Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tarkoitus olisi kokeilla vähän eri formaatteja, teettää negatiivit ja sitten skannata ne jne.

Kysymys kuulukin nyt että mistä kannattaa ostaa filmiä? Ja kehittävätkö tavallisessa kamerakaupassa noi negatiivit ja mitähän se mahtaa maksaa? 35mm filmille maksaa noin 2-4€ negatiivien tekeminen.
kiitos

amme kirjoitti:Tarkoitus olisi kokeilla vähän eri formaatteja, teettää negatiivit ja sitten skannata ne jne.

Kysymys kuulukin nyt että mistä kannattaa ostaa filmiä? Ja kehittävätkö tavallisessa kamerakaupassa noi negatiivit ja mitähän se mahtaa maksaa? 35mm filmille maksaa noin 2-4€ negatiivien tekeminen.
kiitos

Helsingistä pitäisi hyvinvarustetuista liikkeistä löytyä filmiä, soita esim Fimeko, Optotek, Fotofennica läpi, ja kysele hintoja. Jostain vitosesta ylöspäin varmaan.

Kehitys oonnistuu ainakin kaikissa paikoisssa mitkä lähettää eirille. Jotain vitosen pintaan varmaan on filmikehityskin.

6x4.5, 6x6, 6x7 ja 6x8 koot valotetaan 120- ja/tai 220 filmeille. Noissahan filmin koko on sama. 220 on pidempi ja vaatii, että kamerassa voidaan sitä käyttää.
Löytyy "kaikista hyvin varustetuista valokuvausliikkeistä" joita tosin alan harrastajat ovat olleet kiitettävästi tappamassa hankkimalla aina kaiken mahdollisen mahdollisimman kaukaa. Sehän on hienoa näin Internet-aikana. Nämäkin siis kannattaa tilata mieluummin vaikka Jenkeistä.
Jos nyt pieni piikittely sallitaan sopivassa saumassa ; )
Kehityttää voi tietysti Eirillä, mutta esim. Fuji-liikkeitä on vielä Suomessa pystyssä ja lähes jokaisessa on negakone joka pyörittää myös 120-filmikoon. 15-30 min ja pääset skannaamaan.
Noissa liikkeissä kun ne 230- ja 232-filmikoneet laukeaa niin sittenpäs se tämäkin lysti loppuu.

Off focus

eesau kirjoitti:Löytyy "kaikista hyvin varustetuista valokuvausliikkeistä" joita tosin alan harrastajat ovat olleet kiitettävästi tappamassa hankkimalla aina kaiken mahdollisen mahdollisimman kaukaa. Sehän on hienoa näin Internet-aikana.

Silloin kun hintaeroa on useita kymmeniä prosentteja ja kotimainen hinnoittelu tuntuu lähinnä kartellimaisiin rakenteisiin nojaavilta, on mielestäni fiksua tilata ulkomailta ihan vain siitä syystä että sillä yllytetään liikkeitä hintakilpailuun. Eli jos eivät halua kilpailla hinnoilla keskenään niin sitten on kuitenkin pakko lähteä edes vähän kilpailemaan nettipuljujen kanssa niin kauan kuin vielä on olemassa asiakkaita.

Sen sijaan jos muutaman satasen tuotteessa on loppuhinnassa (hinta + toimitus + manuskan hankkiminen + takuukortin perään ruinaaminen + muu mahdollinen) joitain hassuja kymppejä niin silloin on kyllä aika mulkeroa mennä ensin sinne paikalliseen liikkeeseen tutkimaan ne värkit livenä, sitten tilata netistä viistoista euroa halvemmalla ja sitten tulla tänne (hakua käyttämättä) ruinaamaan toisilta sitä tietoa jonka löytäisi käyttöohjeesta. Yhtä älytöntä on yrittää löytää sitä maailman halvinta hintaa ja tilata sillä joltain kaikille tuntemattomalta "Robbery by net" tai "1% Mailgang" nimiseltä "nettimyyntifirmalta.

Ei ole kyse siitä etteikö kauppiailla olisi halu kilpailla hinnoilla.Mutta jos kauppias maksaa kotimaiselle tukkurille enemmän kuin millä sinä tilaat ulkoa niin milläs kilpailet.

Hieman kärjistäen.

Pakkohan se on kotiin ostaa varastoa sieltä ulkomailta, kun ei täältä aina saa. Tässä yhtenä päivänä olisin ostanut eräästä Rajalan liikkeestä värinegafilmiä rullakoossa, kun olin unohtanut herkemmät filmit vahingossa kotiin. Kaveri tiskin takana vain tyrkytti kinofilmiä ja hoki "juu, juu, tämä on filmirulla". Mainittuani, että haluaisin sitä 120-kokoista rullaa, oli kauppiaan kasvoilta selvästi luettavissa täysi tietämättömyys kyseisen tuotteen olemassaolosta.

