Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Nyt meillän on järkkärit, jotka perustuvat vanhoihin filmijärkkäreihin. = 97%-99% turka tillaa, ergonomia ja ulkonäkö on sama. Jos ollaan 0-150mm nii joakaisen kännykän huippu malli tuottaa samaa. Zoomit on mulle mysteeri, mutta mulla on 4x pienemmät kiikarit kuin perinteisen ja nnään paremmin. Tätä en tiedä, mutta ajatteln loogisesti, siis jos kännykän kennoo 5mmx5mm (arvaus) tuotaa tamaa laatua kuin kinokoon kenno. Niin mite tuohon pitää sovittaa tele?

Jaa-a, ikuisuus väittämään, sanoisin jottei kännykamerat "tuota samaa",
vain kuin joillain kännykameran ominaisuuksien määrittämillä reunaehdoilla, valo - aukon tarve, kuvantarkkuus "zuumataan kuvaan sisään", ja kuvaajalle "riittävän hyvä valokuva".. jne
..eli järkkärien kennot tuottaa parempaa kuvaa vaikka "rajaustarpeisiin", mielestäni jopa pokkarit on parempia kuin kännykamerat.

Toisinaan Jalkazuumi on tilanteesta johtuen mahdotonta, jolloin Teleobjektiivi on hyödyllinen.
Tuo kiikarin suurennus, heitto, on mitä olen itsekin ihmetellyt, joitakin viikkoja sitten katselin teknisiä tietoja -500mm obj ja suurennuskerroin oli noin 5. Se miksi kerroin on yleensä aika pieni, niin olen ajatuksissani päätellyt josko olisi jotain tekemistä piirron kanssa. Kun katsotaan kiikarin, kiikaritähtäimen tai tähtikaukoputken läpi näkemisen tarve on toisenlainen.

Miten kamerat kehittyy?
Josko kamera voisi nähdä kuten ihmissilmä, siis näkökenttä asteina ja värit! Tätä kummastelen edelleen, vieläkin suljen toisen silmän ja vertaan näkemääni ajateltuun tai otettuun kuvaan. Hassu tapa mutta ollut siitä asti kun ensimmäisellä kameralla otin kuvia (joku aikaa sitten ;) ).
tai ehkä multa puuttuu vain oikeanlainen lasi..

Mitä hyötyä on kameroiden kehittyä kun kuvaajat eivät kehity?

Digiaikana on otettu valtavasti kuvia, mutta hyviä kuvia suhteessa filmiaikaan ei juuri huomaa.
Jos mulle isketään suti kouraan ja rätti eteen, niin tuskin muuta syntyy kuin tikku ukko...

Siis sama se jos jollekkin annetaan parasta ja uusinta.
Syntyy vain napin painamia...
No tietysti jos valokuvan tärrrkeimpänä krrriteerrrinä pitää terrrrävyyttä,
sitä kehitys on hieman tuonut tullessaan.

No,no, osajoukko kehittyy se kärkikaarti!

Ja loppu joukko saa harrastaa paremmilla välineillä
JOiden suhteellinen hinta muuten on halpunut..

Tavallaan hain teknistä kehitystä, kävin eilen ostamassa samsung calaxy s10+ kännykän. Ihan muutama juttu siitä. Kaksi linssiä kuvaa samaan aikaan kohdetta jossa isot varjon ja valon erot, toinen kuvaa varjoja ja toinen valoa. Ehkä mennään liian pitkälle kun silmä ei pysty samaan, muuta hdr pyh.

Toinen laaja kulma kuvataan kahdella linssillä ja oletettavasti softa sovittaa kuvat yhteen, ihan kunnollisen näköinen näkymä, ole linssi vääristymää. Katselin kaupassa yksipäivä dji osmo poket, ehkä siinä on jotain mitä ajan takaa?

