Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Kuvapintahan vaikuttaa tunnetusti syväterävyyteen, mutta onko se niin, että kuvapinnan koko itsessään vaikuttaa vaiko sille tarkoitettu optiikka?

jvk kirjoitti:Kuvapintahan vaikuttaa tunnetusti syväterävyyteen, mutta onko se niin, että kuvapinnan koko itsessään vaikuttaa vaiko sille tarkoitettu optiikka?

Syväterävyyteen vaikuttaa aukko, kuvaussuhde ja sallittu hajontaympyrä; ei polttoväli.
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/syvyys.htm

kohan kirjoitti:

jvk kirjoitti:Kuvapintahan vaikuttaa tunnetusti syväterävyyteen, mutta onko se niin, että kuvapinnan koko itsessään vaikuttaa vaiko sille tarkoitettu optiikka?

Syväterävyyteen vaikuttaa aukko, kuvaussuhde ja sallittu hajontaympyrä; ei polttoväli.

Ja jos kysyn mikä on lempivärisi, vastaat varmaankin sämpylä ;)

jvk kirjoitti:

kohan kirjoitti:

jvk kirjoitti:Kuvapintahan vaikuttaa tunnetusti syväterävyyteen, mutta onko se niin, että kuvapinnan koko itsessään vaikuttaa vaiko sille tarkoitettu optiikka?

Syväterävyyteen vaikuttaa aukko, kuvaussuhde ja sallittu hajontaympyrä; ei polttoväli.

Ja jos kysyn mikä on lempivärisi, vastaat varmaankin sämpylä ;)

Ja mistä arvasit!:)

jvk kirjoitti:Kuvapintahan vaikuttaa tunnetusti syväterävyyteen, mutta onko se niin, että kuvapinnan koko itsessään vaikuttaa vaiko sille tarkoitettu optiikka?

Sekä että. Jos kuvapintaa pienennetään, niin hajontaympyrää pitää pienentää vastaavasti. -> Syväterävyys pienenee.

Toisaalta kuvakulman pitäminen vakiona edellyttää, että kuvautumissuhdetta pienennetään vastaavasti ts. valitaan lyhyempi polttoväli. -> Syväterävyys kasvaa reippaasti.

Kuvaustumissuhteen/polttovälin vaikutus on suurempi, joten syväterävyys kasvaa, kun käytetään pienempää kuvapintaa/kennoa. Käytännössä kuvapinnan koon ja syväterävyysalueen välillä on kutakuinkin käänteinen yhteys eli kuvapinnan lävistäjän puolittaminen tuplaa terävyysalueen.

Aiheen vierestä hipoen:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Elikkäs tuolla saa laskettua syväterävyyden.

kohan kirjoitti:Syväterävyyteen vaikuttaa aukko, kuvaussuhde ja sallittu hajontaympyrä; ei polttoväli.
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/syvyys.htm

Makrokuvauksessa kyllä. Mutta kaava on pyöristys todellisesta kaavasta siinä tilanteessa, että kuvaussuhde on suuri.

Kun noihin Matin kaavoihin tuolla sivulla sijoittaa pienempiä kuvasuhteita, joita alkaa esiintyä silloin, kun kuvataan 'tavallisesti': isompia kohteita kauempana, niin polttoväli alkaakin vaikuttaa.

Jos Matin sivun alalaidan esimerkkiin vaihdetaan vaikka suurennussuhde 1:25, jolloin kuvausetäisyydet 62 cm ja 2,6 m, niin syvätarkkuusalueissa on jo 10 cm ero 24 mm ja 100 mm putken välillä. Erityisesti tilanne muuttuu, kun aletaan lähestyä ns. hyperfokaalista pistettä, jolloin syväterävyys ulottuu äärettömään.
24mm lasi saavuttaa tämän aukolla 16 jo 1,44 metrissä, kun 100 millinen vasta 25 metrissä.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen. Terävyysalue ei ole mikään absoluuttinen suure. Kuva on terävä vain tarkennusetäisyydeltä, muuten lähinnä haetaan aluetta joka on 'hyväksyttävän' terävä. Tämä määritellään hajontaympyrällä, joka kertoo pisteen suurimman sallitun 'leviämisen' läpimitan. Hajontaympyrän tarvittavaan kokoon taas vaikuttaa esimerkiksi kuvan katseluetäisyys.

