Onko (maisema)valokuvaus nykyään pelkkää peukkumetsästystä?

[Kryptos]

Taide on sosiaalinen konstruktio.

Kysyin kerran yhdeltä vanhemmalta suomalaiselta valokuvataiteilijalta, opettajalta ja useiden alan kirjojen kirjoittajalta:" Mikä on taidetta?" Vastaus oli hyvin yksinkertainen:" Taidetta on varmaan kaikki mitä tekijä itse pitää taiteena"
Voiko sen yksinkertaisemmin ilmaista.

Tuota määritelmää näkee usein. En ole samaa mieltä. Taiteen määritelmään kuuluu mielestäni sisäisen validoinnin lisäksi ulkoinen validointi. Toisin sanoen, jonkun muunkin on pidettävä tehtyä taiteena. Taide on sosiaalinen konstruktio, se vaatii sosiaalisen rakenteen. Sen lisäksi taiteeseen kuuluu autenttisuus. Olen Mary Midgleyn kanssa samaa mieltä siitä, että taiteeseen kuuluu taiteeksi julistaminen lisäksi myös osoitettu käsityötaito tai laajemmin jokin taito, craft. Mielivaltainen asia ei muutu taiteeksi vain, jos julistan sen olevan sitä.

Olen käyttänyt autenttisuuden määrittelyssä Brudneyn ja Lantosin (2011) määritelmää:

“To see the difference between agency and authenticity, note that agency can be fully exercised at each instant. Each choice can completely exercise the capacity. Authenticity, by contrast, must be exercised over time, sometimes over a lifetime. Over time, my authenticity projects me, my individual persona, onto the world. Authenticity is a sustained achievement, agency a momentary one.” -Brudney, Lantos, “Agency and authenticity: Which value grounds patient choice?” (Springer Science+Business Media B.V. 2011)

Mitä tulee itseilmaisuun ja merkityksellisyyteen, olen valokuvan yhteydessä kirjoittanut niistä täällä aiemminkin ja niiden motivoimana pari lyhyttä blogikirjoitusta, joiden ajatusta voi laajentaa valokuvasta muihinkin ilmaisumuotoihin.
https://mikalatokartano.wordpress.com/2 ... -audience/" onclick="window.open(this.href);return false;
https://mikalatokartano.wordpress.com/2 ... otography/" onclick="window.open(this.href);return false;

[mremonen]

Onhan näitä ITE-taiteilijoita, mutta eivät hekään tyhjiössä toimi.

[Kryptos]

Aivan. Voihan sitä tehdä omassa eristyksessään jotakin, mitä tahansa, mikä on itselleen mielekästä ja kokeakin tekevänsä taidetta. Kutsuisin sitä kuitenkin silloin itseilmaisuksi. Itseilmaisu voi muuttua taiteeksi, jos siihen tulee sosiaalinen ulottuvuus.

[kapama-7]

... Olen Mary Midgleyn kanssa samaa mieltä siitä, että taiteeseen kuuluu taiteeksi julistaminen lisäksi myös osoitettu käsityötaito tai laajemmin jokin taito, craft. Mielivaltainen asia ei muutu taiteeksi vain, jos julistan sen olevan sitä.
...

Olen käyttänyt autenttisuuden määrittelyssä Brudneyn ja Lantosin (2011) määritelmää:
/

Mielestäni käsityötaito ei kuulu tuohon. On taiteilijoita, jotka ulkoistavat tekoprosessin muille. Jokin taito on kyllä oltava. Esimerkkinä vain taito luoda teos ei-konkreettisesti ja valvoa teoksen syntyä.

Kapa

[Kryptos]

Sanalle "craft" ei ole aivan vastaavaa merkitystä suomeksi, siksi sanoin myös "tai laajemmin jokin taito". Craft sanalla on englanninkielessä hieman toisenlainen konnotaatio.

[oomikko]

Taiteen määritelmään kuuluu mielestäni sisäisen validoinnin lisäksi ulkoinen validointi. Toisin sanoen, jonkun muunkin on pidettävä tehtyä taiteena.

Onko taiteen arvottaminen taidetta?

Kaksi ääripäätä valokuvauksen saralta:
1. Henri Cartier-Bresson, jota saralleen (valokuvaajana) ohjasi suuresti Martin Munkácsi.
2. Vivian Maier, joka ei julkaissut kuviaan suurelle yleisölle elinaikanaan.

Kumpikin tavallaan siis vain ulkoaohjautuneita, joten heidän teoksiaan ei voi lukea taiteeksi?

Melkein sanoisin, että taiteen arvottaminen kuuluu taiteiden sosiaaliseen konstruktioon. Mutta itse taidetta se ei ole, joten ei kuulu siten taiteen määritelmäänkään.

