Foorumilaiset mediassa

[AnHa]

Onko vielä mallinnettu eläimiä koneoppimisella? Eli tehty vaikka se AI-Susi jonka avulla voisi mallintaa miten jauhelihapihvien levittely metsään vaikuttaa lopputulemaan? Koska nyt jos näin tehtäisiin, voisi selvittää optimaaliset haaskapaikat (joilla siis pysyisi levinneisyys suht luonnollisena) ja sallia kojutouhu jossain määrin ettei elinkeino paskoonnu muutamalta paikalliselta.

Käsitykseni mukaan ei. Mutta tuot hyvin esiin myös sen, että ihmiskunnan on opittava myös, mitä sillä kaikella tiedolla on eettistä tehdä. Nythän tiede laskennallisesti osoittaa, että päinvastoin ihmisen pitäisi jättää suuria alueita täysin ihmistoiminnan ulkopuolelle, jolloin esimerkiksi susilauman elämän "virittäminen" optimiksi ihmisen näkökulmasta ei tulisi kyseeseen, koska aina jää jotain huomioimatta, mikä saattaa potkaista takaisin.

AI-Susi myös ratkaisisi ongelmat sen suhteen ettei ne popsi liikaa pässejä suihinsa. Voitaisiin ennustaa missä ja milloin peto napsahtaa laitumelle, jolloin olisi jo valmiina karkoitussysteemit juuri oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ainakin jollain todennäköisyydellä.

Ihminen ei näistä kuvioista selviä päättelemällä miten homma tulisi ratkaista. Sen sijaan esim. seuraavilla syötteillä koneoppinut susimalli voitaisiin vaikkapa saada tuottamaan järkeviä tuloksia kotieläintappioiden osalta:

- kotieläinlauman koko
- kotieläinlauman yksilöiden sijainti kullakin ajanhetkellä
- maastonmuodot ja muut laitumen sijainnissa vaikuttavat luonnolliset tekijät
- ihmisten / koneiden ja muiden pelotteiden sijainnit kullakin ajanhetkellä
- keinotekoisen ruokinnan sijainnit

Mikäli myös kotieläintyypistä olisi sopiva koneoppimismalli olemassa, voisi sopivalla päättelyllä laskeskella todennäköisyyksiä optimaaliseen torjuntaan ilman tappamista. Maastoon voisi pudotella lihapalleroita droneilla aina kun uhka kasvaa laitumen suunnalla.

Mitä ihmisyyttä tunnen ennustan päinvastoin, että jossain vaiheessa tulee tappajadroneja, jotka ovat optimoitu poistamaan luonnosta sinne kulloisenkin poliittisen suuntauksen mukaisesti kuulumattomia eläimiä.

Mutta siis pohjimmiltaan kysymyksesi ovat ihan hyviä. Uskon siihen, että mallintaminen voi ratkaista monta tutkimuskysymystä, mutta en ole sitä mieltä, että mallintamalla olisi järkevää kiristää vielä hieman enemmän tuottavuuden mutteria samaan aikaan, kun lavennetaan monimuotoisuutta.

[AnHa]

No ehdotan silti että tuollainen paikallinen suden elämää mallintava systeemi rakennetaan. Kun jokaiseen suteen alueella tikataan GPS, voi lopputulos olla ihan mielenkiintoinen kun systeemi korjaa itseään jatkuvasti saadun datan pohjalta.

Iridium-satelliittipantoja. Pannoittamiseen liittyy myös tutkimuseettisiä kysymyksiä, joista ei paljoa keskustella. On olemassa tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että pannoittaminen ei ole harmitonta tutkittavan eläimen näkökulmasta.

Turha siis ulista että homma on poskellaan, jos havainnot perustuu pelkkiin jälkiin ja/tai riistakameroihin. Heittää vaan menemään 1200-luvun seurantasysteemit. Yksittäinen ihmisen jälkihavainto (jos siis tosi) on ihan hyvä syöte järjestelmään, muttei se nyt koko homman perusta voi olla vuonna 2022.

Perustuu DNA-analyyseihin. Menetelmät kehittyvät. Perinteisesti analyysit ovat perustuneet ulosteisiin, mutta lumesta otettavat virtsanäyteanalyysit ovat tulossa ja kehitteillä on lumijäljestä tehtävät analyysit.

[Maffer]

Tottahan se, että mallintaminen ei välttämättä johda aina luonnolliseen käyttäytymiseen (missään kontekstissa), mutta voisi kuitenkin tarjota edes jotain apua tai kompromissia mikäli kumpikaan osapuoli - puolustajat / vastustajat - ei taivu ja kokonaisuus jää loputtomaan limboon. Voidaanko siis ratkaista se, että

a) Sudet
b) Farmarit
c) Metsästäjät
d) Muu yhteiskunta

olisivat kaikki kohtuu tyytyväisiä olotilaansa? Tai edes 86% tyytyväisiä :O

[AnHa]

Tottahan se, että mallintaminen ei välttämättä johda aina luonnolliseen käyttäytymiseen (missään kontekstissa), mutta voisi kuitenkin tarjota edes jotain apua tai kompromissia mikäli kumpikaan osapuoli - puolustajat / vastustajat - ei taivu ja kokonaisuus jää loputtomaan limboon.

Vastaan kainuulaisittain: van mitäpä se hyvejää.

Kannanhoidollinen metsästys kaatui, koska se ei peruste tieteelliseen näyttöön. Mitä lisäarvoa mallintaminen siis tuo, jos keskustelussa toinen osapuoli ei välitä tieteellisestä näytöstä?

[Maffer]

No jos tällainen mallinnettu ekosysteemi estää sen ettei lampaat kuole milloin sattuu petovahinkoon ja toisaalta myös ilmoitaa milloin harventamiselle on syynsä, pysyvät vaikeimmat tapaukset (b ja c) tyytyväisinä. Nimittäin mikäli kanta paisuu oikeasti järjettömäksi, on c:lle myös käyttöä.

[T71]

Nykyinen petojen metsästysmalli on mielenkiintoinen sikäli, että ne yksilöt, jotka sopeutuvat ravintotilanteeseen ja muuttavat käytöstään syömällä tuotantoeläimiä tai esim metsästyskoiria tapetaan ja ne, jotka eivät sopeudu jätetään pääosin rauhaan, ellei sitten kannanhoidollisista syistä ammuta pois.
Kuitenkin sudet totutetaan syömään kuvaushaaskalta ja myös sitä koiranruokaa mitä karhuilta nyt jää. Ja haistaahan susi nyt sen koiranruuan pihastakin, jos koiraa pidetään pihapiirissä. Karhuthan on pääosin sopeutuneet ja ruokinnalla kesytettyjä yksilöitä ja niiden kannanhoito on sikäli tasaväkisempää, kun se ei kohdistu niihin sopeutuneisiin enempää kuin ns villeihin. Myrkkysyötit sen sijaan osuu kaikkiin pienpedoista alkaen ja salametsästys ilmeisesti eniten pedoista maakotkiin ja susiin. Salametsästys on myös paikallinen ja osin pysyvä ongelma tietyillä alueilla. Kotkan pesien tuhoaminen, ahman linttaaminen moottorikelkalla ja susien myrkyttäminen ei tule loppumaan niin kauan kuin niitä on. Mielenkiintoista on se, että millaisia susia tällä kannanhoidolla meille jää ja millaisia alueellisia eroja laumojen käytöksen välillä on ja tulee olemaan. Susi lienee ainoa, jonka perimään kannanhoidolla on selvää vaikutusta, kun rohkeimmat ja parhaiten sopeutuvat yksilöt ammutaan pois.