Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Terve,

Mistään irtonumeroita myyvistä paikkakunnan kioskeista
tms. paikoista en ole Pikselin uusinta numeroa
löytänyt, eikä kuulunut myöskään paikkakunnan
kirjaston valikoimiin...

Kyseinen numero kuulemma pitää sisällään
moottoriurheilukuvausta käsittelevän artikkelin ja tuo
juttu kiinnostaa jostain kumman syystä äärettömän paljon.

Mahtaako tästä porukasta löytyä niin ystävällistä ihmistä,
että saisi skannattua ko. artikkelin ja lähettäisi sen minulle sähköpostitse.
( tjalava@luukku.com )
Tai voin koko lehdenkin ostaa, jos joku haluaa päästä omastaan eroon....

Tuon moottoriurheilukuvausta käsittelevän jutun takia ei kannata paljoa vaivaa nähdä, niin ympäripyöreä ja mitäänsanomaton se oli. Niinkuin on ollut koko lehti tämän vuoden aikana. Ainoa mikä on herättänyt tunteita, on ollut kansikuvat ja niiden selittely. Valitettavasti se herännyt tunne on minun kohdallani ollut vastenmielisyys. Eipä tarvitse kauan miettiä, jatkanko tilausta vai en...

Jouko Kuningas

Minäkin olen ihmetellyt, kun ei missään ole tuota Pikselin uusinta numeroa! Missähän vika? Toisaalta eipä siinä varmaan paljoa menetä...?

kunijo-1 kirjoitti:Tuon moottoriurheilukuvausta käsittelevän jutun takia ei kannata paljoa vaivaa nähdä, niin ympäripyöreä ja mitäänsanomaton se oli.

olihan siellä 20D:stä testi, mutta sekin oli melkoisen ympäripyöreätä luettavaa....

sain oman kappaleeni digimessuilta

Kuten on jo aiemmin tullut todettua: turha lehti.

kanoNisti kirjoitti:olihan siellä 20D:stä testi, mutta sekin oli melkoisen ympäripyöreätä luettavaa....

Tuo on kumma juttu sama kuin kamera lehdessä ei uskalleta laittaa pisteitä näkyville. Kyllä sen kaikki lukijat tajuavat että pisteet ovat lehden omia arvioita.

Kaikissa arvioissa joissa on monia kameroita on jokaisesta haettu väkisin yhtämonta miinus kuin plussaakin.
Onko tarkennusnopeudella ja mukana tulevalla kuvankäsittelysoftalla jotain yhtäläisyyksiä?

Kiinnitittekö muuten te, jotka olette uuden Pikselin lukeneet, huomiota lehdessä olleiden mainosten ja ilmoitusten määrään? Ei ole mainosmyynti näköjään onnistunut viime aikoina. Karu tosiasia on, ettei Suomen kokoisessa maassa harrastelehden tekeminen kannata ilman merkittäviä tuloja ilmoittajilta. Tuskin Pikseli on onnistunut keräämään sellaista määrää tilaajia, että bisnes tilausmaksuilla ongelmitta pyörisi. Irtonumeromyynti on lähes kannattamatonta, siinä lienee syy miksei lehteä kioskeilta löydy.
Pikseli on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa tyhjästä aloittaminen ja hyvän lehden tekeminen on. Muutamia hyviä kirjoittajia lehden avustajista löytyy, mutta kokonaisuus on jäänyt niin amatöörimaiseksi, ettei sillä ole ollut alan harrastajille juuri mitään annettavaa.
Saa nähdä miten Pikselin käy tulevaisuudessa. Paljon pitäisi lehden muuttua, että se vakiinnuttaisi paikkansa alan harrastajien keskuudessa. Näin ainakin minä ajattelen.

Jouko Kuningas

kunijo-1 kirjoitti:Tuon moottoriurheilukuvausta käsittelevän jutun takia ei kannata paljoa vaivaa nähdä, niin ympäripyöreä ja mitäänsanomaton se oli. Niinkuin on ollut koko lehti tämän vuoden aikana.

Kiitos kritiikistä, saanko kysyä mitä olisit halunnut enemmän juttuun?

