Olen hankkimassa Leica Televid kaukoputkeen digikameraa digiskooppingia varten ja etsin siis aiheesta nettitietoja. Tässä yhteydessä esille nousivat erityisesti Nikonin kääntyvärunkoiset Coolpix kamerat. Kaukoputket vaihtuivat, mutta aika monella näkyy olevan juuri jokin Nikonin digi putken perässä ja muut merkit ovat selvästi harvemmassa, miksi?
Nikon Coolpix 4500 voisi olla yksi valinta, joten tuota mallia voisi kommentoida lähinnä digiskooppauksen kannalta. Onko joku kokeillut?
Digiscoping ja Nikon ne yhteen soppii...?
-
tinkinen
- Viestit: 185
- Liittynyt: Tammi 12, 2003 22 : 01
- Paikkakunta: Hyvinkää
-
veshut
Arto Juvosen digiscoping-sivut kertovat kaukoputki-kamera yhdistelmistä kaiken tietämisen arvoisen: http://www.saunalahti.fi/~artoj/
Kameran valinnasta sen verran, että moitteettomasti toimivia vaihtoehtoja ei ole kuin kaksi: Nikon Coolpix 995 ja uusin versio Coolpix 4500. Jos surffailet Arton sivuilta löytyvien linkkien parissa, niin huomaat että ne kaikki kertovat samaa tarinaa; Nikonin kyseiset mallit ovat kaikkien mielestä parhaat vaihtoehdot digiscoping-kameroiksi.
Itse olen CP 4500:n ja Swarovski AT HD80:n n. vuoden käytön jälkeen huomannut Nikonin eduiksi seuraavat seikat:
1. Adapterit: Coolpix-malleihin saa erittäin hyviä kaukoputkiin (Swarovski, Leica, Nikon) sopivia adaptereita. Niitä myy mm. Suomessa Foto Fennica ja netissä Englantilainen Eagle-eye Optics.
2. Objektiivi: Coolpix-mallien sisäänrakennettu zoom tekee sovitteiden käytön ja kuvan tarkentamisen helpoksi. Kamerassa ei siis ole ulostyöntyvää zoom-objektiivia joka tekisi tarkentamisesta vaikeaa. Objektiivin pieni koko ja kapea kuvakulma zoomin keskiasennossa ei myöskään aiheuta vinjetointia kuvassa.
3. Kamera: Rungon kaksiosaisuus (nivel) tekee siitä soveliaan laitteen liitettäväksi kaukoputkeen. Objektiivi-osan ollessa kiinni kaukoputkessa, kääntyvästä näyttö-osasta on helppo tarkastella kohdetta lähes missä asennossa tahansa.
4. Asetukset: Kameran äärettömään lukittu tarkennus (maisema-asetus) mahdollistaa tarkennuksen kaukoputken tarkennusrenkaasta. Tämä nopeuttaa ratkaisevasti usein kiireellistä kuvaustilannetta. Asetukset antavat mahdollisuuden tallentaa kolme eri vaihtoehtoa kuvaajan omiksi asetuksiksi. Valaistuksen muuttuessa kamera on helppo mukauttaa tilanteeseen nopeasti kahlaamatta koko valikkoa läpi. Itselläni on eri valaistusolosuhteille omat perussäädöt; pilvinen, auringon paiste ja vastavalo.
Kameran valinnasta sen verran, että moitteettomasti toimivia vaihtoehtoja ei ole kuin kaksi: Nikon Coolpix 995 ja uusin versio Coolpix 4500. Jos surffailet Arton sivuilta löytyvien linkkien parissa, niin huomaat että ne kaikki kertovat samaa tarinaa; Nikonin kyseiset mallit ovat kaikkien mielestä parhaat vaihtoehdot digiscoping-kameroiksi.
Itse olen CP 4500:n ja Swarovski AT HD80:n n. vuoden käytön jälkeen huomannut Nikonin eduiksi seuraavat seikat:
1. Adapterit: Coolpix-malleihin saa erittäin hyviä kaukoputkiin (Swarovski, Leica, Nikon) sopivia adaptereita. Niitä myy mm. Suomessa Foto Fennica ja netissä Englantilainen Eagle-eye Optics.