Jos englanniksi haetaan, niin mielestäni tässä viitekehyksessä esim. nämä:
1. The expression or application of human creative skill and imagination, typically in a visual form such as painting or sculpture, producing works to be appreciated primarily for their beauty or emotional power.
2. skill acquired by experience, study, or observation
ja
the conscious use of skill and creative imagination especially in the production of aesthetic objects

Olennaista mielestäni on varsinkin tietoisuus: ITE-taiteilijan statuksen saa helposti vaikkapa lähes jokainen porvarin määritelmään sopiva vain sanomalla asuvansa kadulla. Se että ymmärtääkö sanoa ja kuinka sanoo, on toinen asia. Tosiasiassa moni kuitenkin asuu kadulla - mikäli osoitetiedoista katsoo. Jotkut jopa kujalla. ;)

[Kryptos]

Taiteen määritelmään kuuluu mielestäni sisäisen validoinnin lisäksi ulkoinen validointi. Toisin sanoen, jonkun muunkin on pidettävä tehtyä taiteena.

Onko taiteen arvottaminen taidetta?

Kaksi ääripäätä valokuvauksen saralta:
1. Henri Cartier-Bresson, jota saralleen (valokuvaajana) ohjasi suuresti Martin Munkácsi.
2. Vivian Maier, joka ei julkaissut kuviaan suurelle yleisölle elinaikanaan.

Kumpikin tavallaan siis vain ulkoaohjautuneita, joten heidän teoksiaan ei voi lukea taiteeksi?

Melkein sanoisin, että taiteen arvottaminen kuuluu taiteiden sosiaaliseen konstruktioon. Mutta itse taidetta se ei ole, joten ei kuulu siten taiteen määritelmäänkään.

En valitettavasti ymmärtänyt HCB esimerkkiä.

Maierin kohdalla ja yleisestikin esitän, että hänen työnsä muuttui taiteeksi siinä vaiheessa, kun muut pääsivät näkemään ja kokemaan Maierin luomat artefaktit ja ne kohtasivat muun, kuin itseviittaavan semioottisen tai semiologisen tulkinnan. Sitä ennen ne olivat semioottisessa mielessä täyttymättömiä, ikoneja, represantameneja, merkitsijöitä - riippuen siitä, miltä semiotiikan haaran kannalta asiaa halutaan tarkastella - mutta joka tapauksessa merkityksiltään vajaita, muuten kuin tekijänsä kannalta.

Kun merkitsijä, valokuvasta puhuttaessa valokuva itse, ikoni, kohtaa katsojan, syntyy semioottinen tulkinta ja ikonista tulee merkki: MERKKI(merkitsijä, merkitty), tai Peircen mukaan MERKKI(merkkiväline, objekti, tulkinta).

Toisin sanoen, taide edellyttää semioottista tulkintaa. Siitä pitää syntyä merkki, josta syntyy uusi represantamen seuraavalle merkille, ja merkkien ja merkityksellisyyden dialogiin. Merkityksen kautta voidaan alkaa puhua taiteesta, ei vain artefakteista. Lockea mukaillen, valokuvalle ei voi syntyä sekundaarisia kvaliteetteja ellei kukaan pääse kokemaan sitä.

Taiteen arvottaminen ei ole taidetta, mutta ilman arvottamista ei ole taidetta, on vain artefakteja.

[Matti_JH]

Tourists are destroying New Zealand's iconic Lake Wanaka tree for Instagram photos

https://www.dpreview.com/news/330575599 ... ram-photos" onclick="window.open(this.href);return false;

[mremonen]

Näinpä. Ihan sama kuin turismin kanssakin. Osa porukkaa hlauaa olla niitä lonelyplanet-reissaajia, jotka eivät majorkalle lähde syömään lihapullia. Ymmärtämättä että tämän päivän neitseellinen alue on huomisen turismin pilaama.

[mjuhani]

Mitä ihmeen höpinää tää ketju taas on. Yli-innokkaat harrastelijat keskustelevat valokuvauksesta taiteena. Milloin valokuvaus on taidetta? Milloin valokuvaajasta tulee taiteilija? Mikä on valokuvan tarkoitus? Mikä on elämän tarkoitus? Nää on pojat monelle niin isoja kysymyksiä, että alkaa yläpäässä helposti viiraan. Valokuvauksen taiteellista oikeutusta hämärtää ainoastaan se, että monenmoiset kuvailijat yrittävät ottaa liian hienoja kuvia liian kallilla laitteillaan. Ja kuitenkin ne hyvät on otettu jo paljon ennen nörttifoorumeja. Niitä hyviä kuvia ahkerasti tutkimalla voi löytää aavistuksen valokuvan olemuksesta.

