Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Onko jotenkin perusteltua että nykykameroissa on min suljinaika vain luokkaa 1/200sek käytettäessä integroitua salamaa.

Jopa vanhassa olyssa saa omalla salamalla ISO50 1/4000 f:8 hyviä kuvia pimeellä.

Tiedän että tuo liittyy salamatäsmäykseen mutta kai lyhyemmät ajat saa käyttöön erillisellä lisäsalamalla. Esim Mecablitz salamalla.

Eihän tuolla 1/200 saa edes yökkösen siiveniskua kuvattua ;)

Jos vallitseva valo on useita aukkoja alle tuon 1/200 niin eipä se juuri häiritse vaikka käyttäisit 1/60 aikaa sen yökön kuvaamiseen. Pelkän keskikontaktin kanssa 1/200 nopeampia aikoja käyttäessäsi saat vain osittain valottuneita kuvia eli valotettuna on sen verran mitä verhosulkimen rako valaisee. D80 +SB600 /SB800 niin FP-modella saa lyhyempiä aikoja, mutta mitä kauemmas menet tuosta virallisesta synkka-ajasta niin sen tehottomammaksi salama käy.

Jos haluat esim 1/4000s käyttöön salaman (täydellä teholla) niin D70 on siihen sopiva vaihtoehto kun siinä on yhdistetty mekaaninen/sähköinen suljin.

Edit: Olikos Olyssa keskussuljin vai verhosuljin?

Niin kuin yllä jo osittain todettiinkin:
- Verhosuljin aiheuttaa, ettei alle synkka-ajan voi edes ulkoista salamaa käyttää yhdellä välähdyksellä.
- Ns FP-salama antaa lyhyemmät ajat, mutta todellisuudessa pysäyttävyys vain huononee, koska edelleen valotus kestää sen 1/200 s, verhosulkimen kulkuajan verran.
- Salaman oma välähdys on huomattavan lyhyt, sillä ne pysäytyskuvat tehdään
- Keskussulkimella tai sähköisellä sulkimella voidaan käyttää lyhyempiä aikoja.

http://digifaq.info/digi_omat/fp.html

eikö se salama pysäytä sen liikkeen melko tehokkaasti.kertokaa jos olen väärässä.

En ole ihan varma tuosta mikä suljin siinä on. Mutta Dpreview sivustolla sama kamera ollut testissä: http://www.dpreview.com/reviews/specs/O ... 8080wz.asp

Kun kokeilin niin suljinajaksi saa ISO 50 luvulla 1/4000 f:8 ja kuva on erinomainen lähietäisyydeltä. Kun ajaksi laittaa 1/2000 salamalla niin kuvan voi ottaa jo metrin päästä hyvälaatuisena, ja paranee kun suurentaa aukkoa.

Kaverilla Nikon 5700 ja siinä saa myös nopeimmaksi ajaksi 1/4000 salama päällä.

kanelitane:
Ainakin tämä Oly laittaa automaagisesti salamaksi SLOW-arvon kun suljinaika on nopea.

Joten käsitykseni mukaan salama palaa huomattavasti pidempään kuin 1/4000 sek. Joten salama ei "pysäytä" kuvaa.

En tiedä kuinka nopea salama muissa kameroissa mutta oletan sen palavan kuitenkin pidempään kuin 1/200 sek muissakin kameroissa.

Joku viisaampi saa korjata jos olen väärässä.


Onko tietoa että toimiiko tuo nopeampi FP salama-aika kuin 1/200sek Metz Mecablitz 44MZ-2 salaman kanssa vai onko se sallittu vain Nikonin omilla salamalaitteilla? Jos verhosulkimen maksiminopeus on todellakin vain tuo 1/200 sek.

Olympuksen kompakteissa on periaatteessa keskussuljin, mutta käytännössä nuo lyhyet ajat tehdään kennon sähköisellä ohjauksella. Joten niissä voi periaatteessa käyttää mitä aikaa tahansa.

Jatko sitten kannattaa oikeasti ajatella.

