kaiveli kirjoitti:Onko macro kuvauksessa kauhiasti käyttöä jalkazoomille?
On jos objektiivia käyttää muuhunkin kuin makroiluun. Noihan zoomit joissa on macro-merkinnät ei yleensä pääse mihinkään 1:1 vaan on pikemminkin yleisobjektiiveja jotka sallii jonkin sortin lähikuvauksen. :) Sitäpaitsi onhan sen kameran liikuttelu edes takaisin pienessäkin mittakaavassa tavallaan jalkazoomia, makroillessa ei vaan tule juostua sinne sadan metrin päähän että mahtuu se talokin kuvaan.
Onko zoomilla jonka kyljessä lukee macro jolla ei kuitenkaan ainakaan sellaisenaan pysty makroilemaan paljonkin käyttöä makrokuvaamisessa? :-)
kaiveli kirjoitti:Onko macro kuvauksessa kauhiasti käyttöä jalkazoomille?
Jos todellakin puhutaan macrokuvaamisesta, niin ilman jalustaa hyvin harvoin tarvitaan edes af-tarkennusta, kun kameran siirtäminen on nopeampaa ja helpompaa ;-)
Makroilu pitkällä putkella on muuten hankalaa. Kun terävyysalue puolentoista metrin päästä on millin luokkaa, on aika vaikea edes jalkazoomilla saada kärpästä tarkaksi. Ja jos sen vielä vahingossa saakin, niin varmasti on valotus pielessä.
adapteri kirjoitti:Makroilu pitkällä putkella on muuten hankalaa. Kun terävyysalue puolentoista metrin päästä on millin luokkaa, on aika vaikea edes jalkazoomilla saada kärpästä tarkaksi. Ja jos sen vielä vahingossa saakin, niin varmasti on valotus pielessä.
Tämä on ongelma oikeassa makrokuvauksessa riippumatta siitä onko kyseessä tele tai jokin lyhyempi härpätin.
Jos se kärpänen täyttää saman osan kuva-alasta 50mm ja 200mm makroröörillä, on terävyysalue samalla aukolla molemmissa sama. Pidemmillä putkilla saa lähinnä etäisyyttä kohteeseen ettei se älyttömän kuvauksellinen kärpänen pyrähdä karkuun.
Se on totta mitä gramdel sanoo. Tästä syväterävyydestä oli aikaisemmin puhetta jo toisella palstalla, jossa kapinoin näihin yleistyksiin - telellä lyhyt syväterävyys ja lajakulmalla suuri syväterävyys.
Monesti kun näillä kuvataan se näyttää juuri tältä. Mutta syväterävyyteen vaikuttaa vain kuvausetäisyys, aukko ja kohteen koko kuvaruudulla. Siihen ei vaikuta polttoväli.
gramdel kirjoitti:
Jos se kärpänen täyttää saman osan kuva-alasta 50mm ja 200mm makroröörillä, on terävyysalue samalla aukolla molemmissa sama. Pidemmillä putkilla saa lähinnä etäisyyttä kohteeseen ettei se älyttömän kuvauksellinen kärpänen pyrähdä karkuun.
Pitkällä putkella tulee eteen toinenkin ongelma. Jos putkea kääntää pari astetta, se "terävä" alue liikkuu kahden metrin päässä monta senttiä, mutta 10 sentin päässä vain millejä. Vaikka siis terävyysalueen leveys on sama, sen paikkaa on helpompi hallita lyhyellä polttovälillä.
kaiveli kirjoitti:Onko macro kuvauksessa kauhiasti käyttöä jalkazoomille?
On jos objektiivia käyttää muuhunkin kuin makroiluun. Noihan zoomit joissa on macro-merkinnät ei yleensä pääse mihinkään 1:1 vaan on pikemminkin yleisobjektiiveja jotka sallii jonkin sortin lähikuvauksen. :) Sitäpaitsi onhan sen kameran liikuttelu edes takaisin pienessäkin mittakaavassa tavallaan jalkazoomia, makroillessa ei vaan tule juostua sinne sadan metrin päähän että mahtuu se talokin kuvaan.
