Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Onko kokemuksia aiheesta, onnistuuko? Olen suunnitellut dia/negaskannerin hankintaa ja katsellut sillä silmällä mm. Minoltan ScanDual IV:tä ja ScanElite 5400:aa, ja ja Nikonin Coolscan V:ta. Lähes koko dia-arkistoni vaan on kehystetty lasitetuilla Gepen kehyksillä, jotka ovat myös melko paksuja. Diojen irroittaminen kehyksistä tuntuu kohtuuttoman suurelta hommalta, niitä kun on aika paljon.

Entäs nega/diaskanneri vs. tasoskanneri, onko markkinoilla yllämainituille malleille kilpailukykyisiä tasoskannereita?

tteravai kirjoitti:Onko kokemuksia aiheesta, onnistuuko? Olen suunnitellut dia/negaskannerin hankintaa ja katsellut sillä silmällä mm. Minoltan ScanDual IV:tä ja ScanElite 5400:aa, ja ja Nikonin Coolscan V:ta. Lähes koko dia-arkistoni vaan on kehystetty lasitetuilla Gepen kehyksillä, jotka ovat myös melko paksuja. Diojen irroittaminen kehyksistä tuntuu kohtuuttoman suurelta hommalta, niitä kun on aika paljon.

Entäs nega/diaskanneri vs. tasoskanneri, onko markkinoilla yllämainituille malleille kilpailukykyisiä tasoskannereita?

Mikäli diasi ovat sinulle tärkeitä, niin laita ne kiireen vilkkaa lasittomiin kehyksiin. Olen nähnyt liian monia tuhoutuneita lasillisissa kehyksissä olevia dia-arkistoja. Lasillinen kehys ei hengitä ja saattaa kerätä kosteutta sisälle. On sitten oivallinen kasvualusta aspergillus-sienelle.
Ja se on menoa sitten.

Lasittomissa kehyksissä olevissa dioissa on kaksi pölyistä pintaa. Lasillisissa kuusi (ainakin teoriassa, usein myös käytännössä)

Kapa
http://kapasia.blogspot.com/

Huh, enpä tiennytkään. Luulin että lasin sisällä ovat juuri paremmin suojassa. Minkä merkkisiä kehyksiä suosittelet, säilymistä ja mahdollista skannausta ajatellen?

Taitaa olla tuo mätänemisongelma lähinnä noilla tunnin kehityksillä. Itselläni on yli 20v vanhoja Fujin diakuvia Gepen ja Agfan lasillisissa kehyksissä, eikä niissä ole mitään ongelmia. Sen sijaan joissakin halpiskehyksissä kyllä ilmaantui ikävännäköisiä rinkuloita, mutta nuokin tulivat kehykseen. Olivat semmoisia moire-värileikkejä, en tiedä, että oliko niissä dioissa vielä jotakin kosteutta jäljellä tai jotakin.

Nöpö kirjoitti:Taitaa olla tuo mätänemisongelma lähinnä noilla tunnin kehityksillä. Itselläni on yli 20v vanhoja Fujin diakuvia Gepen ja Agfan lasillisissa kehyksissä, eikä niissä ole mitään ongelmia. Sen sijaan joissakin halpiskehyksissä kyllä ilmaantui ikävännäköisiä rinkuloita, mutta nuokin tulivat kehykseen. Olivat semmoisia moire-värileikkejä, en tiedä, että oliko niissä dioissa vielä jotakin kosteutta jäljellä tai jotakin.

Ovat nuo värileikit Newtonin renkaita, jotka johtuvat pintajännityksestä. Ne saadaan pois käyttämällä antinewton-laseja (sellaisia röpelöpintaisia).

Aspergillus-homeella (tarkempaa määritystä en tiedä, aspergilluksia on eri lajeja) ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tunnin vai kolmen tunnin kehitys. E-6 prosessi (tai vastaava) on aina saman pituinen, teetit sen sitten missä tahansa. Kyseinen homesienirihmasto käyttää ravintonaan lasia , mikäli nyt oikein muistan. Samalla se syödessään lasia, pureutuu myös dian pintaan. Joskus olen lukenut aiheesta artikkelin ulkomaankielellä, kun kyseinen vaurio tuli ensimmäisen kerran esille. Jos kuulostaa mätäkuun jutulta, niin kysele vaikka Valokuvataiteen museon konservaattorilta. Eiköhän sieltä samansuuntaista tarinaa tule sieltäkin.

