Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

On se per..ana, että tämänkin vielä teki. Einstein nimenomaan sanoi valonnopeuden tyhjiössä (299 792 458 m/s) olevan vain sopimus!
Valonnopeutta ei ole kukaan vielä kyennyt mittaamaan (yhteen suuntaan, tähän päivään mennessä). Tilannetta ei paranna yhtään se, että valon nopeus on kyllä mitattu, kun se kulkee silmukan (esim. peiliin ja takasin), mikä ei ollenkaan kerro siitä, millä nopeudella valo eteni menosuuntaan ja toisaalta palatessaan.

Tämähän romuttaa koko kameran kuvantallennuksen uskottavuuden!
Aikanaan ymmärsin, ettei nykyiset digitaalikamerat tunnista värejä oikein - ne pitää säätää jälkikäsittelyssä halutuiksi. Ja nyt sitten kameran kuvien muodotkaan ei ole luotettavia (vaikka optiikka olis ideaalista), kun ei tiedetä mihin suuntiin valo etenee milläkin nopeudella!

Kevennystä keskusteluun. Mutta fakta on, että valonnopeus on vain sopimus.

Valonnopeus on valon nopeus. Se ei ole sopimus siinä mielessä. Nopeus on mitattavissa ja se on aina vakio.

Toisaalta, tällä ei ole kuvaajalle mitään merkitystä, mutta harvallapa asialla on.

Se on sopimus siinä mielessä, että kansainvälisesti on sovittu seuraavanlainen yhteys metrin ja valon nopeuden kesken.
.. Its exact value is defined as 299792458 metres per second (approximately 300000 km/s, or 186000 mi/s).[Note 3] It is exact because, by international agreement, a metre is defined as the length of the path travelled by light in vacuum during a time interval of 1⁄299792458 second.

Mutta valo ei tiedä tällaisista sopimuksista mitään. Se kulkee samaa vauhtia, vaikka mittana käytettäisiin kyynärää ja ajan määreenä vuotta.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 12 : 09 Valonnopeus on valon nopeus. Se ei ole sopimus siinä mielessä. Nopeus on mitattavissa ja se on aina vakio.

Toisaalta, tällä ei ole kuvaajalle mitään merkitystä, mutta harvallapa asialla on.

Nopeushan on sidottu aikaan ja näin keväisin, kun käy kameraliikkeessä kokeilemassa uusia leluja, niin aika hidastuu.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 12 : 09 Valonnopeus on valon nopeus. Se ei ole sopimus siinä mielessä. Nopeus on mitattavissa ja se on aina vakio.

Nopeutta ei ole mitattavissa yksikäsitteisesti - tai sitä ei ole kukaan pystynyt tekemään tähän päivään mennessä.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 12 : 09 Se on sopimus siinä mielessä, että kansainvälisesti on sovittu seuraavanlainen yhteys metrin ja valon nopeuden kesken.
.. Its exact value is defined as 299792458 metres per second (approximately 300000 km/s, or 186000 mi/s).[Note 3] It is exact because, by international agreement, a metre is defined as the length of the path travelled by light in vacuum during a time interval of 1⁄299792458 second.

Metrin mitta ei määritä valonnopeutta, vaan juuri päinvastoin.
Pariisissa säilytettiin aikanaan metrin mittaista keppiä, jotta olisi jokin referenssi metrille. No siitähän tiedettiin kuluvan molekyylejä päistä pois, jolloin referenssin mitan tiedettiin muuttuvan. Ei osattu edes arvioida millä nopeudella kepin mitta muuttui.
Lopulta päätettiin sitoa metrin mitta valoon (metrin mitta on sopimuskysymys myös). No muuten hyvä, mutta nyt ei tiedetä onko metrin mitta joka suuntaan sama. Jos vertailtaisiin vanhaa metrin keppiä ja valolla määriteltyä mittaa, niin ne eivät välttättä ole saman suuruiset joka suuntaan mitattuna.