Tuossa jotain.
https://www.youtube.com/watch?v=SgxqqqQQ79E" onclick="window.open(this.href);return false;

Kamerakehitys on tietyssä mielessä saturoitunut. Megapikkelsien lisääminen kennolle ei aiheuta enää wau-efektiä, joten pitää keksiä jotain muuta kuluttajien rahojen nyhtämiseksi. Nyt sitten tuoreimmat uudistukset liittyvät kuvan vaivattomaan siirtämiseen pilveen ja epäsosiaaliseen mediaan. Ja toki kaiken maailman softan generoimia filttereitä "fiiliksen" aikaansaamiseksi. Tiivistettynä, kameroita ei enää kehitetä, nyt kehitetään softaa.

Kun nyt olen nähnyt mihin suuntaan homma on menossa, odottelen erinäköisten linssien lisäämistä ja niiden softalla yhdistelemistä. Varsinkin tele puoli on vielä kesken ja uskon että pystytään kehittämään hyvinkin pitkälle zoomaavia linssejä pienessä koossa ja päästää +1000mm teleihin pikkusormen koossa. Jolloin lintukuvia voidaan ottaa pienellä, kevyellä ja halvalla kalustolla, humattavasti paremmalla laadulla kuin nyt.

Voisi jopa sanoa, että se on naurettavaa, että on jääty johonkin kino kokoon ja kannetaan 3kg tarkoituksemukautuksettomia kiviä mukanamme ja maksetaan jopa 10k kalustosta.

Onko sillä oikeasti mitään merkitystä, että sulkin on mekaaninen ja että näkymä tuotetaan analogisesti optiikalla etsimeen?

jari siren kirjoitti:Varsinkin tele puoli on vielä kesken ja uskon että pystytään kehittämään hyvinkin pitkälle zoomaavia linssejä pienessä koossa ja päästää +1000mm teleihin pikkusormen koossa. Jolloin lintukuvia voidaan ottaa pienellä, kevyellä ja halvalla kalustolla, humattavasti paremmalla laadulla kuin nyt.

Fysikan lait tulee vastaan: Kun fotoneja tulee linssille vain tietty määrä per pintalayksikkö halutulla valotusajalla (määrä riippuu valaistuksesta), niin ainoa tapa lisätä kennolle osuvien valohitusten määrää on kasvattaa objektiivin halkaisijaa.
Jos valoa riittää, niin pieni, sormen kokoinen, teleobjektiivi ei ole ongelma (kunhan diffraktio ei ala rassaamaan).

Tulevaisuudesta:
Jos kännyköiden kennokokoja kasvatetaan, niin ero täyskennon kenno-ominaisuuksiin kaventuu, mikä saattaa lisätä painetta siirtyä FF-koosta keskikokoon. Ja kasvattaa lasitavaran kokoa.

jaava kirjoitti:

jari siren kirjoitti:Varsinkin tele puoli on vielä kesken ja uskon että pystytään kehittämään hyvinkin pitkälle zoomaavia linssejä pienessä koossa ja päästää +1000mm teleihin pikkusormen koossa. Jolloin lintukuvia voidaan ottaa pienellä, kevyellä ja halvalla kalustolla, humattavasti paremmalla laadulla kuin nyt.

Fysikan lait tulee vastaan: Kun fotoneja tulee linssille vain tietty määrä per pintalayksikkö (määrä riippuu valaistuksesta), niin ainoa tapa lisätä kennolle osuvien valohitusten määrää on kasvattaa objektiivin halkaisijaa (kun valotusaika ei muutu).
Jos valoa riittää, niin pieni, sormen kokoinen, teleobjektiivi ei ole ongelma (kunhan diffraktio ei ala rassaamaan).

Tulevaisuudesta:
Jos kännyköiden kennokokoja kasvatetaan, niin ero täyskennon kenno-ominaisuuksiin kaventuu, mikä saattaa lisätä painetta siirtyä FF-koosta keskikokoon.

Eiköhän noita voida kaikkia vahvistaa?

Heitetään hurja tulevaisuuden kameran visio.
Tulitikku askin kokoinen drone, 1mm-5000mm zoom ja google lasien tapainen näyttö. Kaikkea ohjaa pieni käsi kaukosäädin. Kuvat menee suoraan päätteelle.