Tuollaisen kameran oman tai ulkoisen salaman välähdysaika on luokkaa 1/400-1/40000 sekuntia. Se riippuu tarvittavasta valotehosta, sillä salaman antamaa valomäärää ohjataan välähdyksen pituudella, ei millään wattimäärällä tai vastaavalla.

Tyypillisesti kun salama on päävalona, käy itseasiassa niin, että kamera pitää suljinta auki ja jossain vaiheessa salama välähtää valottaen kohdetta. Tällä ajanjaksolla kertyy sinne kennolle se tarvittava valo. Suljinajalla ei ole juurikaan merkitystä. Jos et usko, niin kokeile, miten kaksi hämärässä salamalla otettua kuvaa eroaa, jos pidät aukon vakiona ja muutat suljinaikaa vaikkapa 1/60 ja 1/10 s.

Jos salamaa voidaan käyttää pienillä tehoilla, sen välähdys on nopeampi kuin mikään kameran suljinaika. Tällöin, jos sen valo riittää, ja ympäristöstä tulevan valon määrä on selkeästi pienempi, niin salamavalo "pysäyttää likkeen". Siis kohde näkyy kennolle vain sen välähdyksen ajan.

En tiedä luitko tuon antamani linkin, jossa kerrottiin miten verhosuljin toimii. Jos et, niin lue. Verhosulkimen ongelma on siis siinä, että se ei ole lyhyillä suljinajoilla kokonaan auki, eikä yksittäinen salaman välähdys valaise koko kennoa.

Salaman SLOW-moodi tarkoittaa sitä, että salamaa käytetään pitkän valotusajan kanssa. Kamera mittaa ensin vallitsevan valon, säätää valotuksen sen mukaisesti, mutta myös väläyttää salamaa valotuksen alussa tai lopussa. Tällöin saadaan ympäröivää valaistusta kuvaan mukaan ja salama varmistaa pääkohteen hyvän valaisun. Valotusaika voi olla hyvinkin pitkä - jotta ympäristöön ei tule liike-epäterävyyttä, niin kameraa on tuettava.

FP-moodi on tarkoitettu kirkkaaseen valoon täytesalamaksi. Siinä salamavalo ei välähdä kerralla vaan lyhyissä pulsseissa, strobona. Tällöin valaistaan koko se aika kun verhosuljin liikkuu kennon ohi. Eli salaman välähdys on pitempi kuin normaalisti, eikä tämä todellakaan auta liikkeen pysäyttämiseen.

Kun halutaan kuvata nopeaa liikettä, siihen käytetään salamaa. Se vaan on tarkemmin hallittavissa kuin mekaaninen suljin, ja tarjoaa samalla riittävästi valoa, jotta kuva saadaan yleensä otettua.

Tässä esimerkiksi vähän jytympi itse rakennettu laite hyönteiskuvaukseen:
http://users.skynet.be/fotoopa/laser_module1_E.htm

Ja tässä yleisesitys nopean liikkeen valokuvauksesta.
http://www.rit.edu/~andpph/text-hs-overview.html

Yksi kysymys ollille - jos kerran rako kulkee yli koko kennon nopeudella X niin onko syytä tietää verhon kulkusuunta sillä esimerkiksi kohde jonka taso on kennotason suuntainen saa erilaista valotehoa per pinta-alayksikkö? Entäpä voiko tätä erilaista valotehoa per pinta-alayksikkö käyttää hyväkseen niin että salamasta kauimpana olevat kohteet saavat suhteesa enemmän valoa ja se osa joka saa vähiten valoa on lähimpänä?

olli R kirjoitti:Olympuksen kompakteissa on periaatteessa keskussuljin, mutta käytännössä nuo lyhyet ajat tehdään kennon sähköisellä ohjauksella. Joten niissä voi periaatteessa käyttää mitä aikaa tahansa.

Jatko sitten kannattaa oikeasti ajatella.

Tuollaisen kameran oman tai ulkoisen salaman välähdysaika on luokkaa 1/400-1/40000 sekuntia. Se riippuu tarvittavasta valotehosta, sillä salaman antamaa valomäärää ohjataan välähdyksen pituudella, ei millään wattimäärällä tai vastaavalla.