Albert Einstein valitsi teorioitaan kehitellessään synkronisointi menetelmäksi sen, joka tekee valon kulusta pisteiden A ja B välillä yhtä nopean suuntaan A->B, kuin suuntaan B->A. Siis näin on sovittu jo suhteellisuusteoriassa - tässähän kyseessä on tieteessä monesti käytetty Occamin partaveitsi (*.
Kukaan ei ole kuitenkaan mitannut tähän mennessä valon nopeutta suuntaan A->B, eikä suuntaan B->A. Joten Einsteinin valintaa ei ole empiirisesti mittauksin kyetty todentamaan oikeaksi.
Monet on mitanneet sen sijaan valon nopeuden A->B->A välille, josta saadaan tunnettu valonnopeus. Tässä on kuitenkin vaikka se mahdollisuus, että valo kulkee A->B matkan valon nopeutta ja B->A matkan äärettömän nopeasti (sitä ei tiedetä, kun sitä ei ole kyetty mittaamaan), jolloin kokonaisaika säilyy samana.

*)
(Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin.)

Valon nopeuden voi mitata vaan suljetun reitin yli. Se jättää auki mahdollisuuden spekuloida, että valon nopeus eri suuntiin on eri suuri. Mutta jotta se olisi tietellisesti vakavasti otettava idea, siitä pitäisi voida ennustaa jotain suhteellisuusteorian (joka olettaa, että valo liikkuu kaikkiin suuntiin samalla nopeudella) kanssa ristiriitaisia havaittavia asioita. Sellaista ei ole kukaan tietääkseni edes yrittänyt.

Valon nopeuden mittaamiseksi yksisuuntaisen välin yli pitäisi olla keino välittää tieto valon saapumisesta lähtöpaikkaan viiveettömästi. Sellaista ei kuitenkaan tunneta, vaan noeimmat tiedonsiirtotavat siirtävät tietoa valon nopeudella - jolloin emme tiedä kuinka suuren osan ajasta itse valo käytti välin etenemiseen ja kuinka suuri osa kului tiedon välittämiseen valon lähtöpaikalle.

Valon nopeus ei ole sovittu asia vaan metrin pituus. Sekunti on määritelty tietyn elektronitransition tuottaman fotonin taajuuden perusteella ja metri on määritelty matkaksi, jonka valo etenee tyhjiössä 1/299... sekunnissa. Luonto tietenkin määrää kuinka pitkä aika tai pituus se on ja ihminen määrää yksiköt, millä luvuilla juuri niitä pituutta ja aikaa kuvaa. Nykyään muutkin yksiköt on määritelty luonnonvakioiden avulla.

hkoskenv kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 03 Valon nopeuden voi mitata vaan suljetun reitin yli. Se jättää auki mahdollisuuden spekuloida, että valon nopeus eri suuntiin on eri suuri. Mutta jotta se olisi tietellisesti vakavasti otettava idea, siitä pitäisi voida ennustaa jotain suhteellisuusteorian (joka olettaa, että valo liikkuu kaikkiin suuntiin samalla nopeudella) kanssa ristiriitaisia havaittavia asioita. Sellaista ei ole kukaan tietääkseni edes yrittänyt.

Tieteellisesti pitäis olla aina mielessä noi mahdolliset sudenkuopat - jokaisen vakavaa (perus)tutkimusta tekevän pitäis tietää missä Occam on ollut mukana.

hkoskenv kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 03 Nykyään muutkin yksiköt on määritelty luonnonvakioiden avulla.