Valitettavasti meillä on ollut siivouspäivä ja vaimo on taas piilottanut tuon lehden. Hänkään ei tunnu pitävän Pikselin kansista... Mutta tässä muutama kommentti sen perusteella, mitä siitä jutusta mieleen jäi. Millaisella kalustolla kuvaat? Millä säädöillä jutun yhteydessä olleet kuvat oli otettu? Jos olet kuvannut moottoriurheilua paljon, millaisilla suljinajoilla minkäkinlainen liike pysähtyy? Entä jos haluat saada vauhdin näkyviin, miten pitkiä valotusaikoja pystyt käyttämään missäkin tilanteessa? Jos olet käyttänyt eri kameroita ja objektiiveja, miten niiden automaattitarkennus on ehtinyt mukaan?
Edellämainitun kaltaisia asioita jäin jutussa kaipaamaan. En usko, että vastaukset kysymyksiini antaisivat monellekaan selviä ja yksiselitteisen oikeita ratkaisuja, mutta silti ne voisivat olla moottoriurheilun kuvaamista aloittelevalle hyviä vinkkejä. Turhan usein näkee tällaisissa tilanteissa käytetyn sitä helpointa ratkaisua, eli erittäin lyhyttä suljinaikaa. Sillä konstilla saa kyllä teräviä kuvia, mutta vauhti niistä on kadonnut.
Tällaisia puutteita minä jutussa näin. Ei silti, ei kirjoittaminen koskaan helppoa ole ja jos tavoitteena on saada kaikki lukijat tyytyväisiksi, tehtävä on mahdoton! Toivottavasti mahdollisimman moni oli tyytyväinen juttuun. Ehkä minä, keskiäkäinen mies olen vain liian vaativa.

Jouko Kuningas

Aivan.. Toki asiasta olisi voinut kirjoittaa sivutolkulla, mutta valotusarvojen ja kaluston listaaminen on mielestäni tylsää ja kliinistä. Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan kirjoittaa mitään 'how to'-tyyppistä oppikirjaa, vaan lähinnä antaa lukijoille kipinää aiheen kuvaamiseen, ideoita mahdolliseen käsittelytapaan jne...

Ouvinen kirjoitti:Aivan.. Toki asiasta olisi voinut kirjoittaa sivutolkulla, mutta valotusarvojen ja kaluston listaaminen on mielestäni tylsää ja kliinistä. Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan kirjoittaa mitään 'how to'-tyyppistä oppikirjaa, vaan lähinnä antaa lukijoille kipinää aiheen kuvaamiseen, ideoita mahdolliseen käsittelytapaan jne...

Toden totta. Pikseliä on moitittu aloittelijalehdeksi. Ja juuri aloittelijalehdet kertovat valmiita reseptejä valotusarvoihin jne. Kehittyneemmät lehdet kertovat juuri strategioista, ideoista, lähtökohdista. Tällöin on idea se, että lukija osaa kyllä funtsia ne valotusarvot kohdalleen. Ja jos ei osaa, se on ihan eri juttu ja jutun aihe.

TeeJii kirjoitti:Kyseinen numero kuulemma pitää sisällään
moottoriurheilukuvausta käsittelevän artikkelin ja tuo
juttu kiinnostaa jostain kumman syystä äärettömän paljon.

Ei kai moottoriurheilun kuvauksessa ole muita ihmeellisyyksiä kuin se, että lajista, valaistuksesta, polttovälistä sekä kuvauskulmasta ja -etäisyydestä riippuen pysyttelee jossain suljinnopeusvälillä 1/30-1/250, jottei tapa kuvista vauhtia. Tosin jos formula tai RR-pyörä tulee äkisti nurkan takaa, voipi 1/2000 olla paikallaan :)

-ile-

Sivulta kuvatessa nuo pidemmät valotusajat toimii, mutta
edestä tai takaa kuvatessa tarvitaan usein nopeampia
valotusaikoja. Muuten jää kohde herkästi suttuiseksi...
...tai ei sekään välttämättä aina ole huono juttu.

Omasta kuvauksesta n.98% on juuri autourheilun kuvaamista
ja siitä harvemmin kirjoituksia löytyy. Siksi tätä kyselin.
Pitänee jatkaa lehden metsästystä.........

TeeJii kirjoitti:Omasta kuvauksesta n.98% on juuri autourheilun kuvaamista
ja siitä harvemmin kirjoituksia löytyy. Siksi tätä kyselin.
Pitänee jatkaa lehden metsästystä.........

Ahaa... No, siinä tapauksessa optimaalinen suljinnopeus vaihtelee välillä 1/60-1/250, kun puhutaan ralli- ja rata-autoilusta ja kun pääsee seuraamaan riittävän kaukaa sivusuunnasta vähintään jollain 50-135 (kinovastaava) polttovälillä. Korkeisiin suoranopeuksiin pätevät 1/125-1/250 luokkaa olevat ajat. Nuo em. suljinnopeudet säilyttävät vauhtivaikutelman.

Jos suoranopeudet nousevat luokkaan 250-300 km/h, joutuu liikkumaan jo 1/250-1/1000 suljinnopeuksilla - siis silloin, jos tai kun kohdetta pystyy seuraamaan riittävän pitkältä matkalta ja riittävän pitkän aikaa.