Niinpä jouduin poistumaan kaupasta ilman sitä rullaa tietäen, että seuraava tuskan hetki on odotettavissa kun vien negat kehitykseen ja aloitan sanomalla, että pitäisi prässätä aukon verran. :-(

Saattaa kuitenkin olla järkevämpää kehittää itse nuo filkat, sieltä ulkomailta ostetulla kehitteellä. ;-)

Olen muuten törmännyt samaan tuon 120filkan kanssa, ilmeisesti juuri osall uusista/kesätyöntekijöistä ei ole harmainta aavistusta kyseisen filmin olemassaolosta.

Janne

Suomessa on vielä liikkeitä, jotka myyvät 120 filkkaa aika hyvällä valikoimalla. Esimerkikisi http://www.telefoto.fi/

Lisäksi kehitys onnistuu hienosti, pinnakkaisineen päivineen:
http://dnn.eirikuva.fi/

Ei kannata tehdä liian vaikeaa asiasta, kyselemällä niistä 'kivijalkakaupoista' periferian perällä, tai edes isommassakaan kaupungissa. Hinta ei kohtaa järkevyyttä, jos materiaalia on ja hyllyssä 2v seissyt rulla ei välttämättä enää laadullisesti ole kovin kunnossa.

Onhan sitä vielä alan yrityksiä

http://www.dialab.com/

Tipe kirjoitti:Ei kannata tehdä liian vaikeaa asiasta, kyselemällä niistä 'kivijalkakaupoista' periferian perällä, tai edes isommassakaan kaupungissa.

No sehän tässä se ongelma olikin kun olin siellä periferiassa ja aikaa oli rajoitetusti, joten menin ensimmäiseen löytämääni kauppaan keskustassa, kun tunnistin sen Rajalan merkistä kuvakaupaksi ja nyt kävi näin. Varmaankin kylästä olisi rullafilkkaa löytynytkin, kun olisi vaan tiennyt mistä etsiä.

Koti periferiassa taasen on yksinkertaisempaa, kun tietää varmasti, ettei niitä löydy, niin voi sitten tilata sen enempää asiaa pohtimatta ja silloin taas toimitusajan puolesta on ihan samantekevää mistä niitä tilaa, Suomesta vai ulkomailta.

Kyllähän noita kehitettyäkin saa, kunhan lähettää jonnekin kehitettäväksi. Toisissa paikoissa on vielä oikein kehitettykin kun on vaan riittävän selvästi mainittu, että kehitys pitäisi olla N+1. Aina ei kyllä ole tullut voittoa.
Olen vaan alkanut pohtimaan, että taitaisi olla helpompaa kehittää itse, kun ei tarvitse kuin negat.

Varmaankin helposti törmää fotokaupassa myyjään joka ei tunne 120-filmiä. Alkaa siellä olla sen ikäistä porukkaa jotka eivät ole siihen milloinkaan törmänneet. Pian tulee se päivä kun siellä on myyjiä jotka eivät tiedä kinofilkkaakaan. Tai filmiä ollenkaan. Minkäs teet. Kehitys menee näin. Voin kokemuksesta sanoa, että fotokauppaan ei myyjää helposti kouluteta kun pitäisi ihmisen päähän hetkessä polkaista tuollainen 30 vuoden kokemus mikä itsellä on.
Lykkääppäs 25 vuotiaalle vanha Zenitin järkkäri käteen ja pyydä vaihtamaan filmi. Siinä vaihtuu filmin sijaan väri kasvoilla moneen otteeseen.
Niin. Niitä 120-filmejä ei ihan joka putiikista löydy ja se taas johtuu kauppiaan itsesuojeluvaistosta. Miksi ihmeessä jemmata tavaraa jota joku maankiertäjä saattaa ehkä joskus ensivuonna tai seuraavana kysyä. Eikä sittenkään osta kun se maksaa euron liikaa, on väärän merkkistä tai väärää herkkyyttä.

eesau kirjoitti:Voin kokemuksesta sanoa, että fotokauppaan ei myyjää helposti kouluteta kun pitäisi ihmisen päähän hetkessä polkaista tuollainen 30 vuoden kokemus mikä itsellä on.

Ylpeä fotokauppias ?

Jos johonkin ammattiin vaatii 30v kokemuksen, niin sen täytyy olla melkoista jumalan työtä.