Muistelen kilogrammaa säilytetyn vielä Pariisissa aika pitkään.

jaava kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 14 : 16
Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 12 : 09 Valonnopeus on valon nopeus. Se ei ole sopimus siinä mielessä. Nopeus on mitattavissa ja se on aina vakio.
Nopeutta ei ole mitattavissa yksikäsitteisesti - tai sitä ei ole kukaan pystynyt tekemään tähän päivään mennessä.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 12 : 09 Se on sopimus siinä mielessä, että kansainvälisesti on sovittu seuraavanlainen yhteys metrin ja valon nopeuden kesken.
.. Its exact value is defined as 299792458 metres per second (approximately 300000 km/s, or 186000 mi/s).[Note 3] It is exact because, by international agreement, a metre is defined as the length of the path travelled by light in vacuum during a time interval of 1⁄299792458 second.
Metrin mitta ei määritä valonnopeutta, vaan juuri päinvastoin.
Pariisissa säilytettiin aikanaan metrin mittaista keppiä, jotta olisi jokin referenssi metrille. No siitähän tiedettiin kuluvan molekyylejä päistä pois, jolloin referenssin mitan tiedettiin muuttuvan. Ei osattu edes arvioida millä nopeudella kepin mitta muuttui.
Lopulta päätettiin sitoa metrin mitta valoon (metrin mitta on sopimuskysymys myös). No muuten hyvä, mutta nyt ei tiedetä onko metrin mitta joka suuntaan sama. Jos vertailtaisiin vanhaa metrin keppiä ja valolla määriteltyä mittaa, niin ne eivät välttättä ole saman suuruiset joka suuntaan mitattuna.

Albert Einstein valitsi teorioitaan kehitellessään synkronisointi menetelmäksi sen, joka tekee valon kulusta pisteiden A ja B välillä yhtä nopean suuntaan A->B, kuin suuntaan B->A. Siis näin on sovittu jo suhteellisuusteoriassa - tässähän kyseessä on tieteessä monesti käytetty Occamin partaveitsi (*.
Kukaan ei ole kuitenkaan mitannut tähän mennessä valon nopeutta suuntaan A->B, eikä suuntaan B->A. Joten Einsteinin valintaa ei ole empiirisesti mittauksin kyetty todentamaan oikeaksi.
Monet on mitanneet sen sijaan valon nopeuden A->B->A välille, josta saadaan tunnettu valonnopeus. Tässä on kuitenkin vaikka se mahdollisuus, että valo kulkee A->B matkan valon nopeutta ja B->A matkan äärettömän nopeasti (sitä ei tiedetä, kun sitä ei ole kyetty mittaamaan), jolloin kokonaisaika säilyy samana.

*)
(Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin.)

No, esimerkiksi radiolähetykset. Eli lähetetään vaikkapa komentosarja mars-mönkijälle. Tai viesti kuussa oleskeleville astronauteille. Lähetyksestä kestää tietty aika, kunnes vastaanottaja saa sen. Mistähän se viive tulee?

Kaukoputken keksiminen teki mahdolliseksi
valon nopeuden mittaamisen tähtitieteellisin
keinoin.
•Tanskalainen tähtitieteilijä ja fyysikko Ole
Rømer (1644 - 1710) mittasi Jupiterin kuun
Ion:nin pimennyksen ajan maan lähestyessä
Jupiteria ja etääntyessä siitä. Edellisessä
tapauksessa maa tuli valoa vastaan, jolloin
pimennysaika jäi lyhyemmäksi kuin
jälkimmäisessä tapauksessa. Tästä hän sai
(1679) valon nopeudelle arvon 225 000 km/s.

•Huomattavasti tarkemman tuloksen sai Englantilainen

tähtitieteilijä James Bradley (1692 - 1762) mittaamalla
kiintotähtien suuntakulman eli parallaksin muutoksen
maan radan kahdessa eri kohdassa.
•Bradley sai (1728) valon nopeudeksi 294 995 km/s.
Tässä on jo kolme oikeaa numeroa (virhe vain 1,7 %).

Siinäpä meni se teoria, että valon nopeus muuttuisi kun se liikkuu toiseen suuntaan.
Lisäksi, jos ajatellaan, että yhteen suuntaan valon nopeus olisi ääretön ja toiseen ei, mikä sattuma on, että kukaan ei olisi koskaan mitannut kuin toiseen suuntaan kulkevaa sähkömagneettista säteilyä.