Jos tulee esimerkiksi ns. kaatokuva/-tilanne, niin pääasia on saada itse kaadon vaiheet talteen mahdollisimman skarppeina - eli suljinaikaa joutuu nopeuttamaan ja keskittymään zoomaamiseen/tarkennukseen.

Kun kuvauskulma kohteeseen kapenee alle 35-25 asteeseen, on väistämättä turvauduttava nopeampiin suljinaikoihin. Ja jos mennään jonnekin 15-5 asteen kuvauskulmaan (esimerkiksi rallissa, erikoiskokeella hyppyrin jälkeen etuviistosta kuvaten), on pakko turvautua 1/500-1/2000 luokkaa oleviin suljinnopeuksiin ja keskityttävä pelkästään rajaukseen sekä oikean laukaisuhetken/tarkennuspisteen valintaan (eli kalibroida tarkennuspiste valmiiksi ja polttaa sarjatulella jokaista autoa). Tällöin vauhtivaikutelma kuolee, mutta kuva toimiikin jo eri efektien perusteella.

Nuo optimaaliset suljinnopeudet tietysti vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi jokamiesluokka, rallicross, isojen poikien rallikisa tai rata-autoilu. Jokkiksessa mennään kahdeksaakymppiä, rallissa sataa-kahta ja radalla 150-> km/h. Siis suorilla.

Pääasia, että kuvatessa on nopea, viiveetön sarjakuvausmahdollisuus ilman turhan pitkiä puskurointeja ja hitaita korttikirjailuja.

Hommassa helpottaa se, että syväterävyyttä ei tarvita paljoakaan: joku f5.6 riittää minimiaukoksi. Tuolla aukolla itse kohde on riittävän terävä, mutta tausta epätarkka, ja siten 'vauhdin' vaikutelma syntyy osittain jo suppean terävyysalueen ansiosta.

Toisaalta: jos pääsee sivusuunnassa riittävän lähelle kuvattavia kohteita, jollain 28-35 mm. polttovälillä (kinovastaava) saa todella hienoja efektejä (esimerkiksi vain kuljettajan/kartturin kohta autosta piirtyy kuvassa terävänä, ja kaikki muu kuva-alasta on yhtä 'vauhtia').

Ja salamaahan autourheilua kuvatessa EI KÄYTETÄ IKINÄ. Salama on turvallisuusriski moottoriurheilussa.

Kirjoittelinpahan tässä vain lämpimikseni läpiä päähäni... Ja saadakseni aikaan debatin heidän kanssa, jotka todella osaavat valokuvata autourheilua :)

-ile-

IlkkaS. kirjoitti:

TeeJii kirjoitti:Omasta kuvauksesta n.98% on juuri autourheilun kuvaamista
ja siitä harvemmin kirjoituksia löytyy. Siksi tätä kyselin.
Pitänee jatkaa lehden metsästystä.........

Ja salamaahan autourheilua kuvatessa EI KÄYTETÄ IKINÄ. Salama on turvallisuusriski moottoriurheilussa.

-ile-

Tästä oli joskus aikaisemmin keskustelua, ja päädyttiin siihen että on äärettömän pieni mahdollisuus että salama ampuu sellaisesta kulmasta, että se häikäisee ajajaa.

villeh kirjoitti:Tästä oli joskus aikaisemmin keskustelua, ja päädyttiin siihen että on äärettömän pieni mahdollisuus että salama ampuu sellaisesta kulmasta, että se häikäisee ajajaa.

Hmmm... Valitettavasti kokematon kuljettaja tai kartturi SAATTAA hämääntyä salaman välähdyksestä. Varsinkin kansallisen tason junnukisoissa aloitteleva kuljettaja ja/tai kartturi voi innostua siitä, kun joku kerrankin kuvaa heitä.

Itse asiassa salamasta ei autourheilussa ole juurikaan hyötyä, koska kuvausetäisyys joka tapauksessa on niin suuri, ettei salama riitä edes filliksi - ellei sitten pääse kuvaamaan aivan erikoiskokeen tai radan reunaan.

Myönnän, että olen parikymmentä vuotta sitten itsekin roiskinut salamalla, kun Jyskälässä ajettiin vielä pimeitä pikiksiä. Mutta tuolloinkin kuvaajien kirjoittamaton sääntö oli, ettei salamalla lauota, ennen kuin auto on kohdalla eli sivusta katsottuna nollakulmassa kuvaajaan nähden. Tosin siihen aikaan ralliautojen valopatteristo oli sitä luokkaa, että salaman välähdys oli itikan pieru Saharassa.

Pimeitä/yöpikiksiähän ei ole ajettu enää vuosiin, turvallisuussyistä.