Nanoprosessori joka pystyy siirtämään 50mp kokoisia kuvia 100kpl sekunnissa.

jaava kirjoitti:

jari siren kirjoitti:Varsinkin tele puoli on vielä kesken ja uskon että pystytään kehittämään hyvinkin pitkälle zoomaavia linssejä pienessä koossa ja päästää +1000mm teleihin pikkusormen koossa. Jolloin lintukuvia voidaan ottaa pienellä, kevyellä ja halvalla kalustolla, humattavasti paremmalla laadulla kuin nyt.

Fysikan lait tulee vastaan: Kun fotoneja tulee linssille vain tietty määrä per pintalayksikkö halutulla valotusajalla (määrä riippuu valaistuksesta), niin ainoa tapa lisätä kennolle osuvien valohitusten määrää on kasvattaa objektiivin halkaisijaa.
Jos valoa riittää, niin pieni, sormen kokoinen, teleobjektiivi ei ole ongelma (kunhan diffraktio ei ala rassaamaan).

Tulevaisuudesta:
Jos kännyköiden kennokokoja kasvatetaan, niin ero täyskennon kenno-ominaisuuksiin kaventuu, mikä saattaa lisätä painetta siirtyä FF-koosta keskikokoon. Ja kasvattaa lasitavaran kokoa.

Pitää myöntää että fotonit on jäänyt tutustumatta. Mutta jos nyt ajatellaan ihan maalaisjärjellä eri eläinten silmien näkö kykyä.Yöeläinäinten hämäränäköä tai haukkojen kaukonäköä, niin ainakin luulen että nuo voidaan kopioida sähköisesti, sanoo fotonit mitä haluaa.

No joo, jos nyt ihan tosissaan vastaisi. Olette jotenkin jumiutunut tuohon kinokoon ajatteluun. Valon kerääminen johtuu puhtaasti valaistavasta pinta-alasta. Jos (ja kun olemme) saamme enemmän pikseleitä kasattua yhä pinemmälle alueelle, niin valoa tuova reikä on myös pienempi. Fysiikkaa, jollein fotonit ole hiiren kokoisia;)

Edelleen kameroiden osalta kierrätysmateriaalinen käyttö on mielenkiintoinen asia. Toistaiseksi olemme saaneet elää kuin siat pellossa, mutta Aasia ei enää ota yhtä halukkaasti lännen sontia vastaan ja Afrikkakin saattaa liittyä kuoroon. Tää tarkoittais, et kamerat pitäs pystyä purkamaan osiin siten, et osat voidaan uusiokäyttää paremmin - joka heijastunee materiaalivalintoihin. Itse kuvaaminen on jauhanut paikallaan ikuisuuden - jopa kameraansa äärirajoille rääkkäävät ovat extreme-urheilijoita enempi omasta mielestään kuin todellisuudessa.

Noin teknisessä mielessä tekoälyn lisääntyminen on edelleen kiinnostava asia - laskeeko neuraaliverkko nopeammin taidepisteet kuin kuvaaja, joka tekis keskivertokuvaajista hyödyttömiä. Nähtävästi teknologia tulee jakamaan ihmiset kuvaamisessa samoin kuin muuallakin eli aivan huipulle mahtuu pieni osa ja loput siirtyy lattianlakaisijoiksi tai alkaa harrastamaan Joogaa.

jari siren kirjoitti:Heitetään hurja tulevaisuuden kameran visio.
Tulitikku askin kokoinen drone, 1mm-5000mm zoom ja google lasien tapainen näyttö. Kaikkea ohjaa pieni käsi kaukosäädin. Kuvat menee suoraan päätteelle.

Nanoprosessori joka pystyy siirtämään 50mp kokoisia kuvia 100kpl sekunnissa.

Ja aukkosuhde/valovoima on telepäässä sen verran olematon, että valonlähteeksi tarvitaan ydinpommi.
https://www.planetdeadly.com/wp-content ... r-test.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
Ei... tuo kuva ei ole otettu yöllä...
http://highpowerrocketry.blogspot.com/2 ... -test.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Diffraktion rajoittama optiikan piirtokykykin ehkä johonkin postimerkin kokoiseen kuvaan riittävä.
Tosin eiköhän optiset aberraatiotkin jo saisi melkein sen aikaan.