Kaiken kaikkiaan hassu ajatus. Googlasin ap:n esittämän Einsteinin sopimuksen ja ensimmäinen osuma oli miten raamattu voisi olla oikeassa siinä, että maailmankaikkeus olisi 6000 vuotta vanha. Puhuttiin juurikin tuosta kahdensuuntaiseata liikkeestä ja sen vauhtieroista :D

jaava kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 13 Tieteellisesti pitäis olla aina mielessä noi mahdolliset sudenkuopat - jokaisen vakavaa (perus)tutkimusta tekevän pitäis tietää missä Occam on ollut mukana.

Kyllä ohjaajat tai refereet muistuttavat, jos perusasiat unohtuvat,

Muistelen kilogrammaa säilytetyn vielä Pariisissa aika pitkään.

Se jäi museoesineeksi vuonna 2019, kun yksikköjärjestelmälle tehtiin iso remontti. Kaikki muut perusyksiköt paitsi metri ja sekunti määriteltiin uudelleen.

https://en.wikipedia.org/wiki/2019_rede ... base_units

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 20 Siinäpä meni se teoria, että valon nopeus muuttuisi kun se liikkuu toiseen suuntaan.

Ei mennyt. Kaikissa noissa mittauksissa mitataan signaalin kulkuaikaa lähtöpisteestä lähtöpisteeseen. Me voimme lähettää viestin vaikka avaruusluotaimelle, saada vastauksen ja mitata aikaeron. Mutta se ero on aina suljettu käyrä avaruudessa. Signaali käy jossain ja palaa takaisin.

Lisäksi, jos ajatellaan, että yhteen suuntaan valon nopeus olisi ääretön ja toiseen ei, mikä sattuma on, että kukaan ei olisi koskaan mitannut kuin toiseen suuntaan kulkevaa sähkömagneettista säteilyä.

Tuo on lähinnä tieteenfilosofista saivartelua. Ei siinä tietenkään mitään järkeä ole, että valon nopeus vaihtelee ja aina sattumalta tai jostain muusta syystä keskiarvo jokaisen suljetun käyrän yli on c. Mutta tieteessä on ymmärretävä mitä ovat postulaatit, mitä niistä tehdyt päätelmät ja mitä on oikeasti havaittu. Jos ei niissä ole tarkkana, ennen pitkää joku menee pieleen.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 14 No, esimerkiksi radiolähetykset. Eli lähetetään vaikkapa komentosarja mars-mönkijälle. Tai viesti kuussa oleskeleville astronauteille. Lähetyksestä kestää tietty aika, kunnes vastaanottaja saa sen. Mistähän se viive tulee?

Viive tulee valonnopeudesta, joka on saatu siitä mitatusta keskimääräisestä valonnopeudesta, kun valo menee lähetystpisteestä A heijastuspisteeseen B ja palaa lopulta pisteeseen A. Tässä selvitään yhdellä ajanottovälineellä, eikä ole tarvista synkronoida kelloja.

Valon nopeus yhteen suuntaan
Jos haluaa mitata valon nopeuden pisteestä A pisteeseen B, sekä erikseen päinvastoin, niin tarvitaan kaksi kelloa, joista saadaan lähtöhetki sekä vastaanottohetki. Nyt mukaan tulee kellojen synkronointiongelma. Millä kellot saadaan käymään vertailukelpoista aikaa, jos ei voida sanoa valon kulkevan joka suuntaa samalla nopeudella - eihän sitä ole voitu mitata ennen mittausta.

Jos nyt lähdetään ihan siitä, että suhteellisuusteoria, johon valon nopeus on sidottu, määrittelee mm. sen, miten ydinvoimalassa energia syntyy, miten tähtien sisällä energia ja uudet alkuaineet syntyvät, miten mustat aukot toimivat ja miten vaikkapa GPS-satelliittien kellot täytyy saada synkkaamaan maanpinnan kellojen kanssa, koska ne liikkuvat pienemmässä painovoimakentässä... Ja sitten esim Merkuriuksen radan taipumat, gravitaatiolinssit yms. Eli kaikissa on yksi muuttumaton ja se on valonnopeus. Ei ole olemassa mitään teoriaa, joka toimisi niin kauniisti kuin mitä Einsteinin aikanaan meille esittämät.