Olen minä muuten nähnyt vieläkin vanhempia dioja lasikehyksissä ilman vaurioita, mutta varoitinpahan kuitenkin. Turha on näet sitten pidätellä, kun p---a on jo housuissa.

Kapa

kapama-7 kirjoitti: Ovat nuo värileikit Newtonin renkaita, jotka johtuvat pintajännityksestä. Ne saadaan pois käyttämällä antinewton-laseja (sellaisia röpelöpintaisia).

Aspergillus-homeella (tarkempaa määritystä en tiedä, aspergilluksia on eri lajeja) ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko tunnin vai kolmen tunnin kehitys. E-6 prosessi (tai vastaava) on aina saman pituinen, teetit sen sitten missä tahansa.

Nuo kalliimmat semmoisia antinewtoneita lieneekin.
Tuolla ajalla tarkoitin lähinnä sitä, että kun noista tunnin paikoista hakee sen filmin pihalle, niin sitä pruukaa sitten syöksyä kotiin tunkemaan heti dioja kehyksiin, jolloin ne voi olla vielä kosteita, kun taas noissa kehitys kuuluu hintaan-Fujeissa postin välityksellä menee kuitenkin toista viikkoa, joten se filmikin ehtinee vähän kuivahtaa matkalla.

Kyllähän noita tuommoisia ikäviä pikku ylläripointteja on hyvä ottaa esille.

tteravai kirjoitti:Onko kokemuksia aiheesta, onnistuuko? Olen suunnitellut dia/negaskannerin hankintaa ja katsellut sillä silmällä mm. Minoltan ScanDual IV:tä ja ScanElite 5400:aa, ja ja Nikonin Coolscan V:ta. Lähes koko dia-arkistoni vaan on kehystetty lasitetuilla Gepen kehyksillä, jotka ovat myös melko paksuja. Diojen irroittaminen kehyksistä tuntuu kohtuuttoman suurelta hommalta, niitä kun on aika paljon.

Entäs nega/diaskanneri vs. tasoskanneri, onko markkinoilla yllämainituille malleille kilpailukykyisiä tasoskannereita?

Ei onnistu paksut kehykset ScanDualIV:llä. Minulla on nimittäin sellainen laite, joten puhun omasta kokemuksesta

masa

Tarkoitatko Masa sitä, ettei scannaus onnistu lasin läpi vai eikö kehykset sovi scannerin pitimeen ?

Mulla näet on scan dual III ja kehystetyt diat saa tunkea siihen pitimeen "puoli väkisin" ennen kun onnistuu.

Tosin linee pitäisi myydä koko laite kun en osaa edes kunnolla käyttää sitä... :)

Nikonin V EDiin menee kyllä kehystetyt diat aina 3,2 mm paksuuteen asti, mutta Gepen Antinewton-lasi tekee kuvaan niin karmean jäljen että mielummin skannaan nuo lasittomissa kehyksissä (jos siis olen jo kuvan ehtinyt kehystää). Nopeimmin homma kuitenkin käy suoraan 6 kuvan liuskoista skannaamalla.

AN-lasin vaikutusta 4000 PPI skannaukseen Canon FS4000US -skannerilla voi vilkaista katsomatta kuvan numero 5 tältä sivulta:
http://spaceweb.oulu.fi/~petri/canon_fs4000us.html

Pikkuisen vanha tämä haulla löytämäni ketju. Skannausasiat ovat edelleen ajankohtaisia ja näissä vanhoissa viesteissä on hyviä pointteja. Mielenkiintoista on myös lukea mitä on tullut itse kirjoiteltua vuosia sitten. Ehkä jotakin on opittu ja joissakin asioissa näkemykset ovat muuttuneet, mikä sallittaneen.

