Meni usko valonnopeuteen - voinko enää valokuvata

[Matti_JH]

Ko tarkastelun abstrakti alkaa:
As we approach the 125th anniversary of the Michelson–Morley experiment in 2012, we have reviewed experiments that test the isotropy of the speed of light...

Mutta kyseinen koe todettiin hyödyttömäksi, koska sen perustana oli hypoteesi eetteristä, jonka m&m kokeen tulosten perusteella hylättiin. Eli koe testasi asiaa, jota ei ole olemassa. Kokeen lopputuloksena oli siis se, että eetteriä ei ole. Wikipedia - lainaus jälleen:

Kokeen tarkoituksena oli havaita "sivutuuleen" ja "vastatuuleen" liikkuneiden valonsäteiden eri nopeuksista aiheutunut vaihe-ero. Kokeessa ei kuitenkaan onnistuttu saamaan varmaa tulosta, sillä vaikka laitteella mitattiin pieni "nopeus", se mahtui mittausvirheen rajoihin. Koetta pidetään yhtenä kuuluisimmista epäonnistuneista kokeista.

Nykyisen suhteellisuusteoreettisen tietämyksen mukaan valonnopeus on absoluuttinen, eikä tällaista vaihe-eroa siten synny. Tieteellisen teorian mukaan rakenteeltaan tuntemattoman eetterin olemassaoloa tai -olemattomuutta on mahdotonta osoittaa todeksi aivan kuten muitakin uskomuksiin perustuvia ilmiöitä

Lisäksi, mikä taho on kirjoittanut ko jutun? Onko vertaisarvioitu? Mikä on uskottavuus? Entä onko löytynyt jokin systemaattinen virhe, joka korjautuisi esittämällä, että valon nopeus ei ole vakio? Eli, mikä on motiivi?

[jomy]

No niin neropatit. Selittäkää tämä:
Jos lentokoneesta, joka lentää 700 kilometriä tunnissa, ammutaan luoti taaksepäin, jonka lähtönopeus on 700 kilometriä tunnissa. Tuleeko luoti edes piipusta ulos, ja jos niin putoaako se heti alas suoraan maahan?

[Matti_JH]

Riippuu mikä on havaitsijan asema (Inertiaalikoordinaatisto). Lentokoneessa ollessa näyttää siltä, että lentokone on luodin suhteen paikallaan ja luoti lentää juurikin yhtä kauas lentokoneesta kuin jos se ammuttaisiin maassa. Maasta käsin taas luoti putoaa suoraan alas.

Sama toisin päin. Ajetaan autolla 89km/h ja pomputellaan palloa kädessä. Se ei autossa olevalle liiku minnekään vaakasuunnassa. Jos taas tien vieressä on havaitsija, pallo liikkuu kuin sitä heitettäisiin 89km/h.

[jaava]

Jos lentokoneesta, joka lentää 700 kilometriä tunnissa, ammutaan luoti taaksepäin, jonka lähtönopeus on 700 kilometriä tunnissa. Tuleeko luoti edes piipusta ulos, ja jos niin putoaako se heti alas suoraan maahan?

Jos ko. lentokoneesta lähetetään laser-pulssi eteenpäin ja taaksepäin, niin onko kummankin pulssin nopeus lentokoneeseen nähden valonnopeus?
Jos tarkastellaan maasta käsin tilannetta, niin eteneekö pulssit maahan nähden valonnopeudella?

[T71]

Jos lentokoneesta, joka lentää 700 kilometriä tunnissa, ammutaan luoti taaksepäin, jonka lähtönopeus on 700 kilometriä tunnissa. Tuleeko luoti edes piipusta ulos, ja jos niin putoaako se heti alas suoraan maahan?

Jos ko. lentokoneesta lähetetään laser-pulssi eteenpäin ja taaksepäin, niin onko kummankin pulssin nopeus lentokoneeseen nähden valonnopeus?
Jos tarkastellaan maasta käsin tilannetta, niin eteneekö pulssit maahan nähden valonnopeudella?