Onko zoomilla jonka kyljessä lukee macro jolla ei kuitenkaan ainakaan sellaisenaan pysty makroilemaan paljonkin käyttöä makrokuvaamisessa? :-)
offtopic rulez
Niin lähinnä tarkoitin juuri tätä että makrokuvauksessa pyöritään yleensä hyvin lähellä kohdetta eikä näin ollen jouduta kävelemään yleensä muutamaa metriä kauemmaks kohteesta, joten toi jalkazoomin käyttö ei ole ihan samanlaista kuin jossain maisemakuvauksessa, eli voiko sitä edes varsinaisesti kutsua jalkazoomiks, mikspä tietty ei! Itse ostaisin kyllä kiinteän kakkulan makrokuvaukseen!
kaiveli kirjoitti:Itse ostaisin kyllä kiinteän kakkulan makrokuvaukseen!
Oikein! 50 mm makro niille, jotka haluaa kontata oikein kunnolla nurmikossa ja saada kuvaan mukaan vähän ympäristöäkin. 200 (180) mm niille, jotka haluavat kohteen erottumaan parhaiten taustasta, eikä välitä niin maassa rypemisestä. 100 mm niille, jotka eivät osaa päättää....
kaiveli kirjoitti:Itse ostaisin kyllä kiinteän kakkulan makrokuvaukseen!
Oikein! 50 mm makro niille, jotka haluaa kontata oikein kunnolla nurmikossa ja saada kuvaan mukaan vähän ympäristöäkin. 200 (180) mm niille, jotka haluavat kohteen erottumaan parhaiten taustasta, eikä välitä niin maassa rypemisestä. 100 mm niille, jotka eivät osaa päättää....
Minä suosittelen tuota 100 millin aluetta kaikille. Monikäyttöisin, ei hirveän tyyris, ei hirveän huono valovoima, eikä tarvitse olla nenä ihan savessa.
50 mm makro niille, jotka haluaa kontata oikein kunnolla nurmikossa ja saada kuvaan mukaan vähän ympäristöäkin. 200 (180) mm niille, jotka haluavat kohteen erottumaan parhaiten taustasta, eikä välitä niin maassa rypemisestä. 100 mm niille, jotka eivät osaa päättää....
Minun mielestäni 100nen on ominaisuuksiltaan paremminkin erinomainen peruspolttoväli makrokuvaukseen, kuin kompromissi päättämättömille. Viiskymppinen ja kaksisatanen puolestaan ovat erikoiskäyttöön suunniteltuja malleja. Kohteen erottuminen taustasta ei kyllä ole mikään ongelma makrokuvauksessa, pikemminkin päinvastoin.
4x5 kirjoitti:Kohteen erottuminen taustasta ei kyllä ole mikään ongelma makrokuvauksessa, pikemminkin päinvastoin.
Kyllä pidempipolttovälisellä optiikalla on helpompi hallita taustaa. 50 mm makrolla tulee enemmän taustaa mukaan kuin 200-millisellä ja siellä on helposti mukana jotakin häiritsevää.
Toisaalta 50-millinen tuo kuvaan mukaan myös vähän kohteen ympäristöä, maisemaa. Käyttökohteensa kullakin. 200/180-millinen on paras kasvi/hyönteis-lajikuviin.
spege kirjoitti:
Toisaalta 50-millinen tuo kuvaan mukaan myös vähän kohteen ympäristöä, maisemaa. Käyttökohteensa kullakin. 200/180-millinen on paras kasvi/hyönteis-lajikuviin.
