Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Oheinen kuva on ilmeisesti isoisäni tai tämän veljen jäämistöstä. Se on sisällöltään kaikilta osin täysi arvoitus ja pyytäisinkin nyt apua valokuvausta ja sen historiaa paremmin tuntevilta.

Voiko kuvan ottamisen ajankohtaa päätellä sen perusteella, että kuva on painettu pellinpalaselle? Kuvan on kai ottanut joku kiertelevä valokuvaaja päätellen siitä, että taustakangas on asetettu kömpelöhkösti hirsiseinään ja on liian pieni.

Tämä menee valokuvauksen ulkopuolelle, mutta jos joku tunnistaa kuvan viiksiherran suikan tai pystyy päättelemään jotain kuvassaolijoiden vaatetuksesta tms., kaikki tieto otetaan kiitollisuudella vastaan.

Ei näy kuvaa ei.

https://picasaweb.google.com/lh/photo/G ... directlink
suora linkki kyllä toimii

Eipä tuota muuta voi päätellä, kuin että kuvaaja on sunnuntai-kirkkoaikaan mestoilla, ihmiset parhaimmissaan=herkempiä ehkä esiintymään ja haluamaan itsestään muiston. Eiköhän tuossa yhden talon väki ole ryhmäkuvssa.

Vaatetukseta päätellen tulee tunne, että kuva olisi 1900-luvun alusta, tai 1800-luvun lopusta.

Saattaa mennä reilustikin 1800-luvun puolelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dagerrotypia

Tuosta suikkalakista voinee joku asiantuntija päätellä jotain (onko osa uniformua)?

t. Juha

jari_jkl kirjoitti:Saattaa mennä reilustikin 1800-luvun puolelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dagerrotypia

Kiitos kommentista Jari. En tiedä onko tämä kuva tehty dagrrotypialla, koska katselukulmalla ei ole suurtakaan merkitystä kuvan näkyvyyden suhteen. ("Kuvan katselukulma on pieni, ja dagerrotypia näkyykin oikeassa positiivimuodossaan vain tietystä suunnasta tarkasteltuna.")

Lisäksi kuvaa on säilytetty miten sattuu (kuten voi huomata siitä, että se on vähän kärsinyt), joten ei se mahdottoman herkkä ole ollut käsittelylle. ("Dagerrotypiakuvat ovat kosketusherkkiä, minkä vuoksi ne suljetaan yleensä lasikantiseen koteloon, joka on täytetty suojakaasulla (typellä) hapettumisen estämiseksi.")

Materiaali ei myöskään vaikuta kuparilta. ("Dagerrotypiassa kuva muodostuu valoherkälle hopeapinnoitteiselle huolellisesti kiillotetulle kuparilevylle.") Tästä en tosin voi olla varma, kun en ole metalliekspertti.

Juhana

jkari kirjoitti:Tuosta suikkalakista voinee joku asiantuntija päätellä jotain (onko osa uniformua)?

t. Juha

Ennen virkalakit olivat osa asua, ja mm. ylioppilaslakit olivat arkihattuja.
Jos tuo on vaika luotsin, tullin tai postin virka-asua, tuoko se lisäarvoa.

Kuva on ferrotyyppi ja menetelmä on ferrotypia, eli kuva on valotettu suoraan ohuen mustaksi päällystetyn pellinpalan päälle valetulle emulsiolle. Se on siis käytännössä negatiivinen peilikuva, mutta taustasta johtuen näkyy positiivina. Laita hakusanaksi "ferrotype" tai "tintype" niin netistä löytyy kattava selvitys mistä on kysymys.

Dagerrotyyppi on käytännössä aina kehyksessä lasin alla, ja ellei ole, niin siitä tuskin on enää mitään jäljellä, sillä hopeapinta on herkkä hapettumaan ja lisäksi kuva pyyhkiytyy kosketuksesta pois. Ferrotyyppi sen sijaan kestää kohtuullisen hyvin kosketusta, mutta kohdat joista pinnoite on lohjennut pois tuppaavat ruostumaan.

Nuo menetelmät erottaa kyllä helposti toisistaan jos kuvan pääsee näkemään luonnossa, varsinkin dagerrotyypin kapea katselukulma on aika erikoinen ominaisuus.

OskuK kirjoitti:

jkari kirjoitti:Tuosta suikkalakista voinee joku asiantuntija päätellä jotain (onko osa uniformua)?

t. Juha

Ennen virkalakit olivat osa asua, ja mm. ylioppilaslakit olivat arkihattuja.
Jos tuo on vaika luotsin, tullin tai postin virka-asua, tuoko se lisäarvoa.