Edellistä enemmän kiinnostaa, että mitähän Venäjällä tapahtuisi, jos 700km/h liikkuvasta lentokoneesta osoitetaan laserilla alaspäin?

https://www.youtube.com/watch?v=Ndu65StbC2M

[jaava]

Edellistä enemmän kiinnostaa, että ...

Minua taas kiinnostaisi tietää:
Jos lentokone lentäisi maahan nähden valonnopeudella ja koneesta lähetetään laser-pulssi eteenpäin sekä taaksepäin, niin:

1. Onko kummankin pulssin nopeus lentokoneeseen nähden valonnopeus?
2. Kun tarkastellaan maasta käsin tilannetta, niin tippuuko taakse päin lähetetty pulssi maahan suoraan?
3. Voiko tapauksen 2. tippuvan laser-pulssin kuvata kameralla jos sattuu paikalle?
4. Tippuuko tapauksen 2. pulssi suoraan alaspäin riippumatta koneen lentosuunnasta?

[Matti_JH]

https://m.youtube.com/watch?v=msVuCEs8Ydo&vl=en&t=523

https://youtu.be/msVuCEs8Ydo

Siitä katselemaan. Muutenkin kyseinen kanava auttaa ymmärtämään paljon. Suosittelen.

[Matti_JH]

[tupla

[T71]

Jos lentokone lentäisi maahan nähden valonnopeudella ja koneesta lähetetään laser-pulssi eteenpäin sekä taaksepäin, niin:

Voiko tapauksen 2. tippuvan laser-pulssin kuvata kameralla jos sattuu paikalle?

Ilman muuta. Sen pulssin voi myös ottaa talteen ja viedä kotiin lapsille, jos on tarpeeksi nopea:

https://youtu.be/LMDBjjD3M1o?t=112

[jaava]

Jos lentokone lentäisi maahan nähden valonnopeudella ja koneesta lähetetään laser-pulssi eteenpäin sekä taaksepäin, niin:

Voiko tapauksen 2. tippuvan laser-pulssin kuvata kameralla jos sattuu paikalle?

Ilman muuta. Sen pulssin voi myös ottaa talteen ja viedä kotiin lapsille, jos on tarpeeksi nopea:

https://youtu.be/LMDBjjD3M1o?t=112

Joku vuosi sitten uutisoitiin ryhmästä, joka pysäytti ja vangitsi laser-pulssin.

[jokex]

Mitenkäs gravitaatio vaikuttaa valonnopeuteen ?

Äkkiseltään ajatellen valo menee mustaa-aukko kohti valonnopeutta, mutta ei tule pois tapahtumahorisontin sisäpuolelta vaikka siellä voisi kuvitella jotain valolähteitä olevan, kun on kohtuu rajua toimintaa.
Musta-aukko saa aikaan myös gravitaatiolinssin, eli valo ei etene suoraan vaan muuttaa suuntaa ilmeisesti gravitaation vaikutuksesta.
Sony eikä Canonkaan ole vielä patentoinut näitä pisimmän polttovälin linsseinä...

Eli jos gavitaatiokenttä vaikuttaa valon liikkeeseen niin se paikallisesti liikkuisi kovempaa gravitaation vedon suuntaan.

[Matti_JH]

Mitenkäs gravitaatio vaikuttaa valonnopeuteen ?

Äkkiseltään ajatellen valo menee mustaa-aukko kohti valonnopeutta, mutta ei tule pois tapahtumahorisontin sisäpuolelta vaikka siellä voisi kuvitella jotain valolähteitä olevan, kun on kohtuu rajua toimintaa.
Musta-aukko saa aikaan myös gravitaatiolinssin, eli valo ei etene suoraan vaan muuttaa suuntaa ilmeisesti gravitaation vaikutuksesta.
Sony eikä Canonkaan ole vielä patentoinut näitä pisimmän polttovälin linsseinä...

