alikoon kennokamerassa, vaan olisihan se sitten valmiina laukussa kun kennokoko kasvaa...

Oliko tuo vitsi, vai mihin väitteesi perustat.... :D

Optiikoita on suunniteltu satoja vuosia eikä ne enää kehity juuri mihinkään, fysikan rajat on saavutettu. ts. ei voida kehittää järkevän hintaisia putkia tosi kovan piirtokyvyn vaativille kennoille(pienet kennot).

Kun taas

Elektroniikka kehittyy jatkuvasti, sille ei tunnu olevan rajoja, vrt. tietämyskoneiden tehojen kasvu 10-vuodessa. ts. täysikokoiset & ammattikoon kennot halpenee jatkuvasti, näissä voidaan käyttää jo olevia optiikoita ja kun kenno kasvaa kasvaa optiikankin "piirtokyky"(oikeammin kennon vaatima piirtokyky laskee, kun kenno kasvaa pinta-alaltaan) samaa tahtia automaattisesti ilman lisähintaa!, näin ollen järkevämpää on upottaa isoon kennoon rahaa ja säästää lasien suhteen - maailma on täynnä huippulaseja, kunhan "filmi" on riittävän iso.

Fyysisesti on lähes mahdotonta tehdä valovoimaista "laajakulmaa" (tahi mitään lasia) pienelle kennolle, tämän todistavat kaikki testit.
(naurettavaa on sekin, että esim. 300d kittiputki yltää hyvin lähelle sitä 10x kalliimpien putkien optista tasoa(mekaniikka on *sensuroitu*) ko. kamerassa, markkinatalouden ihmeitä kaiketi...)

Sellainen yhtälö on tuomittu jo syntyessään, missä halpaan kameraan (300d/d70 ym. croppikertoimiset) pitäisi ostaa kallein mahdollinen optiikka, jotta saisi sellaisia kuvia mihin tämä keskivertokenno kykenee, tällainen tilanne on nyt pienten kennojen kanssa, on turhauttavaa ottaa valokuvia filmikameran keskihintaputkella, jolla filmille sai siedettäviä kuvia, kun kuvat on nyt sitten puuroa, kun samainen putki skruuvataan vaikka 300d/d70:n nokalle - puhutaan paljon, miten pieni kenno mahdollistaa pienempien lasien teon, joten hinta laskisi, paskat, ne putket maksaa yhtä paljon, kuin isompaankin kennoon ja ovat vielä mekaanisesti näitä vanhempia heikompia.

Toki asiaa voi korjata kuvaamalla vain pienillä aukoilla ja välttää lyhää polttoväliä, vaan mitä ideaa tässä on?!

Nyt jos kuvitellaan pitäydyttävän n. 1.6 kennoissa ja tuplataan niiden resoluutio, mitä tapahtuu?) L-sarjan putket luetaan pullonpohjiksi(ko. kennoilla kuvatessa) ja parempia ei ole olemassakaan, hieno homma!

Jos kamerasta saa optiikan irti, pitää kennon olla täysikokoinen, muuten ollaan kusessa ennemmin tahi myöhemmin.

Eikä se kyllä luovuutta lisää, ettei voi käyttää kaikkia saatavilla olevia polttovälejä&aukkoja kennon asettamien rajoitusten takia, täyskoon kennolla 18-20-millisellä lasilla rapsitut kuvat on vaan saakelin komeita, jos vaan kuvaaja osaa asianta...

Huoh...;)

[M.B.]

Eli ei tarvitse tuntea kameransa valotusmittauksen toimintaa tai hallita kameransa kontrolleja? ;)

Valotuksen esikatselun ansiosta minun ei tarvitse opiskella, miten kameran automatiikka haluaa valottaa, jotta sitten osaisin kompensoida valotusta saadakseni sellaisan kuvan kuin minä haluan. Saan aikaiseksi kuvan, jossa lumihanki on valkoinen, vaikken muistakaan, paljonkon valotusta pitää kompensoida, jos a) käytän matriisimittaria, b) lukitsen valotuksen hangesta/omasta kämmenestä. On tosin myönnettävä, että tarpeeksi huono valotusautomatiikka oli hyvä motivaattori... on palkitsevaa, kun manuaalisäädöilä kuvien onnistumisprosentti on parempi kuin automaatilla.

Salaman kanssa olen tietenkin taas automatiikan armoilla ja sen metkuja onkin tullut selviteltyä pitkät tovit (satoja testikuvia) - ihan syystä, koska se toimii aivan erilaisella logiikalla kuin yleensä.

[martti65]

Fyysisesti on lähes mahdotonta tehdä valovoimaista "laajakulmaa" (tahi mitään lasia) pienelle kennolle, tämän todistavat kaikki testit.
(naurettavaa on sekin, että esim. 300d kittiputki yltää hyvin lähelle sitä 10x kalliimpien putkien optista tasoa(mekaniikka on *sensuroitu*) ko. kamerassa, markkinatalouden ihmeitä kaiketi...)

Sellainen yhtälö on tuomittu jo syntyessään, missä halpaan kameraan (300d/d70 ym. croppikertoimiset) pitäisi ostaa kallein mahdollinen optiikka, jotta saisi sellaisia kuvia mihin tämä keskivertokenno kykenee, tällainen tilanne on nyt pienten kennojen kanssa, on turhauttavaa ottaa valokuvia filmikameran keskihintaputkella, jolla filmille sai siedettäviä kuvia, kun kuvat on nyt sitten puuroa, kun samainen putki skruuvataan vaikka 300d/d70:n...