Tipe kirjoitti:

eesau kirjoitti:Voin kokemuksesta sanoa, että fotokauppaan ei myyjää helposti kouluteta kun pitäisi ihmisen päähän hetkessä polkaista tuollainen 30 vuoden kokemus mikä itsellä on.

Ylpeä fotokauppias ?

Jos johonkin ammattiin vaatii 30v kokemuksen, niin sen täytyy olla melkoista jumalan työtä.

Entinen fotokauppias, onneksi. Niin se vain menee. Asiakkaita on joka lähtöön kuten täälläkin saa lukea. Pitäisi samaan aikaan hallita nykyisten nörttien digihapatus ja sen naapurin papparaisen Wanhan hyvän ajan kamera. Meitä jotka hallitsemme ns. molemmat päät ajasta on aika vähän, mutta arvaa kiinnostaako se asiakasta. Eihän asiakkaan tarvitse sitä ymmärtää kun on tullut erikoisliikkeeseen jossa osataan kaikki. Aika harvassa hommassa on näin suurta muutosta tapahtunut näin lyhyessä ajassa. Kun samaan aikaan meitä papparaisia on jäänyt pois remmistä niin kyllä siellä tiskin takana tiettyä tietovajausta on.

Tipe kirjoitti:Jos johonkin ammattiin vaatii 30v kokemuksen, niin sen täytyy olla melkoista jumalan työtä.

Kun tulin mukaan fotokauppaan teini-ikäisenä syksyllä 1970 olivat nykyisin kysytyt keräily- ja retroilukamerat hyllytvaraa. Tuoreenkin aloittelijan piti hallita hyvin nopeassa tahdissa mykkä- ja ääniprojektorit, 16 mm-, 2x8-, Single- ja Super-8 -filmit. Puhumattakaan nyt pimiöstä ja negakehityksistä. Kehitteitä ja muuta kemiaa oli tarjolla puodissa kuin puodissa pilvin pimein. Kuka tänä päivänä tietää kuinka kaunis luunvärinen paperi oli esim. Agfan (Geavertin) Portriga Rapid, tai kuinka satumaisen kiillon sai Record Rapid -paperiin kunnon kiilloituslevyillä? Suurin osa fotokaupoista oli todellisia alan asiantuntijaliikkeitä, ei sekatavarasellaisia

Niinpä ensimmäinen kamera, jonka myin (ja jota en ollut sitä ennen käsitellyt) oli Olympus Pen F. Paremmaksi meni silloin kuin ostaja halusi ääniprojektorin ja minä esittelin mykkämallia ääniprojektorina. Yhteistyö toimi oikein hyvin, koska asiakas sai käteensä joka tapauksessa oikean tuoteen lähtiessään liikkeestä.

Tuoretta myyjän alkua oli tietysti kiva kiusata asiakkaalla, jonka 30-luvun Leicaan piti laittaa uusi filmi. Projekti, jonka veikkaan jäävän tekemättä lähes kaikilta tämän päivän fotomyyjiltä.

Myös eurooppalaisessa mittakaavassa valokuvausteollisuus oli mahtava teollisuudenala, joka työllisti satojatuhansia ihmisiä eri maissa ja eri portaissa. Sen huomasi esim. Photokina-messuilla, joissa Agfalla ja Kodakilla oli kokonainen halli kummallakin ja kaikkien oli kuljettava ko. osastojen läpi sadoille muille osastoille.

Esim. 30 tai 40 vuoden kokemus näkyy siinä, että joku Minoltan Hi-Matic 7s on yhtä tuttu kuin Nikonin D200, tai että Minox / Minolta 16 / Kiekko / 110 / rapid / Pak / Kino / 127 / 120 / 620 / 220 -filmien eron tietää, puhumattakaan nyt siitä, että tietää mikä niistä on(oli) alan todellinen turhake.

Noiden historiallisvaikutteisten tietojen lisäksi kokenut alan ammattilainen tietää myös terävyyden ja resoluutio-käsitteiden eron... tajuaa sen, että monet kuvankäsittelyn termeistä ja toimintatavoista ovat peräisin jo 50 vuoden (ja kauempaankin) takaa, ei jaksa hyppiä joka pikselin perässä ja arvostaa kaikkea mikä on tehty mekaanisesti hyvin.

Hän tietää kokemuksesta, että suoria viivoja piirtäviä objektiivieja on valmistettu vuosikymmeniä ja ihmettelee samalla miksi ASPH. / UD / ED /tms. linsseillä varustetuista zoomeista useinmmat ovat laajakulmapäässä yhtä huonoja tuossa suhteessa kuin viidenkympin pokkarit.