Eli jos gavitaatiokenttä vaikuttaa valon liikkeeseen niin se paikallisesti liikkuisi kovempaa gravitaation vedon suuntaan.

https://m.youtube.com/watch?v=OHdV9aO6jaE

[ttuplai]

Et voi sillä ilman uskoa ei ole yhtikäs mitään - yhteiskunta pysyy kasassa yhteisen uskon varassa tai kaatuu sen puutteeseen. Toisaalta ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, et ihmisen omaa tahtoa olis edes olemassa eli uskokaan ei ole valinta vaan universumin tuottama ilmiö, joten voit yhtä hyvin uskoa tai olla uskomatta, koska et voi uskoa tai olla uskomatta - siispä nauti tai ole nauttimatta matkasta.

[Maffer]

Kannattaa ostaa rullasukset. Paljon järkevämpää touhua kuin sulkimen aktivointi.

[jaava]

Vielä valonnopeudesta, ettei kiinnostuneille jää epäselvää mielikuvaa

Yleistajuisessa muodossa valonnopeudesta (selkeää puhuttua englantia):
Why No One Has Measured The Speed Of Light
https://www.youtube.com/watch?v=pTn6Ewhb27k
Esittelee hyvin mittausongelman ja esimerkkejä seurauksista jos valonnopeus ei olekaan sama eri suuntiin.
Myös johtopäätökset videon lopussa (14:45) ovat minusta aika yllättävät.

Einstein postuloi (suhteellisuusteoriaansa varten):

1. Eo. videolla kohdassa 6:40 puhutaan Einsteinin artikkelista 30.6.1905 ON THE ELECTRODYMACIS OF MOVING BODIES, (*
   (pdf tiedostona https://www.fourmilab.ch/etexts/einstei ... pecrel.pdf)
   missä hän keskittyy ensimmäisillä sivuilla kellojen synkronointiin paikoissa A ja B, ja kirjoittaa (yo. pdf sivu 3):

   We have not defined a common “time” for A and B, for the latter cannot be defined at all unless we establish by definition that the “time” required by light to travel from A to B equals the “time” it requires to travel from B to A.

   Siis valonnopeus yhteen suuntaan on sopimus (Einsteins synchronization convention). Minusta melkoisen subjektiivinen valinta, eikä perustu mihinkään hyväksyttyyn mittaukseen. Mutta toki yksinkertaistaa suhteellisuusteorian kaavoja.
2. Einstein myös määrittelee käyttämänsä valonnopeuden mittaustavan (katso yksityiskohtaisempi esitys yo. pdf sivu 3):

   In agreement with experience we further assume the quantity
   2*(AB)/(t'A - tA) ) = c
   to be a universal constant — the velocity of light in empty space.

   AB = pisteiden A ja B etäisyys, tA = valon lähtöaika pisteestä A, t'A = valon paluuaika pisteeseen A, c = valonnopeus keskimäärin

   Siis Einstein haluaa valon kulkevan edestakaisin pisteiden A ja B välillä, jolloin hän välttää yhdensuuntaisen valon nopeuden ongelman.

Kun yhdistetään postulaatit 1 ja 2, on johtopäätös, ettei yhdensuuntaista nopeutta tarvita teorioissa ... ei edes tietää (jos se on hankala mitata).

Varotuksen sana valokuvaajille
Joten jos ottamassanne kuvassa on outo artefakti, niin optiikan ongelman lisäksi kannattaa miettiä, josko on tullut löydettyä mittaustietoa, joka sotii Einsteinin valintaa vastaan. (Joku saattais lisätä tähän hymiön)

*) Einstein:n artikkelista (pdf-tiedosto):
This edition of Einstein’s On the Electrodynamics of Moving Bodies is based on the English translation of his original 1905 German-language paper
(published as Zur Elektrodynamik bewegter Körper, in Annalen der Physik. 17:891, 1905) which appeared in the book The Principle of Relativity, published in 1923 by Methuen and Company, Ltd. of London.
Tämä tuli myöhemmin tunnetuksi nimillä Suppea Suhteellisuusteoria tai Erikoinen Suhteellisuusteoria