Siitä vaan kehittelemään teorioita, joissa valon nopeus on riippuvainen sen suunnasta ja perustaa tähän toimivaa teknologiaa :D

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 20
Kaukoputken keksiminen teki mahdolliseksi
valon nopeuden mittaamisen tähtitieteellisin
keinoin.
•Tanskalainen tähtitieteilijä ja fyysikko Ole
Rømer (1644 - 1710) mittasi Jupiterin kuun
Ion:nin pimennyksen ajan maan lähestyessä
Jupiteria ja etääntyessä siitä. Edellisessä
tapauksessa maa tuli valoa vastaan, jolloin
pimennysaika jäi lyhyemmäksi kuin
jälkimmäisessä tapauksessa. Tästä hän sai
(1679) valon nopeudelle arvon 225 000 km/s.

•Huomattavasti tarkemman tuloksen sai Englantilainen

tähtitieteilijä James Bradley (1692 - 1762) mittaamalla
kiintotähtien suuntakulman eli parallaksin muutoksen
maan radan kahdessa eri kohdassa.
•Bradley sai (1728) valon nopeudeksi 294 995 km/s.
Tässä on jo kolme oikeaa numeroa (virhe vain 1,7 %).
Siinäpä meni se teoria, että valon nopeus muuttuisi kun se liikkuu toiseen suuntaan.

Yksisuuntaisia (väitetysti yksisuuntaisia) valonnopeusmittauksia on yritetty tehdä mm:

1676 Ole Christensen Rømer
1960 Moessbauer rotor experiments
1980 Vessot et al.
1990 by the NASA Jet Propulsion Laboratory
1992 Nelson et al.
1997 Wolf & Petit
2009 The Greaves, Rodriguez and Ruiz-Camacho experiment

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 20 Lisäksi, jos ajatellaan, että yhteen suuntaan valon nopeus olisi ääretön ja toiseen ei, mikä sattuma on, että kukaan ei olisi koskaan mitannut kuin toiseen suuntaan kulkevaa sähkömagneettista säteilyä.

Mun esimerkki oli aika räikeä, mutta vain sen takia ettei tuntuisi saivartelulta:)

Kun Einstein teki valintansa 1905, se oli iso asia ihmiskunnalle, joka on ollut suurelta yleisöltä melkoisen kätketty. Jos hän olisi valinnut synkronoinnin toisin, olisi meillä nyt hieman erilainen suhteellisuusteoria, mutta ei se fysiikkaa murtaisi rikki.

Voi vielä tulla aika, jolloin ihminen ihmettelee miksi me emme huomanneet aiemmin valon kulkevan eri suuntiin eri nopeuksilla, koska se niin ilmiselvästi loksauttaa monet fysiikan teoriat paikoilleen.

jaava kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 16 : 33
Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 20
Kaukoputken keksiminen teki mahdolliseksi
valon nopeuden mittaamisen tähtitieteellisin
keinoin.
•Tanskalainen tähtitieteilijä ja fyysikko Ole
Rømer (1644 - 1710) mittasi Jupiterin kuun
Ion:nin pimennyksen ajan maan lähestyessä
Jupiteria ja etääntyessä siitä. Edellisessä
tapauksessa maa tuli valoa vastaan, jolloin
pimennysaika jäi lyhyemmäksi kuin
jälkimmäisessä tapauksessa. Tästä hän sai
(1679) valon nopeudelle arvon 225 000 km/s.