2. Objektiivi: Coolpix-mallien sisäänrakennettu zoom tekee sovitteiden käytön ja kuvan tarkentamisen helpoksi. Kamerassa ei siis ole ulostyöntyvää zoom-objektiivia joka tekisi tarkentamisesta vaikeaa. Objektiivin pieni koko ja kapea kuvakulma zoomin keskiasennossa ei myöskään aiheuta vinjetointia kuvassa.
3. Kamera: Rungon kaksiosaisuus (nivel) tekee siitä soveliaan laitteen liitettäväksi kaukoputkeen. Objektiivi-osan ollessa kiinni kaukoputkessa, kääntyvästä näyttö-osasta on helppo tarkastella kohdetta lähes missä asennossa tahansa.
4. Asetukset: Kameran äärettömään lukittu tarkennus (maisema-asetus) mahdollistaa tarkennuksen kaukoputken tarkennusrenkaasta. Tämä nopeuttaa ratkaisevasti usein kiireellistä kuvaustilannetta. Asetukset antavat mahdollisuuden tallentaa kolme eri vaihtoehtoa kuvaajan omiksi asetuksiksi. Valaistuksen muuttuessa kamera on helppo mukauttaa tilanteeseen nopeasti kahlaamatta koko valikkoa läpi. Itselläni on eri valaistusolosuhteille omat perussäädöt; pilvinen, auringon paiste ja vastavalo.
-
tinkinen
- Viestit: 185
- Liittynyt: Tammi 12, 2003 22 : 01
- Paikkakunta: Hyvinkää
Kiitos hyvästä katsauksesta ja pari lisäkysymystä
Tuo Arton sivusto on minullekin hyvin tuttu, koska sieltä käsin löysin tänne forumillekin :-)veshut kirjoitti:Arto Juvosen digiscoping-sivut kertovat kaukoputki-kamera yhdistelmistä kaiken tietämisen arvoisen: http://www.saunalahti.fi/~artoj/
--- clip---
4. Asetukset: Kameran äärettömään lukittu tarkennus (maisema-asetus) mahdollistaa tarkennuksen kaukoputken tarkennusrenkaasta. Tämä nopeuttaa ratkaisevasti usein kiireellistä kuvaustilannetta. Asetukset antavat mahdollisuuden tallentaa kolme eri vaihtoehtoa kuvaajan omiksi asetuksiksi. Valaistuksen muuttuessa kamera on helppo mukauttaa tilanteeseen nopeasti kahlaamatta koko valikkoa läpi. Itselläni on eri valaistusolosuhteille omat perussäädöt; pilvinen, auringon paiste ja vastavalo.
Tarkennuspuoli vaatii minulle vielä vähän lisätarkennusta...
Kuinka kohteen tarkennus onnistuu digin pieneltä näytöltä? Erottuuko oikea tarkennustaso helposti vai joutuuko sitä tihrustamaan tai arvailemaan? Omat vajavaiset kokemukset työpaikkadigien himmeistä näytöistä eivät ole kovin rohkaisevia. Onko siis jonkinlaisen näyttöluupin käytto ja näytön varjostus tämän avulla suositeltavaa vai pärjääkö ilmankin?
Kiitos kamerasuosituksistakin, jotka vahvistivat mielipidettäni Nikon Coolpix 4500:n suhteen. DirectTechnik myy tuota Saksassa varsin kivaan hintaan 256MB muistikortilla (kysyin tarjousta Suomestakin, mutta täällä eivät päässeet edes lähelle Saksan hintoja :-(
-
veshut
"Kuinka kohteen tarkennus onnistuu digin pieneltä näytöltä? Erottuuko oikea tarkennustaso helposti vai joutuuko sitä tihrustamaan tai arvailemaan?"
Digiscouppaaminen on kärsivällisen ihmisen urheilulaji. Suuri osa otetuista kuvista on helppo saada epätarkoiksi, etenkin jos kohde vähänkin liikkuu. Digin ylivertainen etu on kuitenkin mahdollisuus deletoida epäonnistuneet otokset heti paikan päällä. Onnistumisprosentti itselläni on ollut n. 25-30%, eli 256 Mb kortille mahtuu 84 kuvaa, joista n. 20-25 kuvaa on terävyydeltään käyttökelpoisia. Kokeneemmat scouppaajat pääsevät paljon suurempaan onnistumisprosenttiin...
Valaistuksen ollessa optimaalinen, ja jos kyseessä on suhtellisen liikkumaton kohde esim. rantakivellä rauhassa istuskeleva vesilintu, kuvat ovat laadultaan erinomaisia.