On siinä vaatimuskenttää nykypäivän fotoammattilaiselle kun täytyy olla samalla aaltopituudella 15-vuotiaan, pää tekniikkaa savuten sitä maailman parasta aloituskameraa hakevan(esi) nörtin kanssa. Ja heti perään ovesta kapuaa patu, jolla kädessä on Kodak Retina, johon on tullut "äkillinen" vika ja laitekin on toiminut virheettömästi vasta 47 vuotta...

Juu, en väitä etteikö ala ois mutkikas, mutta ei skapellia myyvän henkilön tarvitse osata ihmistä leikata.

Jos tuotteistus on, kuten se nykyaikana on, digitaalista 99% ja perustiedot filmipuolelta, niin varmasti pärjää myyjänä. Korjata ei noita kalustoja tarvi osata, sitä varten on JAS, Mustonen-Laine jne. kunhan tietään, mikä kamera kuuluu millekin huoltajalle, jos se nyt sattuu omaan tuotevalikoimaan kuulumaan.

IMHO myyjän tulisi tietää mitä se myy, jotta osaa myydä oikeaa tavaraa oikeille henkilöille, eikä sille mummolle tuuppaa heti markku III:sta ja L-sarjalaisia, kun se haluaa hivenen lapsenlapsista ottaa kuvia kauniina kesäpäivinä (itse myisin mielummin sen filkkavehkeen, jollei mummo ole täys nörtti ja photoshopin käyttäjä)..... tietenkin jos mummo haluaa digiä, niin digiä se saa =)

Tipe kirjoitti:Juu, en väitä etteikö ala ois mutkikas, mutta ei skapellia myyvän henkilön tarvitse osata ihmistä leikata.

Jos tuotteistus on, kuten se nykyaikana on, digitaalista 99% ja perustiedot filmipuolelta, niin varmasti pärjää myyjänä. Korjata ei noita kalustoja tarvi osata, sitä varten on JAS, Mustonen-Laine jne. kunhan tietään, mikä kamera kuuluu millekin huoltajalle, jos se nyt sattuu omaan tuotevalikoimaan kuulumaan.

IMHO myyjän tulisi tietää mitä se myy, jotta osaa myydä oikeaa tavaraa oikeille henkilöille, eikä sille mummolle tuuppaa heti markku III:sta ja L-sarjalaisia, kun se haluaa hivenen lapsenlapsista ottaa kuvia kauniina kesäpäivinä (itse myisin mielummin sen filkkavehkeen, jollei mummo ole täys nörtti ja photoshopin käyttäjä)..... tietenkin jos mummo haluaa digiä, niin digiä se saa =)

Antakaa hänelle anteeksi. Hän ei tiedä mistä puhuu.
Ilman sarvia. Kaikella kunnioituksella.

eesau kirjoitti:

Tipe kirjoitti:Juu, en väitä etteikö ala ois mutkikas, mutta ei skapellia myyvän henkilön tarvitse osata ihmistä leikata.

Jos tuotteistus on, kuten se nykyaikana on, digitaalista 99% ja perustiedot filmipuolelta, niin varmasti pärjää myyjänä. Korjata ei noita kalustoja tarvi osata, sitä varten on JAS, Mustonen-Laine jne. kunhan tietään, mikä kamera kuuluu millekin huoltajalle, jos se nyt sattuu omaan tuotevalikoimaan kuulumaan.

IMHO myyjän tulisi tietää mitä se myy, jotta osaa myydä oikeaa tavaraa oikeille henkilöille, eikä sille mummolle tuuppaa heti markku III:sta ja L-sarjalaisia, kun se haluaa hivenen lapsenlapsista ottaa kuvia kauniina kesäpäivinä (itse myisin mielummin sen filkkavehkeen, jollei mummo ole täys nörtti ja photoshopin käyttäjä)..... tietenkin jos mummo haluaa digiä, niin digiä se saa =)

Antakaa hänelle anteeksi. Hän ei tiedä mistä puhuu.
Ilman sarvia. Kaikella kunnioituksella.

Ajatukset on kuin eesaun jalat, mutta perusteluja vois kysellä.

Miksi panostaa tieto-taitoon, jota tarvitsee markkinakohteesta 0,1% ?

No se on tuossa Tapiol2003:n tekstissä.
Ei se niin mene, että kun Minulla on digi ja Minulla on tällaiset tarpeet ja vaatimukset niin kaikilla on. Meitä on moneksi. Ja KAIKKI olettavat saavansa asiantuntevaa palvelua. Siellä kivijalka-kaupassa käy monenmoista asiakasta.