•Huomattavasti tarkemman tuloksen sai Englantilainen

tähtitieteilijä James Bradley (1692 - 1762) mittaamalla
kiintotähtien suuntakulman eli parallaksin muutoksen
maan radan kahdessa eri kohdassa.
•Bradley sai (1728) valon nopeudeksi 294 995 km/s.
Tässä on jo kolme oikeaa numeroa (virhe vain 1,7 %).
Siinäpä meni se teoria, että valon nopeus muuttuisi kun se liikkuu toiseen suuntaan.
Yksisuuntaisia (väitetysti yksisuuntaisia) valonnopeusmittauksia on yritetty tehdä mm:
1676 Ole Christensen Rømer

1960 Moessbauer rotor experiments

1980 Vessot et al.

1990 by the NASA Jet Propulsion Laboratory

1992 Nelson et al.

1997 Wolf & Petit

2009 The Greaves, Rodriguez and Ruiz-Camacho experiment

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 15 : 20 Lisäksi, jos ajatellaan, että yhteen suuntaan valon nopeus olisi ääretön ja toiseen ei, mikä sattuma on, että kukaan ei olisi koskaan mitannut kuin toiseen suuntaan kulkevaa sähkömagneettista säteilyä.
Mun esimerkki oli aika räikeä, mutta vain sen takia ettei tuntuisi saivartelulta.:)
Kun Einstein tuli johtopäätökseensä 1905, se oli iso asia, joka on ollut suurelta yleisöltä melkoisen kätketty. Jos hän olisi valinnut synkronoinnin toisin, olisi meillä nyt hieman erilainen suhteellisuusteoria, mutta ei se fysiikkaa murtaisi rikki.

Voi vielä tulla aika, jolloin ihminen ihmettelee miksi me emme huomanneet aiemmin valon kulkevan eri suuntiin eri nopeuksilla, koska se niin ilmiselvästi loksauttaa monet fysiikan teoriat paikoilleen.

Huomattavasti tarkemman tuloksen sai Englantilainen

tähtitieteilijä James Bradley (1692 - 1762) mittaamalla
kiintotähtien suuntakulman eli parallaksin muutoksen
maan radan kahdessa eri kohdassa.
•Bradley sai (1728) valon nopeudeksi 294 995 km/s.
Tässä on jo kolme oikeaa numeroa (virhe vain 1,7 %).

Meinaat, että suoraan tähdistä tuleva valon nopeus ei ole ollut "Yksisuuntaisia (väitetysti yksisuuntaisia)"?

Ja kuten sanoin, Einsteinin teorioiden pohjalle on rakennettu pitkälti tämä nykyinen teknologia. Sen avulla ymmärretään hyvin paljon, miten maailmankaikkeus toimii.

Tämä nopeuden muuttuminen heijastuksesta on ihan... No, en sano hauska, mutta omalaatuinen ajatusleikki. Mutta, leikki kaikesta huolimatta. Mitään perustetta tällaiselle idealle ei ole.

Voihan sitä keksiä kaikenlaista. Vaikkapa jos pyydän lastani hakemaan minulle hedelmäkulhossa olevan banaanin. Lapsi tuo banaanin ja totean, että ei tämä ole enää oikea, tämä on kädessäsi oleva banaani, ei hedelmäkulhossa.

Eli kaikenlaisia ongelmia ja ajatusleikkejä voi tietenkin synnyttää, mutta onko niillä käytännössä mitään merkitystä.

Kun Einstein teki valintansa 1905, se oli iso asia ihmiskunnalle, joka on ollut suurelta yleisöltä melkoisen kätketty. Jos hän olisi valinnut synkronoinnin toisin, olisi meillä nyt hieman erilainen suhteellisuusteoria, mutta ei se fysiikkaa murtaisi rikki.

Voi vielä tulla aika, jolloin ihminen ihmettelee miksi me emme huomanneet aiemmin valon kulkevan eri suuntiin eri nopeuksilla, koska se niin ilmiselvästi loksauttaa monet fysiikan teoriat paikoilleen.

Maailma ei toimi niin, että keksitään teoria ja todellisuus seuraa sitä.

Ensin tutkitaan tätä maailmaa. Kehitetään teoria havaintojen perusteella, testataan ja tehdään ennusteita sen pohjalla. Jos tulokset ovat ennustetun kantaisia, teoria on oikea.