Tarkennustapoja on kaksi: hitaammassa tavassa tarkennetaan ensin kaukoputki kohteeseen, asetetaan kamera adapteriin, tarkennetaan kamera automaatilla (pistetarkennus) ja laukaistaan. Etuna tässä tavassa on että kuva on yleensä "neulanterävä", ellei sitten automaatti lue kohdetta väärin (edessä oksa tai ruohon korsi) ja tarkenna väärään kohteeseen. Kamerankin voi tietysti tarkentaa manuaalisti, mutta se on aika hidasta touhua, kohde on usein lentänyt samaan aikaan pois.
Nopeampi tapa on lukita kameran etäisyys äärettömään (digiscoupatessahan kohde on aina kaukana) ja tarkentaa ainoastaan putken tarkennusrenkaasta. Nikonin laadukkaan näytön resoluutio riittää kyllä hyvin terävyyden löytämiseen silmämääräisesti. Jotkut käyttävät lisäksi näytön edessä luuppia (joka on muuten helppo tehdä puukolla Reflectan B40 diakatselulaitteesta. Löytyy mm. Anttilan Megastoresta, hinta 2 euroa) suurentamaan näytön kuvaa.
"DirectTechnik myy tuota Saksassa varsin kivaan hintaan 256MB muistikortilla."
Tilasin aikoinaan itsekin CP 4500:n Saksasta huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. SF-manuaali löytyy Nikonin Suomen konttorista jos ei ulkomaankieli maistu.
Digiscouppaaminen on kärsivällisen ihmisen urheilulaji. Suuri osa otetuista kuvista on helppo saada epätarkoiksi, etenkin jos kohde vähänkin liikkuu. Digin ylivertainen etu on kuitenkin mahdollisuus deletoida epäonnistuneet otokset heti paikan päällä. Onnistumisprosentti itselläni on ollut n. 25-30%, eli 256 Mb kortille mahtuu 84 kuvaa, joista n. 20-25 kuvaa on terävyydeltään käyttökelpoisia. Kokeneemmat scouppaajat pääsevät paljon suurempaan onnistumisprosenttiin...
Valaistuksen ollessa optimaalinen, ja jos kyseessä on suhtellisen liikkumaton kohde esim. rantakivellä rauhassa istuskeleva vesilintu, kuvat ovat laadultaan erinomaisia.
Tarkennustapoja on kaksi: hitaammassa tavassa tarkennetaan ensin kaukoputki kohteeseen, asetetaan kamera adapteriin, tarkennetaan kamera automaatilla (pistetarkennus) ja laukaistaan. Etuna tässä tavassa on että kuva on yleensä "neulanterävä", ellei sitten automaatti lue kohdetta väärin (edessä oksa tai ruohon korsi) ja tarkenna väärään kohteeseen. Kamerankin voi tietysti tarkentaa manuaalisti, mutta se on aika hidasta touhua, kohde on usein lentänyt samaan aikaan pois.
Nopeampi tapa on lukita kameran etäisyys äärettömään (digiscoupatessahan kohde on aina kaukana) ja tarkentaa ainoastaan putken tarkennusrenkaasta. Nikonin laadukkaan näytön resoluutio riittää kyllä hyvin terävyyden löytämiseen silmämääräisesti. Jotkut käyttävät lisäksi näytön edessä luuppia (joka on muuten helppo tehdä puukolla Reflectan B40 diakatselulaitteesta. Löytyy mm. Anttilan Megastoresta, hinta 2 euroa) suurentamaan näytön kuvaa.
"DirectTechnik myy tuota Saksassa varsin kivaan hintaan 256MB muistikortilla."
Tilasin aikoinaan itsekin CP 4500:n Saksasta huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. SF-manuaali löytyy Nikonin Suomen konttorista jos ei ulkomaankieli maistu.
-
veshut
Ai niin vielä... tuolta löytyy esimerkiksi muutama kamera-kaukoputki yhdistelmällä ottamani lintukuva... Tarkennus on tehty kaukoputken tarkennusrenkaalla.
http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=357366&NRO=-1
http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=357366&NRO=-1
-
tinkinen
- Viestit: 185
- Liittynyt: Tammi 12, 2003 22 : 01
- Paikkakunta: Hyvinkää
"Digiscouppaaminen on kärsivällisen ihmisen urheilulaji."