Tai ehkäpä se täydellinen kameralaukkukin toteutuu...
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/ ... gOfHolding" onclick="window.open(this.href);return false;

jari siren kirjoitti:No joo, jos nyt ihan tosissaan vastaisi. Olette jotenkin jumiutunut tuohon kinokoon ajatteluun. Valon kerääminen johtuu puhtaasti valaistavasta pinta-alasta. Jos (ja kun olemme) saamme enemmän pikseleitä kasattua yhä pinemmälle alueelle, niin valoa tuova reikä on myös pienempi. Fysiikkaa, jollein fotonit ole hiiren kokoisia;)

Valoa "keräävällä" pinta-alalla ei ole väliä, jos sille ei pääse valoa.
Eli olemattoman valoa keräävän reiän takia tarvitaan taas sitä ydinpommia valonlähteeksi riittävän fotonivuon aikaan saamiseen, jotta niitä saadaan sinne polttotasollekin järkevä määrä järjellisessä ajassa.
Kenno ei tee muuta kuin tallentaa optiikan projisoiman kuvan... jota ei ole ilman valoa.

Aukkosuhde kertoo optiikan projisoiman kuvan kirkkauden polttotasolla pinta-alayksikköä kohden.
Ja jos kuvan tallentava media pienenee, aukkosuhteen pitäisi parantua vastaavasti, jotta taltioiduksi tulee yhtä monta fotonia samassa ajassa.
Jo jos haluat superpitkän polttovälin, niin sen objektiivin halkaisija kasvaa pakosti, tai aukkosuhde tipahtaa Challengerin syvänteeseen.


Samalle syväterävyydelle samalla kuvakulmallahan eri formaattien diffraktion rajoittama optiikan erotuskyky ja myös valonkeräyskyky taas ovat kyllä samoja.
Eli jos ohuempi syväterävyys ei käy, silloin analogisella filmitekniikalla useimpiin käyttötarkoituksiin pienimmällä riittävän hyvällä formaatilla, kinokennolla ei ole automaattisia etuja.
Pienemmän formaatin tallennin voi olla pinta-alaltaan pienempi, mutta optiikkaa ei tarvitse himmentää niin paljoa nostaen projisoidun kuvan kirkkautta per pinta-alayksikkö.

Vaikka uusilla materiaaleilla saataisiin linssit kevyemmiksi ja ohuemmiksi, niin niitä koskee samat valonsäteitä koskevat lait (mm. valoa keräävän osan pinta-ala), kuten nykyisiä lasista ja muovista tehtyjäkin linssejä (kuten E.T yllä esittänyt).
{Analogia: 5mm vesiputki ei läpäise samaa vesimäärää kuin 50cm putki samalla syöttöpaineella (5mm linssistä ei mene läpi samaa valomäärää kuin 50mm linssistä saman kirkkauksisella valonlähteellä).}

Muun muassa Harvard:ssa on kehitetty metamateriaali, jolla on samat valoa taittavat ominaisuudet kuin lasilla:

Harvard researchers have created a new lens material that is much thinner than glass.

It's made up of microscopic nanopillars arranged in a thin array to focus light very precisely to avoid blur, which can happen with glass lenses.

https://www.dailymail.co.uk/sciencetech ... erial.html

Kun lasilinsseillä kromaattista aberraatiota joudutaan korjaamaan usealla linssillä (objektiivin koko ja paino nousee), niin tällä sekin voidaan tehdä yhdessä ja samassa:

Professor Federico Capasso kirjoitti:'Our new breakthrough flat metalens has built-in chromatic aberrations corrections so that a single lens is required.'