[Maffer]

Mitä setä höpisee? Jutuista päätellen sulla on viisi vararunkoa ja saman verran kopioita joka supertelestä. Kuvia ei löydy mistään katsottavaksi.

[nsamppa]

Mitenhän nimimerkki mjuhanin ikä, valokuvausvälineet tai valokuvat tähän liittyy?

[Maffer]

Kaikki ulostulot alkaa sillä että lytätään muut henkilöt ja korostetaan omaa ylijumaluutta. Kato viestihistoria.

[nsamppa]

Kyllä. Kuulostaa tutulta.

[Matti_JH]

Kaikki kuvat eivät (mielestäni) ole taidetta, mutta ei niinkään voi sanoa, että mikään valokuva ei sitä olisi. Tämä on taas tätä samaa kehää, johon kenelläkään ei voi olla oikeaa vastausta, ainakaan yleismaailmallista.

[nsamppa]

Ja sitä mä jäin tossa vähän funtsimaan et ainakin mulle kuvaamisessa ja videoiden tekemisessä harrastaessa on ihan ehdottomasti tärkeintä se itse tekeminen. Töissä toki eri motiivit, mutta työ nyt on aina kuitenkin työtä. Mä en oikein saa kiinni siitä ajatuksesta miten muiden tekeminen vaikuttaa mun tekemiseen tai määrittää sitä mitä nyt sattuu tekemään. Tai siis mitä väliä sillä on? Ei se mun tekemisen riemua muuta mihinkään. Samoin ku koko toi taide aspekti. Oli se lopputulos sitten taidetta tai kuraa, niin ei se siihen tekemisen riemuun vaikuta millään lailla. Myöskään peukut suuntaan tai toiseen tai niiden puute ei vaan kiinnosta. Ei ole merkitystä.

Joten mitä väliä sillä onko valokuvaus pelkkää peukku metskausta? Peukku niille jolile se sitä on ja peukku niille joille se sitä ei ole. Kukin tavallaan.

[Matti_JH]

Onhan se näinkin. Tekeminen on se hauskin juttu. Josta päästään siihen, että kun se tekeminen ja löytämisen riemu poistetaan yhtälöstä... Eli katsotaan valmis paikka ja rajaus, lompsitaan paikalle ja otetaan kuva, homma valmis.

Mutta kukin tyylillään.

[nsamppa]

Kyllä. Jos tota ajattelee niin että joku saa riemunsa siitä että tekee tuolla kuvailemallasi tavalla ja hästäkkää oosomia, niin mitäs sitten? Ei muutu ainakaan mun tekeminen, ei maisemavalokuvaus eikä taiteen määritelmä. Mitä se nyt ikinä sitten onkaan.

Ja taas tosta ajatusten/ideoiden kopioimisesta. Kyllä mä melkein olisin imarreltu jos mun idikset kelpaisi muille pöllittäviksi. Ja onhan niitä itseasiassa pöllitykin. Eiks se vaan kerro siitä että jotain tehdään oikein? Ei ne ideat keksimällä lopu. Sen kun vain lisää keksimään.

[Matti_JH]

Kyllä, olet oikeassa. Ehkä se on oma ajatusmaailma jotenkin epäsopiva siihen, että näkee hienon kuvan ja pyrkii ottamaan mahdollisimman samanlaisen samasta paikasta. Ideat erikseen, niitä on kiva varioida ja ottaa omaan tekemiseen.

Jotenkin tulee mieleen tapaus R. Viljanen ja metsotaulu.

[jormaolli]

Jos puhutaan ulkomaisista kohteista niin mielestäni on mukava että niissä lukee missä ne on kuvattu. Ei siksi että haluan kloonata saman kuvan kuin minkä näin vaan tietää minne lähtee lomalle. Valokuvaukseen,varsinkin maisemiin liittyy yleensä se reissaaminen, niin kyllähän sitä on mukava tietää missä niitä mukavia maisemia on luvassa. Tyyliin norjan reine, vaikka kuva varmaan onkin ihan geneerinen mitä on otettu miljoonat minua ennen niin kyllähän siitä jää aina mukava seikkailu itselle mieleen.

Sen 4-5 vuotta mitä tässä nyt on tullut harrastettua niin kyllähän tuolla 500px on tullut huomattua että samat mestat siellä esiintyy tiuhaan tahtiin top sijoilla.

Revontulia on mukava kuvata ja niitä kannattaakin kuvata nyt mikäli on yhtään niistä innostunut kun aktiivinen sykli on menossa taaksepäin ja reposia tullaan jatkossa näkemään yhä harvemmin ja harvemmin.