Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Hei,

Mihin tuo syväterväsyys perustuu, eli siis miksi järkkärillä saa todella suppean syväterävyyden kun taas esimerkiksi Fujin S5000 ei saa.

Mainoskuvissa kun katsoo niin ne saa hienoja syväterävyyseffektejä aikaiseksi, mutta pokkareilla/tai semipokkareilla niitä ei saa.

Mistä on oikein kysymys?

Syväterävyyteen vaikuttaa:
- Polttoväli
- Aukko
- Kennon koko

Yllämainittuja muuttujia suurentamalla syväterävyys pienenee. Digipokkareissa ei yleensä pääse kovin suurin aukkoihin tai polttoväleihin ja kennon koossakin lienee eroa järkkäreihin nähden?

Tässä vielä muutama suomenkielinen linkki:

http://digifaq.info/digifaq/3_syvateravyys.html
http://www.sooda.com/galleria/vopas/objektiivit.html
http://villevaavu.org/camera/camera2.html

SamiN kirjoitti:Digipokkareissa ei yleensä pääse kovin suurin aukkoihin

Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös suurimmalla osalla järkkäreiden objektiiveista maksimiaukot ole pienempiä kuin 2.8?

Mutta polttoväli pokkareissa saattaa olla vain muutamia millejä... siinä on käsittääkseni suurin yksittäinen syy. Voin tietysti olla väärässäkin.

artur kirjoitti: Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös suurimmalla osalla järkkäreiden objektiiveista maksimiaukot ole pienempiä kuin 2.8?

Pitää paikkansa. =)

Unohtui vielä tuosta että myös etäisyys tarkennuspisteeseen vaikuttaa syväterävyyteen. Eli mitä lähempänä kohde on sitä pienempi on syväterävyys.

Itse olen saanut kohtalaisesti taustan pehmenemään Nikon 990 pokkarilla kun käyttää makrokuvausohjelmaa ja menee mahdollisimman lähelle kohdetta.

Sori jos en osannut tyhjentävästi vastata alkuperäiseen kysymykseesi.

Ah no tuo selittäisi sen sitten. Jos kerran mun kamerassa (Finepix S5000) on polttoväli 37 - 370mm ja esimerkiksi järkkärin on 18-jotain, niin tuo että se on järkkärissä lähempänä tuo enemmän syväterävyyttä?

artur kirjoitti:Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös suurimmalla osalla järkkäreiden objektiiveista maksimiaukot ole pienempiä kuin 2.8?

Eivätkös maksimiaukot ole suurempia järkkäreissä. Esim. pokkari: 1/2.8 < järkkäri: 1/2.0.

kt11175 kirjoitti:

artur kirjoitti:Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös suurimmalla osalla järkkäreiden objektiiveista maksimiaukot ole pienempiä kuin 2.8?

Eivätkös maksimiaukot ole suurempia järkkäreissä. Esim. pokkari: 1/2.8 < järkkäri: 1/2.0.

Tietääkseni se riippuu ihan objektiivista ja tuossa mä kirjoituksessani vertasin pokkarin keskiarvoaukkoa joka on yleensä se 2.8 ja esimerkiksi 300D:n kitin mukana tulevaa objetiivia jolla on paljon suurempi minimiaukko.

kt11175 kirjoitti:

artur kirjoitti:Korjaa jos olen väärässä, mutta eikös suurimmalla osalla järkkäreiden objektiiveista maksimiaukot ole pienempiä kuin 2.8?

Eivätkös maksimiaukot ole suurempia järkkäreissä. Esim. pokkari: 1/2.8 < järkkäri: 1/2.0.

Ei kukaan muuta ole väittänytkään. Keskihintainen zoomi alkaa yleensä 3.5, eli pienempi aukko kuin 2.8

artur kirjoitti:esimerkiksi 300D:n kitin mukana tulevaa objetiivia jolla on paljon suurempi minimiaukko.

Tarkoitit varmaan pienempi maksimiaukko =)

artur kirjoitti:Ah no tuo selittäisi sen sitten. Jos kerran mun kamerassa (Finepix S5000) on polttoväli 37 - 370mm ja esimerkiksi järkkärin on 18-jotain, niin tuo että se on järkkärissä lähempänä tuo enemmän syväterävyyttä?

Ei kai se polttoväli oikeasti ole 370 milliä? Kinovastaavuudella ei ole tässä mitään tekemistä.

Ah no tuo selittäisi sen sitten. Jos kerran mun kamerassa (Finepix S5000) on polttoväli 37 - 370mm ja esimerkiksi järkkärin on 18-jotain, niin tuo että se on järkkärissä lähempänä tuo enemmän syväterävyyttä?

Harvalla filmikuvaajalla on perinteiseti ollut kovassakaan käytössä (jos ollenkaan) 18mm polttoväliä. Silloin tosin syväterävyytä riittää, mutta kuvakulma on jo epäkäytännöllisen laaja. Vasta digijärkkäreiden yleensä pienemmän kennon ansiosta 18mm polttoväliä on alettu tarvitsemaan, se kun vastaa silloin kuvakulmaltaan noin 32mm:n objektiivia kinokoossa. (mitä laajakulmaisemmaksikin kyllä on yleensä tarpeen päästä, itse haluaisin ainakin kinokoon 24mm vastaavaa laajakulmaa)

Sinun pokkarisi objektiivin oikea polttoväli ei ole 37-370mm (silloinhan se voisi antaa ihan yhtä kapean syväterävyyden kuin kinokamera), vaan objektiivisi on jotain aivan muuta, laajkulmapäässä jossain 5-7mm:n välillä. Tuo 37-370mm tarkoittaa vain objektiivi-kenno yhdistelmäsi kuvakulman vastaavuutta verrattuna kinokoossa vastaavan kuvakulman antavaan objektiiviin. Muut ominaisuudet kuin kuvakulma ovat erilaisia. Itse asiassa tuo kuvakulman vastaavuuskaan ei ole kaikissa tilanteissa mitenkään yksiselitteinen: Digipokkarin (ja joidenkin järjestelmienkin) kuvan sivujen suhteet ovat myös erilaisia kuin kinofilmikameran. Onko se sitten hyvä vai huono asia, niin se riippuu kuvaustilanteesta.