Jos muutamme kaavasta yksittäistä numeroa ja haluamme saman tuloksen kuin aiemmin, meidän tulee korjata muitakin lukuja.

Valon nopeuden mittaaminen yhteen suuntaan on iso ongelma, eikä sitä kyetä ehkä ratkaisemaan koskaan. Yritystä on toki ollut.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 16 : 49 Tämä nopeuden muuttuminen heijastuksesta on ihan... No, en sano hauska, mutta omalaatuinen ajatusleikki. Mutta, leikki kaikesta huolimatta.

Kysymys ei ollut nopeuden muuttumisesta heijastuksesta vaan siitä, ettei valon nopeutta ole kyetty mittaamaan yhteen suuntaan tavalla, jonka tiedeyhteisö olisi hyväksynyt.
Ongelma palautuu lähes kaikissa (jos ei kaikissa) koejärjestelyissä kellojen synkronointiongelmaksi.
Jos koe onnistutaan tekemään yhdellä "kellolla" (ei tarvita kellojen synkronointia), saadaan aina vain keskiarvonopeus, koska valon on palattava kellon luokse tai siitä on saatava ilmoitus maaliintulohetkestä (jonka voi saada vain valon nopeudella, jota ei vielä tiedetä).
Kun yhteen suuntaan kulkevan valon nopeutta ei ole voitu mitata, niin miten perustellaan sen kulkevan kaikkiin suuntiin samalla nopeudella.

Voihan ongelmaa leikkinäkin pitää, mutta sitä ovat vaivautuneet tutkimaan maailman huippufyysikot tähän päivään saakka, jonka takia liitin aiempaan viestiini luettelon joistakin kokeista (niistä missään ei ole kyetty hyväksyttävästi saamaan yhden suunnan nopeutta).

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 24, 2021 16 : 49 Mitään perustetta tällaiselle idealle ei ole.

Mikä on sitten perusta sille idealle, ettei "nopeus muutu heijastuksesta".
Oliko Einsteinilla aikoinaan mitään muuta perustetta kuin Occamin partaveitsi? Hänellähän oli käytettävissä aika monen fyysikon testitulokset valon mittauksesta. Muistaakseni juuri Michelson & Morley (1887) testi sai hänet aikoinaan kehittämäänkin suhteellisuusteoriaa.
Mikä Einsteinin sai aikanaan ylipäätään miettimään valon nopeuden isotrooppisuutta (suunnasta riippumattomuutta).

Michelson & Morley (1887) testi käsitteli eetterin todentamista. Ajateltiin, että valon täytyisi kulkea väliaineessa, kuten ääni ilmassa. No, eetteriä ei löytynyt. Todettiin, että valo voi kulkea avaruudessa ilman väliainetta.

Wikipedia:

Kokeen lähtökohtana oli ajatus siitä, että maailmankaikkeuden täyttäisi jonkinlainen eetteriksi kutsuttu massaton väliaine, jossa sähkömagneettinen säteily voisi liikkua. Tällöin maapallon liikkeen eetterin suhteen pitäisi aiheuttaa Maan pinnalla havaittava "eetterituuli". Valon suunnan ja eetterituulen välisen kulman pitäisi vaikuttaa valon nopeuteen.[2] Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista.

Nykyisen suhteellisuusteoreettisen tietämyksen mukaan valonnopeus on absoluuttinen, eikä tällaista vaihe-eroa siten synny. Tieteellisen teorian mukaan rakenteeltaan tuntemattoman eetterin olemassaoloa tai -olemattomuutta on mahdotonta osoittaa todeksi aivan kuten muitakin uskomuksiin perustuvia ilmiöitä.

Tähdestä maahan tuleva valo on yhdensuuntaista. Se tulee tähdestä ja osuu maahan, eikö?