Pisteen leviäminen riippuu syväterävyydestä ja lopullisen kuvan suurennoksesta. Jos kuvataan negalle ja suurennetaan paperikuvaa, saadaan vieläkin suurempia kuvaussuhteita. Tavallaan kysymys on kuva-alan suurentamisesta. Makrokuvauksessa voidaankin suoraan käyttää noita kaavoja, verraten alkuperäistä kohdetta ja loppukuvaa.

Kuvapinnan koko ei tavallaan vaikuta, jos lopputuloskuvan koko on sama. Suuremmalla kuvapinnalla tarvitaan pienempi suurennos.

Optiikan polttoväli taas alkaa vaikuttaa vasta makrokuvausalueen ulkopuolella.

Tietysti vielä mainittakoon, että kuvaussuhde on verrannollinen optiikan polttoväliin.

Puuh...

Nyt kun järjestelmäkameran kanssa on alkanut oikeasti pystyä säätämään syväterävyyttä, niin oma johtopäätökseni on alkanut olla sama kuin minkä Jore Puusa joskus esitti: Käytä aina äärimmäisintä mahdollista arvoa.

Eli jos haluan lyhyen syvätarkkuuden, niin syvätarkkuuden esikatselun ja kokeilukuvan + LCD-suurennoksen avulla haen sen, missä vain haluttu kohde näyttää tarkalta. Jos haluan pitkän syvätarkkuuden, niin revitään kamerasta pienin mahdollinen aukko, jolla vielä voidaan kuvata. Eipä tarvitse sen enempää laskea.

olli R kirjoitti: Puuh...

Nyt kun järjestelmäkameran kanssa on alkanut oikeasti pystyä säätämään syväterävyyttä, niin oma johtopäätökseni on alkanut olla sama kuin minkä Jore Puusa joskus esitti: Käytä aina äärimmäisintä mahdollista arvoa.

Eli jos haluan lyhyen syvätarkkuuden, niin syvätarkkuuden esikatselun ja kokeilukuvan + LCD-suurennoksen avulla haen sen, missä vain haluttu kohde näyttää tarkalta. Jos haluan pitkän syvätarkkuuden, niin revitään kamerasta pienin mahdollinen aukko, jolla vielä voidaan kuvata. Eipä tarvitse sen enempää laskea.

Loistavaa Olli!

On ilo lukea sinun seikkaperäisiä ja ymmärrettäviä selvityksiä, KIITOS!

Itse valokuvausta n. 40 v. harrastaneena päässä pyörii vain tuo vanha
kohteeseen tarkennuksen edessä oleva 1/3 ja takana 2/3 osaa
"sääntö" ja alueen pituus riippuen käytetystä aukosta ja objektiivista
alkaa saada uusia ulottuvuuksia ("Puusamaisia").

Eli tuo viimeisin ohjeesi käyttää todella järjestelmädigikameran
mahdollisuuksia hyväkseen ja hakea ne ääripäät ja valita haluttu
syvyysterävyys halutuksi.

Mites sitten noissa filmijärkkäreiden optiikoissa on vissiin isompi CoC, vaikuttaako se digijärkkärissä?

jvk kirjoitti:Mites sitten noissa filmijärkkäreiden optiikoissa on vissiin isompi CoC, vaikuttaako se digijärkkärissä?

Ei. Filmijärkkärien optiikoita voi oikein hyvin käyttää digijärkkärissä.

CoC eli siis sallittu hajontaympyrän säde voidaan määritellä aivan miksi tahansa. Se ei ole (välttämättä) riippuvainen mitenkään kamerasta, kuvakoosta tms. Se kuvaa vain halutun kuvan tarkkuuden.

Usein kuitenkin käytetään joitakin arvoja, joita on rakennettu ihmisen näkökyvyn ja tyypillisen kuvan katseluetäisyyden pohjalta. Näitä arvoja on viimeiset vuosikymmenet laskettu kinofilmin fyysisestä koosta.