Vaikka valonkeräyksen pinta-alat ei muutukaan (ei tällä, eikä millään muullakaan keksinnöllä), niin kyllä tälläkin on ainesta vaikuttaa kameroiden (ainakin joidenkin) kehittymiseen.
Flat lens promises possible revolution in optics:
https://www.bbc.com/news/science-environment-36438686

Menetelmässä voi käyttää samaa tekniikka millä valmistetaan mikropiirejä, joten linsseistä tulee kappalehinnoiltaan halpoja. Niiden kokoakin rajoittaa vain uunin koko:

Professor Federico Capasso kirjoitti:But our lenses, being planar, can be fabricated in the same foundries that make computer chips. So all of a sudden the factories that make integrated circuits can make our lenses."
...
"Once you have the foundry - you want a 12-inch lens? Feel free, you can make a 12-inch lens. There's no limit."

jaava kirjoitti:
Muun muassa Harvard:ssa on kehitetty metamateriaali, jolla on samat valoa taittavat ominaisuudet kuin lasilla....

Joo, nämä ovat mielenkiintoisia juttuja, ja tulevat varmasti mullistamaan nykyisenlaiset objektiivirakenteet. ..Millä aikataululla? Siihen saattaa varmasti kulua aikaa vielä vuosikymmen...

Mutta tarkoittaa sitä, että objektiiveista tulee kevyempiä, eikä niin pitkiä. Eli voisi kuvitella, että sopisivat peilittömiin järkkäreihin kuin nenä päähän ;-)

jaava kirjoitti: Muun muassa Harvard:ssa on kehitetty metamateriaali, jolla on samat valoa taittavat ominaisuudet kuin lasilla:

Harvard researchers have created a new lens material that is much thinner than glass.

It's made up of microscopic nanopillars arranged in a thin array to focus light very precisely to avoid blur, which can happen with glass lenses.

https://www.dailymail.co.uk/sciencetech ... erial.html

Menetelmässä voi käyttää samaa tekniikka millä valmistetaan mikropiirejä, joten linsseistä tulee kappalehinnoiltaan halpoja. Niiden kokoakin rajoittaa vain uunin koko...

Pii tuskin on erityisen hyvin valoa läpäisevää, joten noiden linssien täytyy olla erittäin ohuita.
Mikä taas voi olla pahempi ongelma isomman optiikan kestävyydelle.
Eli tuo tekniikka ei välttämättä skaalaudu kännykkäkameroista järkkäreihin.

jari siren kirjoitti:Nyt meillän on järkkärit, jotka perustuvat vanhoihin filmijärkkäreihin. = 97%-99% turka tillaa, ergonomia ja ulkonäkö on sama. Jos ollaan 0-150mm nii joakaisen kännykän huippu malli tuottaa samaa. Zoomit on mulle mysteeri, mutta mulla on 4x pienemmät kiikarit kuin perinteisen ja nnään paremmin. Tätä en tiedä, mutta ajatteln loogisesti, siis jos kännykän kennoo 5mmx5mm (arvaus) tuotaa tamaa laatua kuin kinokoon kenno. Niin mite tuohon pitää sovittaa tele?

EI todellakaan kännykkä tuota läheskään vastaavaa. Jos kännykässä on ns. teleobjektiivi, on se ehkä 50 mm. 150 mm zoomatessa resouutio jää pariin megapiskeliin tai alle ja tehollinen kennokoko on naurettavan pieni. Jos zoomit on mysteeri, niin ei ehkä kannattaisi kirjoitella tuollaisia väitteitä. Sinulla on kiikari, tuskin kaikkia maailman kiikareita.

Olkoot miten on, mutta tuo on ikävä fakta että digit raahaa mukanaan filmin perusperiaatteita. Mitään luomistyötä auttavia osia ja toimintoja ei ole kuitenkaan päätetty ottaa mukaan, elikkä kameran liikkeet fieldeistä ja palkeista. Nämä voisi toteuttaa täysin digiin pienessäkin koossa, mutta markkinat vain menevät numeropelien mukaan.

Maffer kirjoitti:Olkoot miten on, mutta tuo on ikävä fakta että digit raahaa mukanaan filmin perusperiaatteita.

Näin on. Todelliset digi-innovaatiot puuttuvat edelleen kameroista. Yksi syy on se, että valokuvaus on varsin konservatiivista puuhaa, perinteistä ei haluta luopua.