Niinkuin kaikki luontokuvaaminenkin, josta omat kokemukseni ovat diafilmille ja järjestelmäkameralle. En siis luulottele, että hyviä kuvia saisi helposti ja vaivatta, kuten erilaisten digiscoping-sivustojen perusteella voisi helposti luulla. Ehkä silti ds:n käyttö tuo kuitenkin hiukan lähemmäs todellisuutta nuoren pojan unelmat yli 25v takaa, joissa toiveissa oli kiikarissa nähtyjen lintujen ikuistaminen kuviksi. Tavallinen filmikamera teleoptiikalla tarjoaa osan tästä unelmasta, mutta kovin pienellä hyötysuhteella koettuun vaivaan nähden. Käsittääkseni digiskooppaaja pääsee työskentelemään useimpien lajien pakoetäisyyden ulkopuolella (toisin kuin filmikameralla usein käy).
"Onnistumisprosentti itselläni on ollut n. 25-30%, eli 256 Mb kortille mahtuu 84 kuvaa, joista n. 20-25 kuvaa on terävyydeltään käyttökelpoisia."
Järjestelmäkamera+pitkä tele -yhdistelmä tärähtää helposti sekä pitkän polttovälin että kamerapeilin/sulkimen heilahduksen vuoksi. Kuinka helposti digillä syntyy laukaisuepäterävyyttä, jos jätetään kohteen liikkuminen huomiotta? Digikompakteissahan ei ole liikkuvaa peiliä kuvaa heilauttamassa, joten jalustan merkitys lienee ratkaisevaa terävyyden kannalta. Minulla on nyt Gitzon suurehko (G1377M) kuulapää Manfrotton jalustalla.
Entä Nikon Coolpix 4500:n "lagi" eli laukaisuviive näppäimen painamisesta kameran laukeamiseen? Onko tuosta suurta haittaa vai joko se on riittävän lyhyt useimpiin tilanteisiin?
"Valaistuksen ollessa optimaalinen, ja jos kyseessä on suhtellisen liikkumaton kohde esim. rantakivellä rauhassa istuskeleva vesilintu, kuvat ovat laadultaan erinomaisia."
Entä huonommissa olosuhteissa, jäävätkö kuvat ottamatta esim. liian pitkäksi venyvän valotusajan takia? Suuri osa näkemistäni ds-kuvista on otettu aurinkoisissa tai puolipilvisissä olosuhteissa. (Tää menee jo off-topic:n puolelle täällä Nikon-foorumilla, mutta jos lyhyesti...)
"Jotkut käyttävät lisäksi näytön edessä luuppia (joka on muuten helppo tehdä puukolla Reflectan B40 diakatselulaitteesta. Löytyy mm. Anttilan Megastoresta, hinta 2 euroa)"
Kiitos vinkistä, joka sopii jokaiselle kukkarolle.
"... tuolta löytyy esimerkiksi muutama kamera-kaukoputki yhdistelmällä ottamani lintukuva...
http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=357366&NRO=-1"
Nättejä lajikuvia, jotka kertovat hyvin digiskoopingin mahdollisuudet. Kuvista versonut keskustelu oli myös hyvin opettavainen kokemus :-)
Niinkuin kaikki luontokuvaaminenkin, josta omat kokemukseni ovat diafilmille ja järjestelmäkameralle. En siis luulottele, että hyviä kuvia saisi helposti ja vaivatta, kuten erilaisten digiscoping-sivustojen perusteella voisi helposti luulla. Ehkä silti ds:n käyttö tuo kuitenkin hiukan lähemmäs todellisuutta nuoren pojan unelmat yli 25v takaa, joissa toiveissa oli kiikarissa nähtyjen lintujen ikuistaminen kuviksi. Tavallinen filmikamera teleoptiikalla tarjoaa osan tästä unelmasta, mutta kovin pienellä hyötysuhteella koettuun vaivaan nähden. Käsittääkseni digiskooppaaja pääsee työskentelemään useimpien lajien pakoetäisyyden ulkopuolella (toisin kuin filmikameralla usein käy).
"Onnistumisprosentti itselläni on ollut n. 25-30%, eli 256 Mb kortille mahtuu 84 kuvaa, joista n. 20-25 kuvaa on terävyydeltään käyttökelpoisia."