Huomattavasti tarkemman tuloksen sai Englantilainen tähtitieteilijä James Bradley (1692 - 1762) mittaamalla kiintotähtien suuntakulman eli parallaksin muutoksen maan radan kahdessa eri kohdassa.

Bradley sai (1728) valon nopeudeksi 294 995 km/s.
Tässä on jo kolme oikeaa numeroa (virhe vain 1,7 %).

Ja kun tosiaan tiedetään, kauanko vaikkapa radiopulssilta kuluu aikaa maasta Venuksen ja takaisin ja tämä aika on jälleen valonnopeuden mukainen, ei tästä kovinkaan paljoa voi ihmetellä, että onko se valon nopeus yhteen suuntaan 500 000km/s ja toiseen 100 000km/s tms..

Lisäksi, jos ajatellaan, että valo kulkisi eri nopeudella eri suuntaan, otetaan peili. Heijastetaan siihen lasersäde, joka heijastuu Kuuhun. Siellä Apollo-lentojen aikaan asennetuista peileistä se heijastuu takaisin. Kas kummaa, taas on kulunut valonnopeuden sanelema aika, kun valo tulee takaisin maahan. Eikö ajan tulisi olla eri, jos valo kulkee eri suuntaan eri nopeudella?

Muistutan vielä Einsteinin teorioista, joiden perustella nykyään voidaan hyvin moni ilmiö maailmassa ennustaa ja jonka perustana on valonnopeuden vakio.

Kaiken kaikkiaan, en nyt ymmärrä mitä haet tällä keskustelulla? Ja miksi tämä on digicamera.netissä? Ota yhteys vaikka Esko Valtaojaan tai syksy Räsäseen tms.

Matti_JH kirjoitti: ↑Huhti 25, 2021 14 : 19
Lisäksi, jos ajatellaan, että valo kulkisi eri nopeudella eri suuntaan, otetaan peili. Heijastetaan siihen lasersäde, joka heijastuu Kuuhun. Siellä Apollo-lentojen aikaan asennetuista peileistä se heijastuu takaisin. Kas kummaa, taas on kulunut valonnopeuden sanelema aika, kun valo tulee takaisin maahan. Eikö ajan tulisi olla eri, jos valo kulkee eri suuntaan eri nopeudella?

Peiliä käyttäessä ei voi saada täysin tarkkaa lukemaa valon nopeudesta.
Lukema on silloin valon kulun kokonaisaika, joka sisältää valon laukaisuviiveen.
Valo siis kulkee takaisin nopeammin koska peilissä ei ole laukaisuviivettä.

Minä satuin lukemaan artikkelin "A REVIEW OF ONE-WAY AND TWO-WAY EXPERIMENTS TO TEST THE ISOTROPY OF THE SPEED OF LIGHT", jossa tuodaan esiin ongelmaa. Siellä muunmuassa johdatellaan:

"Despite the remarkable success of Special Theory of Relativity (STR) and General Relativity (GR) several modern theoretical approaches have begun to predict variation on the constant light-speed postulate. String theory which seeks to unify today‟s standard model with general relativity predicts a violation of the constancy of the speed of light"
"However, still there are questions about the constancy of the one-way speed of light. Here, we present a comparison and review of the experimental tests which cover isotropy of the velocity of light: one-way and two-way speed of light measurements."

Lopuksi todetaan:
"Therefore, we would like to propose that not only Michelson-Morley‟s two-way speed of light measurements be repeated but also other one-way speed of light measurements be performed with greater improvements. Results of the experimental tests spanning at least 24 hours periods in different seasons of the year should be recorded."

Artyikkelin PDF:n saa ladattua sivulta:
https://arxiv.org/abs/1011.1318

Ajattelin käsitellä aihetta täällä kevyellä otteella (nyt meni tosin vähän vääntämiseksi) ja liittää sen valokuvaukseen, kun anisotrooppinen valonnopeusympäristö ei kuvaudu ihan oletetulla tavalla kameraan.

Pyydän anteeksi aiheuttamaani mielipahaa.

Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

Re: Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata