Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Hei,

Allaolevalla sivulla on käppyrä jossa verrataan aukko/zoom, mutta voisiko joku selittää tyhmälle mistä tulee noi aukkolukemat? Kun ovat ihan eri kuin kameroiden teknisissä tiedoissa.

https://www.dpreview.com/reviews/sony-c ... 00-vi-m6/2" onclick="window.open(this.href);return false;

Aina yleensä puhutaan vain polttovälin kinovastaavuudesta, mutta harvemmin valovoiman/aukkoluvun kinovastaavuudesta kuten tässä taulukossa. Jostain kumman syystä sitä harvemmin mainitaan.

Lainaus tuosta Nikon P1000 keskustelusta.
”4,3-539mm f/2,8-8 (tai ekvivalentisti 24-3000mm f/16-45), ilmeisen hyvä tirkistelykamera aurinkoisille keleille”

Kiitoksia tämä selvensi paljon.

Ymmärsinkö oikein, jos vertaillaan kahden kameran valovoimaa niin se pitää tehdä kinovastaavuudessa?

Kipa7 kirjoitti:Ymmärsinkö oikein, jos vertaillaan kahden kameran valovoimaa niin se pitää tehdä kinovastaavuudessa?

Riippuu.

Jos halutaan verrata valovoiman vaikutusta käytettäviin suljinaikoihin, niin vertaillaan ihan suoraan valovoimia. Valovoima on suhdeluku ja toimii valotuksen laskennassa sellaisenaan.

Jos halutaan verrata valovoiman vaikutusta syväterävyydessä tai taustan blurrauksessa, niin tällöin voisi verrata kinovastaavuuksia. Sekään ei ihan toimi makroissa tai hyperfokaalisella alueella, mutta normaalikuvauksessa kyllä.

Sitten se hankalin, eli vaikutusta kohinaan ja sen kautta kuvanlaatuun. Jos meillä olisi muuten samanlaiset kennot, josta tehtäisiin samoin rajautuva ja saman kokoinen kuva (printti), niin voidaan ajatella kohinan näkyvän kuvassa verrannollisena kennon kokoon. Jos kennot ovat kuitenkin erilaista tai eri ikäistä tekniikkaa, niin ei niitä suoraan voi verrata pelkästään tällä perusteella

On tämä homma mennyt ihmeelliseksi noitten aukkovastaavuuksien kanssa. Miksei puhuta rullafilmikameroitten aukkovastaavuuksista, miksei isomman koon aukkovastaavuksista, tai kännyköitten? Aukko on aina sama, millä kuvataan. Valotusmittarikin ilmoittaa aukkoaikayhdistelmän, ei siellä ole kummallisia vastaavuuksia. Polttovälillä on merkitystä syväterävyyteen, ei kennon koolla.

Kapa

näköjään aiheesta pitäisi vatkata enemmänkin kun heti kättelyssä menee aukko ja aukkosuhde sekaisin

Jos nyt samasta asiasta jankkaan niin pokkarien valovoima/polttoväli vertailussa olisivat mielestäni saaneet käyttää optiikan "oikeata" vaovoimaa eikä kinomuunnosta.
Näin yksinkertaiselle olisi helpompi tulkita...

olli R kirjoitti: Jos halutaan verrata valovoiman vaikutusta syväterävyydessä tai taustan blurrauksessa, niin tällöin voisi verrata kinovastaavuuksia. Sekään ei ihan toimi makroissa tai hyperfokaalisella alueella, mutta normaalikuvauksessa kyllä

Ei pitäisi kirjoittaa keskellä yötä, siis totta kai kyse on siitä, että todellinen polttoväli vaikuttaa syväterävyyteen. Kennon kokokin vaikuttaa suurennoksen kautta (käänteisesti), mutta polttoväli on merkittävämpi. Tosin, jos lasketaan tuon "kinovastaavan polttovälin" kautta, niin lopputulos on suunnilleen sama.

Onhan nämä asiat siis hankalia ja kyllä ne oli esillä jo eri filmiformaattienkin kanssa. Niissä olisi vaan ymmärrettävä optiikan ja valon perusasiat ja osattava itse arvioida vaikutukset omaan kuvaamiseen. Tai sitten vaan kuvattava sillä mitä on.

Kyllähän kinovastaavuuden käyttäminen "mittatikkuna" antaa jonkinlaisen yhteisen pohjan kameran speksien ymmärtämiselle. Kun polttoväli (kuvakulma) on käännetty kinovastaavaksi, siitä kokenut harrastaja heti ymmärtää, että mistä on puhe. Muuten pitäisi mennä muunnosten kautta, jos polttoväli olisi todellisten millien mukaan ja kuvakulma riippuisi kennokoosta.

Samoin aukon ilmoittaminen sitten taas "todellisena" vs kinovastaavana kertoo objektiivin valovoimasta, joka minua ehkä juuri kiinnostaa siinä vaiheessa kun vasta on katsomassa, että mikäs laite tämä on. Sitten jos sellaista on oikeasti ostamassa, pitää alkaa miettimään kennon kokoa ja sen vaikutusta syväterävyyteen, kohinaan, ym. detaljeihin.

Eli siinä mielessä IMHO tämä markkinamiesten käyttämä tapa on parempi. Tosin syy, miksi markkinointiosasto rakastaa näitä on sama kuin miksi autoissa edelleen teho ilmoitetaan hevosvoimina eikä kilowatteina.

Eikö olisi sopivaa vain ilmoittaa objektiivien valovoiman ja polttovälin lisäksi kuvakulma. Ihminen, jonka ensimmäinen järjestelmäkamera on kroppikennoinen tai M43 ei välttämättä ymmärrä mitään kinovastaavuudesta. Nuo syväteräävyydet ja sen kautta aukkovastaavuudet ovat insinööriajattelun luomia kummallisuuksia.

Kapa

Voisihan se toki olla, mutta kuvakulma aukeaa vielä heikommin kuin kinovastaava polttoväli. Varsinkin kun kaikki valokuvakirjatkin puhuvat 50-millisestä normaaliobjektiivina. Sitähän se ei ole kuin kinorungossa.

mremonen kirjoitti:Voisihan se toki olla, mutta kuvakulma aukeaa vielä heikommin kuin kinovastaava polttoväli. Varsinkin kun kaikki valokuvakirjatkin puhuvat 50-millisestä normaaliobjektiivina. Sitähän se ei ole kuin kinorungossa.

Tuo käsite "normaaliobjektiivi=50mm" on filmiajan perua. Nyt elämme digiaikaa.

Kapa

Kapama kirjoitti:Tuo käsite "normaaliobjektiivi=50mm" on filmiajan perua. Nyt elämme digiaikaa.

Kapa

Paljon mahdollista, mutta kerropa se kamerakirjojen ja -videoiden tekijöille.

Kapama kirjoitti:On tämä homma mennyt ihmeelliseksi noitten aukkovastaavuuksien kanssa. Miksei puhuta rullafilmikameroitten aukkovastaavuuksista, miksei isomman koon aukkovastaavuksista, tai kännyköitten? Aukko on aina sama, millä kuvataan. Valotusmittarikin ilmoittaa aukkoaikayhdistelmän, ei siellä ole kummallisia vastaavuuksia. Polttovälillä on merkitystä syväterävyyteen, ei kennon koolla.

Kapa

Täysin samaa mieltä!

Tänä päivänä on käytössä turhen monta kennokokoa ja siten melkoinen määrä ns. kinovastaavuuksia. Siksi kyseisen "vastaavuuden" voi tasan tarkkaan unohtaa.

Kun ruuvaan wanhan 2/50 Nikkorin vuodelta 1969 kiinni soviteella 1-sarjalaiseen Nikonin (1" kenno) on opiskan valovoima edelleen just sama f/2.0 ja terävyysalue millileen sama käytetyllä aukolla ja kuvausetäisyydellä.

Kiitoksia kaikille, tämä selvensi paljon.