-ile-

Tervehdys,

Mielestäni on melko turhaa kantaa huolta siitä, että kuljettaja/kartanlukija säikähtää salaman räpsäystä. Erikoiskokeilla tulee eteen varmasti paljon yllättävämpiäkin asioita, esim. tiellä toikkaroivia katsojia, muita kilpailijoita, eläimiä ja muita tiukkoja tilanteita. Tietenkin tilanne voi olla toinen, jos kuvaaja seisoo tiellä ja räppää salamalla vasten tuulilasia aivan auton keulan edustalla.

Pikataipaleita kyllä vielä nykyäänkin ajetaan pimeällä. Esim. tammikuisessa Rovaniemen Arctic Rallissa (entinen Tunturi-ralli) ei juuri päivänvalossa ajeta. Ja mitä autojen valopattereihin tulee, niin eivät ne varmasti nykyautoissa huonompia ole kuin ennen vanhaan, päinvastoin kaikki kehittyy.

Kun itse joudun salaman kanssa kuvaamaan, niin kyllähän silloin täytyy etsiä sellainen paikka, jossa autoa pystyy kuvaamaan sivusta ja kohtuullisen läheltä eli käytännössä jokin hidas (=tiukka mutka/risteys) paikka. Ja silloin kyllä salamasta on hyötyä. Tässä pari esimerkkiä:

http://koti.utanet.fi/~tlmedia/ralli/pa ... 20copy.htm
http://koti.utanet.fi/~tlmedia/ralli/pa ... 20copy.htm

Itse kun olen toistakymmentä vuotta kiertänyt kuvaamassa ralleja, niin kertaakaan ei ole kukaan sanonut, että olisin säikytellyt heitä salamalla. Päinvastoin yleensä kuskit väittävät, että eivät ole edes huomanneetkaan välähdyksiä. Kuskin puuhissa täytyy kuitenkin sen verran tarkasti keskittyä tuijottamaan tietä.

Kesälläkin synkän metsän siimeksessä salama on ihan hyvä apuväline.

Eli ei muutakuin salama käyttöön vaan ja treenaamaan. Siinä hommassa on itselläkin tosi paljon opittavaa ja kuvausvinkkejä otetaan kyllä erittäin mielellään vastaan...

Tero Lyttinen
www.ralli.net/info/tero

Mikäli se salaman välähdys ei tule todella läheltä ja suoraan katso siihen, sitä ei itseasiassa huomaa lainkaan. Syynä lienee mm. se, että välähdysaika on sekunin tuhannesosien luokkaa.

Täytesalama on ihan jees meininki päiväsaikaankin. Varsinaisena päävalona käyttäisin sitä vain yöllä rallissa, mutta silloin miellelään paria salamaa pocketwizardilla ohjattuna. Suora salama päävalonlähteenä kun on pirun rumaa.

Noista suljinajoista sen verran, että pelkästä liikkeen pysäyttämisestähän ei ole kyse, vaan muistettava on myös, että esimerkiksi 400mm teleä ei pidä vakaana (siis mikäli ei seurata kohdetta, vaan kuvataan esim. edestäpäin) alle 1/500s suljinajalla ja niin edespäin...

Ouvinen kirjoitti:400mm teleä ei pidä vakaana (siis mikäli ei seurata kohdetta, vaan kuvataan esim. edestäpäin) alle 1/500s suljinajalla ja niin edespäin...

Vakaaja auttaa kummasti asiaa. Tuon nyrkkisäännön voi ainakin vakaajallisella 300mm unohtaa.

TeroL kirjoitti:Itse kun olen toistakymmentä vuotta kiertänyt kuvaamassa ralleja, niin kertaakaan ei ole kukaan sanonut, että olisin säikytellyt heitä salamalla. Päinvastoin yleensä kuskit väittävät, että eivät ole edes huomanneetkaan välähdyksiä. Kuskin puuhissa täytyy kuitenkin sen verran tarkasti keskittyä tuijottamaan tietä.

Kesälläkin synkän metsän siimeksessä salama on ihan hyvä apuväline.

Hmmm... Kenties olen ylivarovainen tuon salaman suhteen.

En itsekään nyt äkikseltään muista, että yksikään kuljettaja olisi sanonut säikähtäneensä salamaa, mutta muutamaan otteeseen olen kuullut kansallisen tason ralleissa kuljettajien kiroavan, kun hankalaan paikkaan sijoittunet katsojat ovat laukoneet salamoineen päin näköä. Nuo kiroamiset tosin ovat kymmenen vuoden takaisia ja vanhempiakin: siten rikokset ovat vanhentuneet ;)

Pimeistä pikiksistä syön sanojani muilta osin kuin siltä, että muistaakseni Jyskälässä luovuttiin pimeistä pätkistä ainakin osin turvallisuussyistä.

Mie olen jo liian vanha muistamaan, hei... Have mercy on me :)

-ile-