Poimittuna http://villevaavu.org/camera/camera2.html

Polttovälikertoimen vaikutus korostuu erityisesti digitaalipokkareissa, joissa kennojen koot ovat usein hyvin pieniä. Esimerksi Canon G3:n polttovälialue on 7.2-28.8mm, joka vastaa kinokameravastaavuudella 35-140mm aluetta. Tämä vastaa polttovälin kerrointa 4.86! Normaali polttoväli tällä kameralla on siis noin 10.3mm (tällöin kamera siis tuottaa kuvakulmaltaan ja perspektiiviltään saman kuvan kuin 50mm linssi kinokamerassa). Syvyysterävyys kuitenkin vastaa edelleen 10.3mm polttoväliä, eli se on huomattavasti suurempi. Tällöin on hyvin vaikea saada kuvaan sumennettua taustaa.

Eli pokkareissa ilmeisesti mainitaan vastaavuus eikä fyysinen polttoväli.

Jotta ei syntyisi hirveän paljon ihmettelyä, näen parhaaksi paljastaa ihmeellisen asian =)
Eli aukon koko ilmoitetaan yleensä vain suhteessa polttoväliin, jolloin merkintä f/2.8 ei tarkoita suinkaan, että aukko olisi aina saman kokoinen suhdeluvulla /2.8. Mukanahan on yksi muuttuja ja se on polttoväli (f). Tällöin f/2.8 omassa digipokkarissani ei suinkaan tarkoita, että f/2.8 digijärkkärissä olisi sama aukon koko. Ainoastaan suhde polttoväliin on sama. Ja koska todellinen poltovälialue esim. minun digipokkarissani päättyy siihen mistä digijärkkäreillä alkaa on selvää, että aukko on suurempi digijärkkäreissä (Samalla kinokokoon suhteutetulla polttovälillä).
Varsinkin verrattaessa kinokameraa ja omaa digipokkariani, näkyy selvästi ero. Omassa kamerassani todellinen polttoväli on 7.8 mm, kun se silloin kinokamerassa on 38 mm. Kun näiden avulla sitten lasketaan aukon koot saadaan toisesta 7.8/2.8 ja toisesta 38/2.8, jolloin kinokameran aukon todellinen koko on likimain 5x digipokkarin aukon koko.
Toivottavasti tämä edes jotenkin tyhjentävästi selvitti asiaa...

Noniin...tätä se teettää kun kirjoittelee pikkuhiljaa hääräten välillä kaikkea muuta. Joku toinen kerkeää vastaamaan jo moneen kertaan siinä välissä, jolloin toteaa oman selityksensä olevan jo toisten toistelua tai vähintäänkin turha :-D

Tässä on hyvä ohjelma jolla voi laskea syväterävyyden eri tilanteissa.
www.vanwalree.com/optics/vwdof.html

Sitten kun vielä eri valmistajat ilmoittavat "polttovälin" eri tavalla niin soppa on valmis =)

Esim. Nikon cp990 pokkarin linssissä lukee 8-24 joka tarkoittaa oikeaa polttoväliä. Mitä se sitten vastaa kinokoossa riippuu kennosta...

Mutta eiköhän nyt aleta olla oikeilla jäljillä =D

SamiN kirjoitti:Syväterävyyteen vaikuttaa:
- Polttoväli
- Aukko
- Kennon koko

Kennon koko ei suoranaisesti vaikuta syväterävyyteen, mutta kiertäen kyllä, sillä se pienentää tai suurentaa kuvakulmaa polttoväliin verrattuna.

Eli G3:n 10.3mm polttoväli ei varsinaisesti vastaa kinokameran 50mm polttoväliä, vaan kuvakulmaa tuolla polttovälillä. Syväterävyyteen vaikuttava polttoväli on edelleen 10,3mm.

Juuri näin.

Epämääräisiä vastauksia antamalla saa paremmin asiaa tuntevat nopeasti liikkeelle ;) Itselleni tuo asia ainakin aukesi nyt hyvinkin selkeästi :)

JuhaH kirjoitti: Kennon koko ei suoranaisesti vaikuta syväterävyyteen, mutta kiertäen kyllä, sillä se pienentää tai suurentaa kuvakulmaa polttoväliin verrattuna.

Nus, nus, pilkkua vaan, mutta kennon koko vaikuttaa suoraan (tai pikemminkin käänteisesti) syväterävyyteen, koska vaadittava hajontaympyrän koko riippuu kennon koosta - optiikan täytyy siis piirtää pienelle kennolle terävämpi kuva.

Varoitus: aika monessa syväterävyyslaskurissa tämä on unohdettu (eli kaavoihinsa kangistuneen filmikuvaajan laatima laskuri käyttää aina kinofilmille passelia 0,03 mm hajontaympyrää) jolloin digille lasketut syväterävyydet ovat reilusti liian suuria. Tässä lienee eräs syy väitteisiin digien äärettömästä syväterävyydestä. Jos syväterävyys olisi aina lähes ääretön, ei automaattitarkennukselle olisi mitään tarvetta...

Edit: laitetaan tähän nyt vielä laskuri, joka laskee oikein, mutta edellyttää tietoa todellisesta (ei kinovastaavasta) polttovälistä.

http://dfleming.ameranet.com/dofjs.html