Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Meillä on perheessä jokaisella "oma" kamera. Vaimoa en uskalla kovin paljon neuvoa. Hän valittaa, kun salamalla tulee huonoja kuvia (kohteen kasvot valkoiset, tausta tumma). Hän on tyypillinen loma- ja perhetapahtumakuvaaja ja ihmettelee joskus, kuinka muka ei osaa kuvata. Suurin osa kuvien omituisuuksista johtuu automaateista, jotka ajattelevat eri lailla kuin hän. Toinen pojista ei halua ainuttakaan neuvoa tai vihjettä. Toinen kuvaa mitä tahansa, kunhan saa kuvata. Häntä saa neuvoakin, kun hän tietää, että sitten taas saa kuvata muutaman kuvan ja kokeilla neuvoja. Meillä on satoja kuvia kirjahyllystä ja sekaisesta pöydästä. Tosin tuo into kestää vain 10 minuuttia kerrallaan, joten neuvominen on siinäkin vaikeaa.

Minä tuossa vaan mietin, onko valokuvauksen "opettaminen" perheenjäsenille yhtä vaarallista, kuin autonajamisen opettaminen. Muutamassa tuttavaperheessä on autokoulun pitäminen perheessä ollut selvästi perhekriisin paikka. Uskaltaiskohan tuota puhua sommittelusta mitään...

Sama juttu golfissa. Sopu säilyy vain siten, että vinkkejä annetaan, kun niitä pyydetään. Tuputus ei toimi missään. Pitää myös malttaa antaa sopivina annoksina. Liika on aina liikaa.

Harmillista. Oma avopuolisoni ei nykyään kuvaa kovinkaan paljoa. Täytyykin käydä hakemassa pari mv-rullaa kaupasta ja yrittää saada häntäkin vähän liikenteeseen.

Opettamista en harrasta, en ainakaan omalle puolisolleni. Kavereita olen neuvonut joskus teknisissä asioissa kun kuvat ovat olleet tärähtäneitä.