Tuo toki, koska tuollaisen tiedon perusteella voin kääntyä sellaisen tahon puoleen, joka tuntee kyseisen ammatin virka-asut eri ajoilta ja joka pystyy täten antamaan minulle aikahaarukan valokuvan ottamishetkelle.

interlorn kirjoitti:

OskuK kirjoitti:

jkari kirjoitti:Tuosta suikkalakista voinee joku asiantuntija päätellä jotain (onko osa uniformua)?

t. Juha

Ennen virkalakit olivat osa asua, ja mm. ylioppilaslakit olivat arkihattuja.
Jos tuo on vaika luotsin, tullin tai postin virka-asua, tuoko se lisäarvoa.

Tuo toki, koska tuollaisen tiedon perusteella voin kääntyä sellaisen tahon puoleen, joka tuntee kyseisen ammatin virka-asut eri ajoilta ja joka pystyy täten antamaan minulle aikahaarukan valokuvan ottamishetkelle.

Hmm. Aivan, ehkä tuonkaan tärkeys ei minulle välittynyt riittävästi.

Itselleni sattui käsiin vastaavan tyylinen projekti viime talven aikana. Isovanhempien talossa on peltinen keksipaketti (Hangon keksi) täynnä vanhoja valokuvia. Äiti tunsi osan ihmisistä, mutta muuten ihmiset ja paikat kuvissa oli aika tuntemattomia.

Mummon sisko, reilu 90 v ikää mittarissa, on vielä hyvässä kunnossa ja muistaakin vielä vanhat sekä uudet ajat, joten suuntasin hänen luo kyläilemään. Siitä tuli aika mielenkiintoinen tarina tuokio ja isotätinikin jaksoi ihmetellä useaan kertaan että näistäkin ihmisistä on vielä valokuvia tallessa. Melkein kaikki kaikki ihmiset ja paikat kuvissa selvisi paitsi ukin sotareissun kuvat. Sotakuvissa oli kirjattuna joitakin viitteitä paikoista ja ajoista (Äänisen rannalla, Sortavalssa, jne)

Kuvien joukossa oli joitakin vastaavan tyylisiä kuvia, joissa talon väki oli "seinää vasten" ja tyyli oli tuon esimerkkikuvan näköistä. Ne kuvat olivat 1900-luvun ensimmäiseltä tai toiselta vuosikymmeneltä. Vanhemmat saman tyyliset kuvat olivat melko epätarkkoja ja kooltaan pieniä.

Tuo taustakangas ei ehkä ole välttämättä ollut valokuvausta varten vaan laitettu taustaksi muuten, jotta ihmiset erottuvat kuvassa paremmin seinästä. Tuskin jalkaisin tai polkupyörällä kulkenut kuvaaja on kameratavaroiden lisäksi viitsinyt kuljettaa maakunnassa talokierroksilla taustakankaita.

Omien kuvieni joukossa oli kuvia, joissa oli hieno tausta(romanttinen puistomaja, kaupunginkatua, salonkia, jne). Nämä kuvat oli otettu markkinoilla, joissa kuvaajat kiersivät. Ihmiset(2-5 hlöä) mahtuivat hyvin taustakankaan eteen.

Jos kuva on jonkun kovan/metallipinnan päällä niin se on voitu liimata metallin päälle(ellei selvästi näy että kuvä on metallin/muun aineen pinnassa) Omien kuvien joukossa oli kuvia, jotka oli kovan pahvin päällä/pinnassa. Ehkä joku valokuvaamo on laittanut kuvia myös kovemmalla taustalla. Varsinkin omissa kuvissä isommissa kaupungeissa sekä usassa ja kanadassa kuvaamot olivat laittaneet kuvia pahvi/kovalevy taustaan. Useassa noissa kuvissa reunoissa oli kuvaamon koholeima.

Veikkaan etta kuvaajia on enemmälti kierrellyt maakunnissa 1900 luvun puolella. Vanhemmat kuvat on ehkä enemmän kuvaitu kaupungeissa/studioissa. Valokuvauslaitteiden kuljetettavuus on myös ehkä ollut vaikeampaa 1800-luvun puolella.

Jos suvusta on joku vanhempi ihminen vielä elossa niin kannattaisi käydä kuvien kanssa hänen luonaan. Sieltä saattaisi löytyä paljon tietoa kuvista ja samalla voi tuoda iloa sukulaisille...

edit: puvustuksesta sen verran että kuviin laitettiin melko usein pyhäpuvut päälle. Kuvaaminen oli harvinainen tapahtuma ja sitä varten laitettiin parasta päälle. Seuraava kuva saattoi olla sitten vuosien päästä.

Pahvilevylle laitetut kuvat olivat todennäköisesti käyntikorttikuvia, joita annettiin ja vaihdettiin esim. tuttujen kesken kyläillessä.

Jyrki K kirjoitti:Pahvilevylle laitetut kuvat olivat todennäköisesti käyntikorttikuvia, joita annettiin ja vaihdettiin esim. tuttujen kesken kyläillessä.

Vai olisiko ollut niin, että ohuempaa valokuvauspaperia/pahvia ei ollut saatavana/olemassa vielä heti 1800/1900 vaihteessa tai 1900-luvun alussa.