Eikös kitti putki muuten ole arvostettu tasolleen juuri vääristymiensä takia. Epäilemättä mekaanisesti lasit ovat kovin huonoja, mutta kyllä hyvän putken ja huonon putken ero on suuri, hintaluokasta riippumatta. Erinomainsia putkia on saatavana noihin mainitsemiisi järjestelmiin, niin 10x kalliimmalla kun 3-4x kalliimmalla. Väittäisin että eron huomaa monesta asiasta, ottamatta kantaa siihen mikä on kallein saatavilla oleva, harvoin kitti objektiivi on oikeasti hyvä ja laatua saa jonkinasteisella lisäinvestoinnilla. Omat kokemukseni jäävät Canonin tuotteisiin, mutta halvimpia pakettiputkia en juuri ole käyttänyt, ne kerrat kun olen niitä käyttänyt, olen vaihtanut tai käyttänyt parempaa, kun laatu ei riitä edes omaan vaatimustasooni.

[Setä]

Vielä osu silmuu, että cropilla saa polttoväliä lisää perinneputkeen, juu polttoväli kasvaa kyllä, mutta mistäs luulette saavanne optiikan millä kehtoo kuvata?) minäkin luulin että 75-300 caanonin putkella voisi kuvata 300d:llä vaan eipä voi kuvanlaatua kehua, täyskoolle sentää ko. tötsä tekee keskinkertaista jälkeä.

Cropin hyöty on siinä, että krakaväki saa käärittyä pöljiltä/köyhiltä rahat pois ja saavat varastonsa tyhjiksi optisesta jätteestä mikä ei kelpaa täyskoon putkiin, kun tämä jäte loppuu, loppuu croppikennojen elinkaarikin.

Vaikka tekniikka ehkä toimisikin vuoden parin päästäkin, on uusien kennojen laatu noussut siinä määrin, ettei vuoden parin päästä kukaan halua kuvata jollain tämän päivän 6-8mpiksi kennolla, katselkaapa vähän lähihistoriaa;) monikohan kuvaa niillä(sillä:)) 3mpiksi järkkäreillä vielä ja nehän oli ihan vasta äsken tosi järeitä pelejä hehe...

Ja vielä

Nyt kun lyijy kielletään kaikkialta, niin luuleeko joku vakavasti, että voidaan enää valmistaa uusia huippu putkia... lyijytön lasi on kuin renkaaton auto.

p.s. tuskin 300d tahi d70 tmv. edes toimii parin vuoden ahkeran käytön jälkeen... eiköhän laatuosasto suhtaudu noihin, kuin mokian puhelimiinkin; jos tuote kestää kuljetuksen tehtaalta kuluttajalle, se riittäköön;)

[M.B.]

Cropin hyöty on siinä, että krakaväki saa käärittyä pöljiltä/köyhiltä rahat pois ja saavat varastonsa tyhjiksi optisesta jätteestä mikä ei kelpaa täyskoon putkiin, kun tämä jäte loppuu, loppuu croppikennojen elinkaarikin.

Tuskin. Cropittoman kennon pinta-ala on noin 2,5-kertainen, minkä seurauksena valmistuskustannukset ovat 2,5^n (2,5 potenssiin n) -kertaiset, missä n > 1. Tämä johtuu siitä, että valmistusvirheiden todennäköisyys on pinta-alaan verrannollinen, joten yhdestä piikiekosta saa vähemmän kennoja ja niistäkin entistä suurempi osuus on viallisia.

Täyskoon kennot varmaan perivät keskikoon aseman eli niitä käyttävät vain ammattilaiset ja kaikkein kriittisimmät harrastajat, joilla ei ole puutetta pikkurahasta.

Vaikka tekniikka ehkä toimisikin vuoden parin päästäkin, on uusien kennojen laatu noussut siinä määrin, ettei vuoden parin päästä kukaan halua kuvata jollain tämän päivän 6-8mpiksi kennolla, katselkaapa vähän lähihistoriaa;) monikohan kuvaa niillä(sillä:)) 3mpiksi järkkäreillä vielä ja nehän oli ihan vasta äsken tosi järeitä pelejä hehe...

Eipä pitkään ikään tosiaan kannata panostaa, kun tekniikka vanhenee käsiin parissa vuodessa. Kehitysvauhti on nyt kiivas, mutta eiköhän tilanne rauhoitu, kun tekniikka alkaa ylittää useimpien tarpeet. 90-luvun lopulla tietokoneet vanhenivat käsiin tosi nopeasti ja kolmevuotiaalla wanhuksella oli jo tosi tuskaa pyöritellä edes tekstinkäsittelyä. Nykyään tehoja on jo siihen malliin, että perushommat hoituvat, olipa koneena uunituore 3 GHz tykki tai kolmevuotias 1 GHz masiina. Vrt. 3 megapikseliä -> 6 megapikseliä lienee monelle merkittävä parannus, mutta kuinka moni uhraisi vastaavan summan rahaa, jos vanhassa kamerassa olisikin jo 20 megapikseliä ja uudessa 40? Suhteellinen parannus on yhtä suuri, mutta käytännössä sen merkitys on pienempi - rajat tulevat vastaan muualla.