Arkistoprojekti on venynyt ja vanunut. Välillä etenee ja välillä mielenkiinto on muissa asioissa. Kalustoa on uusittu ja työtilaa paranneltu.

Olen nyt tutkinut vähän tarkemmin vanhoja dioja.

Ikävä havainto no 1 : käytännössä kaikki lasikehykset ovat "likaisia". Mitä vanhempia sitä likaisempia. Lika näkyy skannatussa kuvassa, mikä on tietysti itsestään selvääkin. Lasittomissa kehyksissä olevat diat ovat ok. Eikä likaa ole vain ulkopuolella vaan myös sisäpuolella. Harmaa kalvo, mitä lienee. Likaisia ovat niin esityslippaissa olevat kuin arkistokansion dialehdissä olleet.

Ulkopuolen puhdistaa helposti, mutta kehyksen avaaminen ja kaikkien pintojen putsaaminen ei ole mitään nopeaa hommaa. Lasi hieman liikkuu putsatessa ja siinä piilossakin olleessa reunassa on samaa likaa. Nurkkien putsaus on erityisen hankalaa.

7 vuoden takaisissa kommenteissa Kapama-7 kehottaa vaihtamaan lasittomiin .... hmmm .... Hyvä neuvo, mutta paljon on vaihdettavaa! Hän mainitsee myös sieniongelman. Olen kyllä nähnyt sienen pilaaman Ektachrome-kaitafilmin, mutta lasin tuhoavasta sienestä en muista aikaisemmin kuulleeni. Omissa likaisissa dioissa lika on vain lasissa, itse diat ovat ok. Lika on tasaisen kalvomainen ja putsaamisen jälkeen lasi näyttää olevan kunnossa.

Ikävä havainto 2 : Joihinkin lasittomiin on tullut "rakkuloita", pienen pieniä pisaroita emulsiopuolelle. En keksi niille selitystä. Lievästi astianpesuaineella terästetyllä vesipesulla ja kevyellä sivelyllä lähtevät. Pahimmissa tapauksissa emulsioon jää painumat. Mitähän nuo ovat?

Arkiston digitointitarve vaikuttaa entistäkin ajankohtaisemmalta.

jiiällä kirjoitti:7 vuoden takaisissa kommenteissa Kapama-7 kehottaa vaihtamaan lasittomiin .... hmmm .... Hyvä neuvo, mutta paljon on vaihdettavaa! Arkiston digitointitarve vaikuttaa entistäkin ajankohtaisemmalta.

Itse en ole kuullut, että kuivina kehykseen laitetut diat olisivat kostuneet... ongelmia tulee jos ne laittaa kehyksiin liian nopeasti. Ja selväähän on, että dioja katsottaessa lasilliset ovat parempia, eivät vääntyile ja kuva lämpenee vähemmän.

Itse skannailin parisataa tärkeintä diaa lasillisten kehyksien kanssa ja editoin rosot pois jos sellaisia oli. Ainakin Nikonin V-malliin menivät kehysten kanssa näppärästi. Mutta aikaavievää puuhaa tuo on...

Tervehdys

Skannailin noin 200 negaa ja diaa ja jokaisen ilman kehyksiä.
Siis poistin kokonaan kehyksestä ja skannasin ne skannerin mukana tulevassa pitimessä.

Aiemmin skannailin saman verran dioja niin että vaihdoin ne ohuisiin lasittomiin kehyksiin, mutta mielestäni sain parempaa jälkeä täysin ilman kehyksiä.

Mielestäni lasin läpi skannaaminen on ajan hukkaa koska silloin on 4 turhaa lasipintaa lisäämässä heijastuksia ja vähentämässä sävyjä ja kontrastia.

Ilman kehyksiä skannatessa on ongelmana joittenkin negojen/diojen kaareutuminen päistään jolloin sinne tulee heijastumia, mutta muutoin terävyys/sävyt on kohdallaan.
Skannerina Epson V750.

M/V negat skannasin osittain kahdella tapaa. M/V 8 bit ja Color 24 bit. Väriskannauksella tuli selvästi sävykkäämpää jälkeä.