[jaava]

Vuoden 1983 jälkeen metrin mittaa ei voi enää käyttää, jos halutaan mitata valonnopeus, nimittäin metri kun perustuu nykyään valonnopeuteen :

1983 päätettiin metri (SI-yksikkö) määritellä uudelleen: Metri on pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa.
Määritelmän mukaan: 1m = c⁄(1⁄299 792 458)s -> c = 299 792 458m/s
Mutta kukaan ei tiedä tarkasti tuon matkan (1m) mittaa muissa kuin SI-yksiköissä (joissa se on määritelty ... sovittu, ei siis mitattu tai muuten saatu johdettua).

Vaikka aikaa voidaan mitata hyvin tarkasti nykyään kellolla (14 numeroa), niin valon nopeus (kirjoitettuna erikseen, siis todellinen arvo) mittaus yhteen suuntaan voidaan tehdä vain kahdella kellolla, jossa ongelmaksi muodostuu samanaikaisuus - kukaan ei ole osannut sanoa mikä on "sama aika" kahdessa eri paikassa ... miten voit mitata, jos kelloja ei saa käymään samaa aikaa.

[jaava]

Ihmisen tietoisuuden lisääntyminen valon luonteesta
Valon nopeuden ymmärretiin 1600-luvulla olevan äärellinen ja sitä yritettiin ensimmäisen kerran mitatakin.

Mittaus on kehittynyt seuraavasti (kaikki palautuu mun käsitteekseni suljetun reitin signaalin keskiarvoiksi pl. SI standardin päätetty lukuarvo):

Koodi: Valitse kaikki

Year Measured by      Speed Of Light (m/s)     Method
---- ---------------- ------------------------ ---------------------
1600 Galileo -------- Fast ------------------- Lanterns and shutters
1676 Rømer ---------- 214000000 -------------- Moons of Jupiter
1729 Bradley -------- 308000000 -------------- Aberration of light
1849 Fizeau --------- 314000000 -------------- ​Cog Wheel 
1879 Michelson ------ 299910000 -------------- Rotating mirror
1950 Essen ---------- ​299792500 -------------- Microwave cavity
1958 Froome --------- 299792500 -------------- Interferometer
1972 Evenson et al. - 299792456,2 ± 0.0011 --- Laser Method
1974 Blaney et al.  - 299792459,0 ± 0.8 ------ Laser Method
1983 SI Standard ---- 299792458,0 ------------ Definition

[jopisalo]

tervehdys
Sitten kun olet saanut kello-ongelman ratkaistua, niin miten aiot toteuttaa tyhjiön. Käsittääkseni todella tarkkaan mittaukseen vaaditaan tila jossa ei ole ainemolekyylejä, atomeita, eikä pimeää ainetta/energiaa, neutriinotkin saattavat olla haitallisia, ainakin massallinen laji.
Näistä ongelmista huolimatta Vapun päivänä oli onnistunut kuvausretki, ehkä maaseudun rauhassa oleva valo ei tiennyt itseään koskevista pulmista.

[jaava]

tervehdys
Sitten kun olet saanut kello-ongelman ratkaistua, niin miten aiot toteuttaa tyhjiön. Käsittääkseni todella tarkkaan mittaukseen vaaditaan tila jossa ei ole ainemolekyylejä, atomeita, eikä pimeää ainetta/energiaa, neutriinotkin saattavat olla haitallisia, ainakin massallinen laji.

Pahus pistät mun kapeille hartioille turhan raskaan kuorman valon nopeuden mittaamiseksi kilpailukykyisesti:)

Minusta on aika yllättävää, ettei näin keskeisestä luonnonvakiosta ole kuitenkaan vielä 2021 kunnollisempaa tietoa. On vain päädytty väittämään sitä vakioksi, kaikkiin suuntiin samaksi (invariantiksi), ja käskyttämään sille numeerinen nopeus c = 299792458,0 m/s. Eikä siitäkään ole varmuutta, onko se aina ollut samansuuruinen alkuräjähdyksen jälkeen tai muuttuuko se vielä. Ja perkkiiste kaikenlisäksi sidotaan tuohon arvottuun valonnopeuteen vielä metrin mitta.
Voinko luottaa siihen, että mulla on asunnossa neliöitä saman verran vielä huomenna ja auton nopeusmittarin heitto pysyy samana?
Mitähän ihmiset sanos, jos pankit alkais toimia samalla periaatteella. Tosin ne taitaa toimia jo.