Järjestelmäkamera+pitkä tele -yhdistelmä tärähtää helposti sekä pitkän polttovälin että kamerapeilin/sulkimen heilahduksen vuoksi. Kuinka helposti digillä syntyy laukaisuepäterävyyttä, jos jätetään kohteen liikkuminen huomiotta? Digikompakteissahan ei ole liikkuvaa peiliä kuvaa heilauttamassa, joten jalustan merkitys lienee ratkaisevaa terävyyden kannalta. Minulla on nyt Gitzon suurehko (G1377M) kuulapää Manfrotton jalustalla.
Entä Nikon Coolpix 4500:n "lagi" eli laukaisuviive näppäimen painamisesta kameran laukeamiseen? Onko tuosta suurta haittaa vai joko se on riittävän lyhyt useimpiin tilanteisiin?
"Valaistuksen ollessa optimaalinen, ja jos kyseessä on suhtellisen liikkumaton kohde esim. rantakivellä rauhassa istuskeleva vesilintu, kuvat ovat laadultaan erinomaisia."
Entä huonommissa olosuhteissa, jäävätkö kuvat ottamatta esim. liian pitkäksi venyvän valotusajan takia? Suuri osa näkemistäni ds-kuvista on otettu aurinkoisissa tai puolipilvisissä olosuhteissa. (Tää menee jo off-topic:n puolelle täällä Nikon-foorumilla, mutta jos lyhyesti...)
"Jotkut käyttävät lisäksi näytön edessä luuppia (joka on muuten helppo tehdä puukolla Reflectan B40 diakatselulaitteesta. Löytyy mm. Anttilan Megastoresta, hinta 2 euroa)"
Kiitos vinkistä, joka sopii jokaiselle kukkarolle.
"... tuolta löytyy esimerkiksi muutama kamera-kaukoputki yhdistelmällä ottamani lintukuva...
http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=357366&NRO=-1"
Nättejä lajikuvia, jotka kertovat hyvin digiskoopingin mahdollisuudet. Kuvista versonut keskustelu oli myös hyvin opettavainen kokemus :-)
-
veshut
"Käsittääkseni digiskooppaaja pääsee työskentelemään useimpien lajien pakoetäisyyden ulkopuolella (toisin kuin filmikameralla usein käy)."
Juuri tuo on se digiscopingin hienous! Kohtuuhintaiset välineet, joilla harrastelijan on mahdollista ottaa tuloksien puolesta mielekkäitä lintukuvia.
"Kuinka helposti digillä syntyy laukaisuepäterävyyttä, jos jätetään kohteen liikkuminen huomiotta?"
Digiscopingiin pätee samat sävelet kuin super-telellä (500-800 mm + 2xkonvertteri) kuvaamiseen. Erittäin tukeva jalusta, lankalaukaisin, riittävä valo, tuuleton kuvauspaikka ja maltti ovat tie teräviin kuviin. Suosittelen kuulapään vaihtoa videopääksi. Se on edullisin keino saada jalustan ja putken väliin tukevin mahdollinen kiinnitys, ja lisäksi videopään jouheva liikkuvuus helpottaa merkittävästi kohteen löytämistä kameran näytölle.
Lankalaukaisin onkin CP 4500:n "ongelma", kameraan sopii ainoastaan Nikonin oma MC-EU1 laukaisin. Vehje on litteällä patterilla toimiva täysin elektroninen laite, joka on valitettavan hidas nopeaan kuvaamiseen. Lisäksi se sammuttaa itse itsensä kun kamera menee valmiustilaan, ärsyttävää huomata että vermeestä on virta pois juuri kun pitäisi laukaista vuoden luontokuva... :-)
Onneksi innokkaat scouppaajat ovat kehitelleet markkinoille mekaanisia kameran jalustakierteeseen kiinnitettäviä laukaisimia. Ajattelin itse hankkia seuraavaksi moisen ja heittää MC-EU1:llä vaikka vesilintua... Arton sivuilla on muistaakseni esitelty eräs malli.
"Entä Nikon Coolpix 4500:n "lagi" eli laukaisuviive näppäimen painamisesta kameran laukeamiseen? Onko tuosta suurta haittaa vai joko se on riittävän lyhyt useimpiin tilanteisiin?"
Kaikkissa kohtuuhintaisissa digeissähän on snadi lagi laukaisun ja sulkimen räpsähdyksen välissä. Nikonissa se ei ole häiritsevän pitkä, yksikään kuvaustilanne ei ole mennyt ohi sen vuoksi.