Effeuno

Tuo ilman kehyksiä skannaus on yksi vaihtoehto. Pitää harkita. Mitä teit skannauksen jälkeen eli mihin laitoit diat .... takaisin kehyksiin?

Minulla on äskettäin hankkimassani käytetyssä Nikon skannerissa diojen syöttölaite. Se vapauttaa puuhailemaan muuta sillä aikaa, kun skanneri tekee touhujaan, kuten seuraavan erän valikointi, putsailu ja merkitseminen. Teen muistiinpanoja ja numeroin diat, jotta tiedoston ja dian pystyy paikallistamaan mahdollisen uudelleen skannauksen käydessä tarpeelliseksi.

Jälkityö olisi saatava minimiin oikeilla valmisteluilla. Jotkut lasilliset diat saa puhtaiksi ulkopuolen pyyhkimällä. Sisältäkin harmaan kalvon peittämille on pakko tehdä jotakin. Kokeilen seuraavaksi uudelleen kehystämistä lasittomiin ja arvioin ajankäyttöä eri tapojen välillä.

Huolimatta automaattisesta roskan häivytyksestä saisi olla niin puhdasta kuin mahdollista. Hommasin pienen öljyttömän kompressorin ja sen perään vielä erillisen hienosuotimen ja paineensäätimen, puhaltelussa ei tarvitse enää pihistellä.

Harjoittelu jatkuu, mutta kyllä valmistakin tulee ja arkisto paljastaa salojaan.

Nämä ovatten hyviä skannausta silmälläpitäen:

http://www.gepe.com/website/index.asp?p ... ProdID=109

jiiällä kirjoitti:Tuo ilman kehyksiä skannaus on yksi vaihtoehto. Pitää harkita. Mitä teit skannauksen jälkeen eli mihin laitoit diat .... takaisin kehyksiin?
.

Tervehdys.

Laitoin takaisin lasittomiin uusiin kehyksiin.
Joissakin dioissa oli sellaisia "rähmä" rykelmiä, eili eri kokoisia pisteitä joita ei alkuperäisessä diassa ollut.
Oletan niitten olevan kosteuden tai jonkin muun ylimääräisen asian lasillisissa kehyksissä sen aiheuttaneen, joten laitoin ne lasittomiin.

Effeuno

Sahe69:n linkki Gepeen olikin hyödyllinen. Mainitun uuden kehystyypin lisäksi sivuston supportin FAQ'sta selvisi tuo harmaan kerroksen selitys : ei home vaan hiilidioksidin ja lasin kalsiumin reaktio, jota ei voi välttää ja joka esiintyy aikaa myöden kaikessa lasissa.

Gepe FAQ, ks. kohta 1

jiiällä kirjoitti:Sahe69:n linkki Gepeen olikin hyödyllinen. Mainitun uuden kehystyypin lisäksi sivuston supportin FAQ'sta selvisi tuo harmaan kerroksen selitys : ei home vaan hiilidioksidin ja lasin kalsiumin reaktio, jota ei voi välttää ja joka esiintyy aikaa myöden kaikessa lasissa.

Gepe FAQ, ks. kohta 1

Kyllä vaan. Tuota voi esiintyä mm. täysin käyttämättömissä lasillisissa kehyksissä. Vaan mikrokuituliinalla lähteepi pois.

jiiällä kirjoitti:Sahe69:n linkki Gepeen olikin hyödyllinen. Mainitun uuden kehystyypin lisäksi sivuston supportin FAQ'sta selvisi tuo harmaan kerroksen selitys : ei home vaan hiilidioksidin ja lasin kalsiumin reaktio, jota ei voi välttää ja joka esiintyy aikaa myöden kaikessa lasissa.

Gepe FAQ, ks. kohta 1

Mielenkiintoinen kehitelmä muinaisista Gepen kehyksistä. Aukkoa suurennettu, jätetty lasi pois ja muuten kehys on sama kuin puoli vuosisataa sitten ;-)

Itse asiassa luulen että tuo on vain Gepen lasiton kehys suuremmalla aukolla.