Digikameroissa kuva-alat ovat jotain muuta kuin kinofilmissä, joten CoC:täkin on arvioitava uudestaan, kun se ilmoitetaan kameran kuvapinnalla mitattuna. Yhtä hyvin voitaisiin käyttää kameran kuvasta tuotettua 10-kuvaa lähtökohtana ja laskea siitä eri kameroille CoC kuvatasolla. Tällöin voitaisiin määritellä sama hajonta kaikille kameroille.

Otetaan tämä syvätarkkuusasia viimeisen päälle. Seuraava optiikan peruslaeista johdettu syvätarkkuuden kaava on linkitetty artikkelista photo.net:ssä: http://www.photo.net/learn/optics/dofdigital/



F on polttoväli,
D on etäisyys kohteeseen kuvatasosta (filmistä / kennosta)
c on sallittu hajontaympyrän säde kuvatasolla
fn on aukko stoppeina.

Mittoina voi käyttää millimetriä tai metriä, kunhan kaikki on samoina yksiköinä.

Lopputulos on syvyys, jossa kuva syntyy halutun tarkkana; 1/3 siitä on tarkennustason edessä ja 2/3 tarkennustason takana.

Lisäksi on huomattava, että kaava sekoaa, kun tullaan ns. hyperfokaaliseen etäisyyteen D = F*F/fn*c. Tästä tarkennusetäisyydestä alkaen kuva on riittävän tarkka aina äärettömään asti. Makrokuvauksen kaavat ovat taas pyöristyksiä, kun kuvausetäisyys lähestyy polttoväliä.

Mielestäni tärkeintä tuossa kaavassa on kaksi asiaa:
- kaava itsessään on niin hankalasti laskettava, ettei sitä kannata opetella eikä laskea,
- syväterävyys suurenee kun polttoväli pienenee, tarkennusetäisyys kasvaa ja aukko pienenee.

Edelleen minun mielestäni vain kuvattaessa filmille (1) makrokuvia (2) muuttumattomista kohteista (3) on hyvä tietää riittävä syvätarkkuus. Sen voi katsoa valmiista taulukosta. Kaikissa muissa tapauksissa kannattaa katsoa etsimeen tai syntyneeseen kuvaan.

Digipokkareiden syväterävyys on suuri, koska niissä käytetään objektiiveja, joissa on pieni polttoväli. Kyllä sillä kuva-alallakin on merkitystä, mutta jos puhutaan samanlaisesta lopullisesta paperikuvasta, niin tämä on se pohjimmainen syy.

Ei perhana, alan tosissaan kuulostaa puuveneilevälle valokuvauksen opettajalle.

Vielä ennen nukkumaanmenoa voisin kommentoida, että itsekin olen jokusen keskustelun käynyt tuosta syväterävyydestä digikameroissa. Muistaakseni myös näillä foorumeilla. Tiukkaa urputusta, kun kuvaavien mielestä vain lopullisen kuvan näyttämällä on ollut merkitystä. Eihän sellainen ole insinöörimäistä ;-)

Hämmästyttävästi kiinnostukseni kaavoihin on loppunut, kun viimein syvätarkkuutta on päässyt oikeasti säätämään.

olli R kirjoitti:Mielestäni tärkeintä tuossa kaavassa on kaksi asiaa:
- kaava itsessään on niin hankalasti laskettava, ettei sitä kannata opetella eikä laskea,
- syväterävyys suurenee kun polttoväli pienenee

olli R kirjoitti:Digipokkareiden syväterävyys on pieni, koska niissä käytetään objektiiveja, joissa on pieni polttoväli.

olli R kirjoitti:Vielä ennen nukkumaanmenoa voisin kommentoida

Ajoissa nukkumaan! :D

TPA kirjoitti:

olli R kirjoitti:Digipokkareiden syväterävyys on pieni, koska niissä käytetään objektiiveja, joissa on pieni polttoväli.

Ajoissa nukkumaan! :D

Näköjään pitäisi. Korjasin tuon bugin.