Mä päädyin 180 milliseen kun tyttöystävä vinkui macroa ja itsellä oli tarvetta jonkin sortin telelle. Ei vaan ollut rahaa ostaa molempia ja tuolla kompromissilla laatu tuntuu kumminkin olevan suhteellisen hyvä molemmissa käyttötarkoituksissa. AF on toki hitaampi kuin jossain kiinteässä F2,8:ssa, mutta kun ei ole rahaa ostaa koko kamerakauppaa niin tuo oli mielestäni meidän käyttöön ihan riittävä.
Nyt on mietityttänyt ostaisiko sitä valovoimaisen 50 millisen vaiko macro 50 millisen. Tuon osto tulee kumminkin eteen kun tulee aika paljon kuvattua sellaisia kohteita mihin kiinteä 50mm kävisi parhaiten. Toki normaali on vähintään aukon nopeampi, mutta taas suhteellisen pehmeä piirroltaan ellei himmennä. En sitten tiedä kuinka radikaalisti esim canonin 50mm f1,8 himmennettynä f2,5 ja canonin/sigman 50mm macrot täydellä aukolla eroavat piirroltaan toisistaan.
euka kirjoitti:Mä päädyin 180 milliseen kun tyttöystävä vinkui macroa ja itsellä oli tarvetta jonkin sortin telelle.
Minkäs merkkinen se 180 mm torvi on? Canon, Tamron, Stigma vai peräti Nikon (älä vain sano!)?
Eihän köyhällä ole varaa kuin stigmaan ja sekin käytettynä, mut tötterö oli onneksi sellaisessa kunnossa että oli vaikeuksia uskoa että sitä olisi ikinä käytetty mihinkään.
spege kirjoitti:
Kyllä pidempipolttovälisellä optiikalla on helpompi hallita taustaa. 50 mm makrolla tulee enemmän taustaa mukaan kuin 200-millisellä ja siellä on helposti mukana jotakin häiritsevää.
Toisaalta 50-millinen tuo kuvaan mukaan myös vähän kohteen ympäristöä, maisemaa. Käyttökohteensa kullakin. 200/180-millinen on paras kasvi/hyönteis-lajikuviin.
Maalaisjärjellä olisi helppo olla samaa mieltä mutta kuulemma esim. 1/1 kuvaussuhteessa on sama syväterävyys, on kuva otettu sitten millä polttovälillä tahansa. Itselläni ei ole ollut kiinnostusta kokeilla, kun syväterävyys on kuitenkin aika pieni...
4x5 kirjoitti:Kohteen erottuminen taustasta ei kyllä ole mikään ongelma makrokuvauksessa, pikemminkin päinvastoin.
Kyllä pidempipolttovälisellä optiikalla on helpompi hallita taustaa. 50 mm makrolla tulee enemmän taustaa mukaan kuin 200-millisellä ja siellä on helposti mukana jotakin häiritsevää.
Toisaalta 50-millinen tuo kuvaan mukaan myös vähän kohteen ympäristöä, maisemaa. Käyttökohteensa kullakin. 200/180-millinen on paras kasvi/hyönteis-lajikuviin.
Kun kohde täyttää kuva-alan, näkyy taustaa yhtä paljon/vähän makrosuhteessa otetussa kuvassa. Jotta kohde olisi yhtä suuri kuva-alalla, täytyy se 50mm:llä ottaa niin läheltä, että syväterävyys on sitten samaa luokkaa kuin pidempipolttovälisellä.
Tuollainen ympäristöä esittävä kuva ei yleensä ole enää mikään makrokuva, onpahan vaan tavallinen lähikuva.
Suurin hyöty pitkästä makrosta (180/200) on silloin kun kohde, esim. hyönteinen, on niin arka ettei päästä aivan lähelle. Kasvikuvauksessa pidempi kuvausetäisyys voi olla hankalakin.
Suurempi ongelma käytännön makrokuvauksessa on saavuttaa riittävän suuri terävyysalue, kuin pohtia sen lyhyenä pitämistä.