Näistä ongelmista huolimatta Vapun päivänä oli onnistunut kuvausretki, ehkä maaseudun rauhassa oleva valo ei tiennyt itseään koskevista pulmista.

Mä olen ajatellut tätä siihen suuntaan, että jos harrastajan (valokuvaus tai kamera) on hyvä tietää kameroiden tekniikasta, niin tokihan samalla harrastajalla olis hyvä olla jonkinlaista käsitystä itse valostakin. Ettei tarvi puhua pelkästään hyvästä kamerasta ja valosta tai huonosta kamerasta ja valosta. Onhan niistä muutakin sanottavaa. Mua ei tyydytä pelkkä gooood tai bääääd.

[hkoskenv]

Minusta on aika yllättävää, ettei näin keskeisestä luonnonvakiosta ole kuitenkaan vielä 2021 kunnollisempaa tietoa.

Tervetuloa tieteen todellisuuteen. Maailma antaa nihkeästi tietoa toiminnastaan.

On vain päädytty väittämään sitä vakioksi, kaikkiin suuntiin samaksi (invariantiksi), ja käskyttämään sille nopeus c (=299792458,0m/s). Ja sen lisäksi sidotaan tuohon arvottuun valonnopeuteen vielä metrin mitta. Voinko luottaa siihen, että mulla on asunnossa neliöitä saman verran vielä huomenna?

Et voi luottaa. Mikään ei takaa, että valon nopeus on huomenna sama kuin tänään. Ja kun valon nopeus muuttuu, silloin metri muuttuu. Silloin kaikki muukin muuttuu ja jos muutos on merkittävä, vakuutan, että asuntosi neliöt ovat ongelmistasi pienimpien joukossa. Silloin muuttuvat myös ne kemialliset reaktiot, joihin elintoiminnot perustuvat.

Universumin kehityksen alkuvaihessa on ollut jonkinlaisia faasimuutoksia ja spekuloidaan, että Higgsin kentän tunneloituminen alempaan energiatilaan voi tehdä sellaisen tulevaisuudessa. Todennäköisyys on pieni, mutta luonto ei takaa sitä että toimii huomenna samoin kuin tänään. Käsittääkseni tuollainen muutos laittaisi jokseenkin kaikki tuntemmame fysiikan uusiksi. Se etenisi valon nopeudella käynnistyttyään ja koska valon nopeus on suurin mahdollinen signaalin nopeus, mikään ei voisi varottaa tulevasta. Toisaalta se olisi aika kivuton ja huoleton kuolema kun kaikki tietoinen toiminta katoaisi nanosekunnissa, kun rintama ohittaisi aivot.

Lisäksi valon nopeudessa voi olla hidasta muutosta. Se on aktiivinen tutkimuskohde, jota mitataan mm. maailman tarkimmilla kelloilla. Muutosta ei ole havaittu ja sen suurin mahdollinen arvo on hirvittävän pieni, joten ei se murjusi kutistu elinaikanasi niin että huomaisit mitään. Tai verottaja huomaisi, jos sitä pelkään.

Mitähän ihmiset sanos, jos pankit alkais toimia samalla periaatteella. Tosin ne taitaa toimia jo.

Mitäpä pankit ihmisten mussutuksista piittaisivat. Niin kauan kun yhteiskunnan väkivaltakoneisto on pankkien puolella, ihmiset maksavat tai itkevät ja maksavat. Ja sitten kun ei enää ole, pankkien rahastus on tavallisen ihmisen ongelmista samalla sivulla kuin valon nopeuden muutokset.