Tyypillisesti kun salama on päävalona, käy itseasiassa niin, että kamera pitää suljinta auki ja jossain vaiheessa salama välähtää valottaen kohdetta. Tällä ajanjaksolla kertyy sinne kennolle se tarvittava valo. Suljinajalla ei ole juurikaan merkitystä. Jos et usko, niin kokeile, miten kaksi hämärässä salamalla otettua kuvaa eroaa, jos pidät aukon vakiona ja muutat suljinaikaa vaikkapa 1/60 ja 1/10 s.

Jos salamaa voidaan käyttää pienillä tehoilla, sen välähdys on nopeampi kuin mikään kameran suljinaika. Tällöin, jos sen valo riittää, ja ympäristöstä tulevan valon määrä on selkeästi pienempi, niin salamavalo "pysäyttää likkeen". Siis kohde näkyy kennolle vain sen välähdyksen ajan.

En tiedä luitko tuon antamani linkin, jossa kerrottiin miten verhosuljin toimii. Jos et, niin lue. Verhosulkimen ongelma on siis siinä, että se ei ole lyhyillä suljinajoilla kokonaan auki, eikä yksittäinen salaman välähdys valaise koko kennoa.

Salaman SLOW-moodi tarkoittaa sitä, että salamaa käytetään pitkän valotusajan kanssa. Kamera mittaa ensin vallitsevan valon, säätää valotuksen sen mukaisesti, mutta myös väläyttää salamaa valotuksen alussa tai lopussa. Tällöin saadaan ympäröivää valaistusta kuvaan mukaan ja salama varmistaa pääkohteen hyvän valaisun. Valotusaika voi olla hyvinkin pitkä - jotta ympäristöön ei tule liike-epäterävyyttä, niin kameraa on tuettava.

FP-moodi on tarkoitettu kirkkaaseen valoon täytesalamaksi. Siinä salamavalo ei välähdä kerralla vaan lyhyissä pulsseissa, strobona. Tällöin valaistaan koko se aika kun verhosuljin liikkuu kennon ohi. Eli salaman välähdys on pitempi kuin normaalisti, eikä tämä todellakaan auta liikkeen pysäyttämiseen.

Kun halutaan kuvata nopeaa liikettä, siihen käytetään salamaa. Se vaan on tarkemmin hallittavissa kuin mekaaninen suljin, ja tarjoaa samalla riittävästi valoa, jotta kuva saadaan yleensä otettua.

Tässä esimerkiksi vähän jytympi itse rakennettu laite hyönteiskuvaukseen:
http://users.skynet.be/fotoopa/laser_module1_E.htm

Ja tässä yleisesitys nopean liikkeen valokuvauksesta.
http://www.rit.edu/~andpph/text-hs-overview.html

Kiitoksia tästäkin vastauksesta. Luen linkit, sitten olen enemmän valotustietoinen.

olli R kirjoitti:Niin kuin yllä jo osittain todettiinkin:
- Verhosuljin aiheuttaa, ettei alle synkka-ajan voi edes ulkoista salamaa käyttää yhdellä välähdyksellä.
- Ns FP-salama antaa lyhyemmät ajat, mutta todellisuudessa pysäyttävyys vain huononee, koska edelleen valotus kestää sen 1/200 s, verhosulkimen kulkuajan verran.
- Salaman oma välähdys on huomattavan lyhyt, sillä ne pysäytyskuvat tehdään
- Keskussulkimella tai sähköisellä sulkimella voidaan käyttää lyhyempiä aikoja.

http://digifaq.info/digi_omat/fp.html

Muistaisin jostain lukeneeni Olympuksen salaman toimivan jotenkin eri tavalla. En oikein muista miten se toimii, mutta omassa Olympuksessa on kaksi mahdollisuutta salaman kanssa käyttää nopeita suljinaikoja.

Nopein, eli 1/4000 on käytettävissä Slow tilassa, FP-TTL-Auto tai FP-Manual tilassa. En ole kokeillut nopeasti liikkuvaan kohteeseen, mutta paikallaan olevan kohteen kuvauksessa on valotus aivan sama, käytettäessä normaali TTL-Auto asetusta suljinajalla 1/160 tai FP-TTL-Auto asetusta suljinajalla 1/4000.

