Mielestäni voittanut hirvikuva kuva on hieno; hyvin pelkistetty mutta kuitenkin kertoo samalla paljon, sellainen sopivasti "erikoinen" näin täysin amatöörikuvaajan silmään.
En näe myöskään suurta ongelmaa kuvan kääntämisestä peilikuvaksi, vaikka alkuperäisenä se ei mielestäni olisi ollut ollenkaan näin hyvä ja kääntö paransi sitä huomattavasti.
http://yle.fi/uutiset/nain_syntyi_vuode ... tu/8390670
Tuosta kuitenkin särähti eniten se, että LUONTOkuvan ottaakseen on pitänyt kaataa puita, jotta kuvausmaisema on saatu halutun kaltaiseksi! Eikö kukaan tunnista sellaista periaatteellista ristiriitaa tässä?
Toki tuollaista tapahtuu pienemmässä mittakaavassa (toivottavasti ei isommassa) kaiken aikaa: itsekin poistin viimeksi eilen muutaman tupasvillan korren karpaloita kuvattaessa edestä. Mutta missä vaiheessa tällaisessa kuvausmaiseman manipulaatiossa tulee raja vastaan; poistetaan heinänkorsi, katkaistaan risu, niitetään ruovikkoon aukko, kaadetaan pensas, puu, puuryhmä, metsä jne.?
Miten on, onko luontokuvan tarkoitus olla kuvaus alkuperäisestä maisemasta tai tapahtumasta, jossa kuvaaja ei ole muokannut fyysisesti mitään tekijää maisemassa pois luonnontilasta tai ainakaan siitä tilasta missä se oli ennen kuvaajan toimenpiteitä?
Pitäisikö tällaisia asioita edes miettiä luontokuvauksessa, jos on mielessä jo täydellinen visio jostakin kuvasta, miten sen tulee ottamaan ja miltä se tulee lopulta näyttämään? Tekeekö tällainen manipulaatio kuvasta "feikin" vai onko se asia, josta ei tarvitse edes keskustella? Millä ehdoilla ja rajoituksilla LUONTOkuva otetaan?
Olisin kiinnostunut foorumilaisten mielipiteistä asiaan kun täällä kuitenkin on monenlaista luontokuvaajaa (joiden ottamia upeita kuvia on ilo katsella, ainakaan jos ei tiedä niiden taustoja, heh...).