Käyttämällä korkeinta resoluutiota ja pienintä JPEG-pakkausta CP 4500 on mielestäni riittävän nopea laadukkaisiin lintukuviin. TIF-kuvien prosessointi on kuitenkin kameralle usein tuskastuttavan hidasta SLR-kameroiden nopeuteen tottuneelle. Itse en edes ota kyseisellä kameralla TIF-kuvia.
"Entä huonommissa olosuhteissa, jäävätkö kuvat ottamatta esim. liian pitkäksi venyvän valotusajan takia?"
Olen kuvannut lintuja myös filmi- ja digi- SLR-rungoilla 300-500 mm teleillä. Kaukoputken valovoima pärjää kyllä meikäläisen hankittavissa oleville tele-objektiiveille (hinnaltaan alle n.1200 euron putket).
"Kuvista versonut keskustelu oli myös hyvin opettavainen kokemus"
Aukea.netissä on tarjolla ilmainen julkinen lynkkaus rohkeille... ;-)
Juuri tuo on se digiscopingin hienous! Kohtuuhintaiset välineet, joilla harrastelijan on mahdollista ottaa tuloksien puolesta mielekkäitä lintukuvia.
"Kuinka helposti digillä syntyy laukaisuepäterävyyttä, jos jätetään kohteen liikkuminen huomiotta?"
Digiscopingiin pätee samat sävelet kuin super-telellä (500-800 mm + 2xkonvertteri) kuvaamiseen. Erittäin tukeva jalusta, lankalaukaisin, riittävä valo, tuuleton kuvauspaikka ja maltti ovat tie teräviin kuviin. Suosittelen kuulapään vaihtoa videopääksi. Se on edullisin keino saada jalustan ja putken väliin tukevin mahdollinen kiinnitys, ja lisäksi videopään jouheva liikkuvuus helpottaa merkittävästi kohteen löytämistä kameran näytölle.
Lankalaukaisin onkin CP 4500:n "ongelma", kameraan sopii ainoastaan Nikonin oma MC-EU1 laukaisin. Vehje on litteällä patterilla toimiva täysin elektroninen laite, joka on valitettavan hidas nopeaan kuvaamiseen. Lisäksi se sammuttaa itse itsensä kun kamera menee valmiustilaan, ärsyttävää huomata että vermeestä on virta pois juuri kun pitäisi laukaista vuoden luontokuva... :-)
Onneksi innokkaat scouppaajat ovat kehitelleet markkinoille mekaanisia kameran jalustakierteeseen kiinnitettäviä laukaisimia. Ajattelin itse hankkia seuraavaksi moisen ja heittää MC-EU1:llä vaikka vesilintua... Arton sivuilla on muistaakseni esitelty eräs malli.
"Entä Nikon Coolpix 4500:n "lagi" eli laukaisuviive näppäimen painamisesta kameran laukeamiseen? Onko tuosta suurta haittaa vai joko se on riittävän lyhyt useimpiin tilanteisiin?"
Kaikkissa kohtuuhintaisissa digeissähän on snadi lagi laukaisun ja sulkimen räpsähdyksen välissä. Nikonissa se ei ole häiritsevän pitkä, yksikään kuvaustilanne ei ole mennyt ohi sen vuoksi.
Käyttämällä korkeinta resoluutiota ja pienintä JPEG-pakkausta CP 4500 on mielestäni riittävän nopea laadukkaisiin lintukuviin. TIF-kuvien prosessointi on kuitenkin kameralle usein tuskastuttavan hidasta SLR-kameroiden nopeuteen tottuneelle. Itse en edes ota kyseisellä kameralla TIF-kuvia.
"Entä huonommissa olosuhteissa, jäävätkö kuvat ottamatta esim. liian pitkäksi venyvän valotusajan takia?"
Olen kuvannut lintuja myös filmi- ja digi- SLR-rungoilla 300-500 mm teleillä. Kaukoputken valovoima pärjää kyllä meikäläisen hankittavissa oleville tele-objektiiveille (hinnaltaan alle n.1200 euron putket).
"Kuvista versonut keskustelu oli myös hyvin opettavainen kokemus"
Aukea.netissä on tarjolla ilmainen julkinen lynkkaus rohkeille... ;-)
-
tinkinen
- Viestit: 185
- Liittynyt: Tammi 12, 2003 22 : 01
- Paikkakunta: Hyvinkää