Onko tämä ominaisuus vain Olympuksella, vai käyttääkö sitä myös muut kamerat. "Olli R" kun on meidän yhteinen tietopankki, niin voisi selvittää tätä juttua. Kiitos.

Edit: Niin piti vielä sanomani, että kamerassani on verhosuljin, kuten kai kaikissa E-malleissa.

bobotti kirjoitti:Yksi kysymys ollille - jos kerran rako kulkee yli koko kennon nopeudella X niin onko syytä tietää verhon kulkusuunta sillä esimerkiksi kohde jonka taso on kennotason suuntainen saa erilaista valotehoa per pinta-alayksikkö?

Tarkoitatko siis FP-tilassa? Periaatteessa tuo FP ainakin yrittää saada saman valotehon koko kennon alalle. Eihän tuossa olisi mitään järkeä muuten. Juuri noilla lyhyillä pulsseilla saadaan se salaman konkan teho riittämään koko 1/200 s ajan.

Raon kulkemisen takia valoteho ei muutu eri kohdilla kennoa. Ne vain valottuvat eri aikaan.

Ja taas jos tarkoitat sitä, että normaalilla yksittäisellä salaman välähdyksellä valotettaisin yksi raita ja loput ilman. Tuloksena olisi rajusti valottunut raita ja muuten melko pimeä kuva.

bobotti kirjoitti:Entäpä voiko tätä erilaista valotehoa per pinta-alayksikkö käyttää hyväkseen niin että salamasta kauimpana olevat kohteet saavat suhteesa enemmän valoa ja se osa joka saa vähiten valoa on lähimpänä?

Kerrohan lisää mitä ajat takaa?

Etäisyys vähentää valotehoa neliöllisesti. Sitä on vaikea kompensoida oikein millään muulla kuin joukolla erillisiä salamalaitteita.

Kiitos olli vastauksesta - minun täytyy miettiä ensiksi ennekuin voin kysyä :)

UnskiV kirjoitti:En oikein muista miten se toimii, mutta omassa Olympuksessa on kaksi mahdollisuutta salaman kanssa käyttää nopeita suljinaikoja.

Nopein, eli 1/4000 on käytettävissä Slow tilassa, FP-TTL-Auto tai FP-Manual tilassa. En ole kokeillut nopeasti liikkuvaan kohteeseen, mutta paikallaan olevan kohteen kuvauksessa on valotus aivan sama, käytettäessä normaali TTL-Auto asetusta suljinajalla 1/160 tai FP-TTL-Auto asetusta suljinajalla 1/4000.

Olettaisin että edelleen kyse on "Focal Plane" tai "Fast Pulse" tekniikasta: strobomaisesta valosta. Olympuksen manuaaleissa ei noita teknisiä yksityiskohtia kerrota ja en nyt löytänyt muutakaan vahvistusta tuolle.

Slow-tila on itseasiassa monessa kompaktissa erinomainen täytevalotila. Monissa kompakteissa pakkosalaman kytkeminen aiheuttaa jonkun vakio 1/60 s -ajan käytön. Sen sijaan Slow-tilassa valotus mitataan yleensä normaalisti ja salamaa käytetään vain sen lisänä. Suljinaika voi olla hyvinkin lyhyt. Olympus on ehkä päättänyt, että tuossa tilassa käytetään automaattisesti FP-tilaa, jos tarve on.

Tuon voisi kokeilla niin, että kuvaat jotain pystysuoraa esinettä hämärässä salamalla, mutta käännät kameraa tasaisesti vauhdilla esineen ohi. (Hmm, liikkuikohan tuossa Olympuksessa suljinverho vaaka- vai pystysuunnassa.) Kokeile sekä normaalilla kuvauksella että FP-tilassa. Ero pitäisi kyllä näkyä.

On tietysti mahdollista, että Olympus käyttäisi samaa tapaa kuin Nikonin D1-mallit. Niissä tehtiin nopeat suljinajat kennon sähköisellä ohjauksella. Nopein synkka-aika oli 1/16000 s ulkoisella studiosalamalla. Seurauksena oli sitten blooming ongelmana kirkkaassa päivänvalossa.