Lappeenrannassa esillä mielenmaisemaa
Lähetetty: Kesä 18, 2011 16 : 14
Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kesäkuu tarjoilee meille kaksi erilaista katsausta mielenmaisemiin.
Suuressa galleriassa nähdään suven vehreyttä, kun Helsingissä asuva ja työskentelevä Sanni Seppo (s.1960) tuo esille kuvakokonaisuutensa Palsta. Se on kuvakertomus kasvun ihmeestä kaupungissa ja palstojaan viljelevistä ihmisistä. Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itselläänkin on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.
- Palstaviljelijät ovat ihan oma rotunsa. He haluavat olla yhteydessä luontoon ja tehdä asioita käsillään. Heti kun lumi keväällä vähän sulaa, he alkavat käyskennellä palstoillaan, nikkaroivat ja nuuhkivat mullan tuoksua. Viljelemisen syy ei löydy sadosta, vaan korvien välistä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Palstojen suosio kasvaa koko ajan. Maahanmuuttajien osuus palstaviljelijöinä on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Maapalat ovat yleensä noin aarin kokoisia ja vuosivuokra muutamia kymmeniä euroja. Vaikka palstat eivät ole kenenkään yksityisomaisuutta, niistä muodostuu henkilökohtainen, intiimi tila, jota näkymättömät seinät erottavat naapurin aarista.
Pienen gallerian taiteilijana nähdään salolainen valokuvauksen harrastaja Daniel “Aku” Rego (s. 1951), joka asettaa näytille kuvakertomuksensa Pyhän Jaakobin -pyhiinvaellusreitistä. Kyseessä on Luoteis-Espanjassa Santiago de Compostelan katedraaliin päättyvä reitti, jota on vaellettu tuhansia vuosia. Legendan mukaan apostoli Jaakob vanhemman jäännökset on haudattu kyseiseen katedraaliin.
Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä katolisia pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka. Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi; kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa; yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyikin suosittu pyhiinvaelluskohde juuri siksi, koska Jerusalemiin oli liian vaikea, mutta Roomaan liian helppo päästä.
Näyttelyt ovat esillä 30.6. asti ti-pe klo 11-18, la klo 11-15. Arkiaattoina ja -pyhinä poikkeuksia aukioloajoissa.
http://www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi/
Suuressa galleriassa nähdään suven vehreyttä, kun Helsingissä asuva ja työskentelevä Sanni Seppo (s.1960) tuo esille kuvakokonaisuutensa Palsta. Se on kuvakertomus kasvun ihmeestä kaupungissa ja palstojaan viljelevistä ihmisistä. Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itselläänkin on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.
- Palstaviljelijät ovat ihan oma rotunsa. He haluavat olla yhteydessä luontoon ja tehdä asioita käsillään. Heti kun lumi keväällä vähän sulaa, he alkavat käyskennellä palstoillaan, nikkaroivat ja nuuhkivat mullan tuoksua. Viljelemisen syy ei löydy sadosta, vaan korvien välistä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Palstojen suosio kasvaa koko ajan. Maahanmuuttajien osuus palstaviljelijöinä on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Maapalat ovat yleensä noin aarin kokoisia ja vuosivuokra muutamia kymmeniä euroja. Vaikka palstat eivät ole kenenkään yksityisomaisuutta, niistä muodostuu henkilökohtainen, intiimi tila, jota näkymättömät seinät erottavat naapurin aarista.
Pienen gallerian taiteilijana nähdään salolainen valokuvauksen harrastaja Daniel “Aku” Rego (s. 1951), joka asettaa näytille kuvakertomuksensa Pyhän Jaakobin -pyhiinvaellusreitistä. Kyseessä on Luoteis-Espanjassa Santiago de Compostelan katedraaliin päättyvä reitti, jota on vaellettu tuhansia vuosia. Legendan mukaan apostoli Jaakob vanhemman jäännökset on haudattu kyseiseen katedraaliin.
Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä katolisia pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka. Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi; kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa; yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyikin suosittu pyhiinvaelluskohde juuri siksi, koska Jerusalemiin oli liian vaikea, mutta Roomaan liian helppo päästä.
Näyttelyt ovat esillä 30.6. asti ti-pe klo 11-18, la klo 11-15. Arkiaattoina ja -pyhinä poikkeuksia aukioloajoissa.
http://www.kaakkois-suomen.valokuvakeskus.fi/