Diafilmin hinta

[Garp]

Huh. Tajusin juuri olevani täysin pihalla filmikuvauksesta. Onko filmille kuvaaminen kuollut täysin eli onko asiaa edes järkevä harkita? Onko joku tietoinen mikä tulee yhden diafilmin hinnaksi kehityksineen päivineen? Mitään sentin tarkkuudella hintaa en tarvitse vaan n. suunnilleen ja filmin ei tarvitse olla kalleinta mahdollista sorttia.

[Ziffis]

Googlasin: Fujichrome Sensia (tavisfilmi) 100/36 ruutua, saa näköjään 5 euroon (cyberphoto). Proviaa 8 euroon per rulla. Kehitys Telefotossa 4 euroa. Kehykset 8,50/100 kpl. Dialipas 13,50/200 kuvalle. Projektorit alkaen 160 euroa. Kankaat alkaen 80 euroa.

Dialle kuvaaminen pakottaa opettelemaan valottamaan oikein kuvaushetkellä, mikä minusta ei ole huono asia.

[eesau]

Just. Siinä se on pyöreesti 10€/ filmi kehityksineen.

[kmb]

Huh. Tajusin juuri olevani täysin pihalla filmikuvauksesta. Onko filmille kuvaaminen kuollut täysin eli onko asiaa edes järkevä harkita? Onko joku tietoinen mikä tulee yhden diafilmin hinnaksi kehityksineen päivineen? Mitään sentin tarkkuudella hintaa en tarvitse vaan n. suunnilleen ja filmin ei tarvitse olla kalleinta mahdollista sorttia.

Tästä nyt ei ole pistetty edes seuran listalle postia mutta kun Jyväskylästä näytät olevan niin oli ajatus että ensi torstaina klo 18.00 eteenpäin olevan JOPKAn kuvaillan jälkeen turistaan filmikameroista, flimikuvaamisesta ja sen sellaisesta. Pistä(kää) vaikka yksäriä jos kiinnostaa niin opastan paikalle. Ei maksa mitään.

Yksi selkeä syy miksi asiaa saattaa olla "edes järkevä harkita" ovat kaikenlaiset filmikamerat joille ei löydy digivastinetta tai digivastine on liian kallis. Esimerkkinä keski- ja ison koon kamerat sekä pyörähtävälinssiset panoraamakamerat (esim. Horizon 202). Sitten on tietysti ns. lelukamerat jotka tuottavat verrattoman huonoa jälkeä (ts. samalla tavalla huonoa jälkeä on vaikea saada digillä toistettua, digi-tavalla huonoa voi toki tehdä).

Keskikoon kamerassa saattaa diginikkaria kiinnostaa erityisesti se, kuinka iso filmiruutu vaikuttaa syvyysterävyyden käyttäytymiseen.

Useampaa ihmistä viehättää myös itse filmivehkeillä kuvaaminen siinä määrin että jos on vaikka täysmanuaalinen kamera, niin kuvaa tuntee "tekevänsä" siinä kun säätelee tarkennukset, mittaa valon, valitsee aukon, siirtää filmin seuraavaan ruutuun jne. Se tuo kuvaamiseen tiettyä rauhallisuutta. Digiskidit ei ehkä ymmärrä tätä pointtia laajassa määrin :)

Siitä en ole varma, miksi painotat nimen omaan diaa. Nega olisi helpompi, ja MV-negoja voi kehitellä itsekin, noin euron hintaan per rulla (sen jälkeen kun on tehnyt noin 50 euron alkuinvestoinnin). Lisäksi nega kestää väärinvalotusta ihan eri tavalla kuin dia tai digi.
Nega kestää todistetusti esim. ylivalotusta seitsemän aukkoa (tosin sävyt kyllä kärsii).

Tyypillisestihän ainakin siirtymävaiheessa digistä filmiin hankitaan ekana filmiskanneri (200-1000 euroa) ja sitten skannaillaan negat/diat tietokoneelle ja sitten on taas digiä. Eli analoginen vaihe kestää vähän kauemmin kuin digikameroiden osalta.

[bobotti]

Lisäksi nega kestää väärinvalotusta ihan eri tavalla kuin dia tai digi.
Nega kestää todistetusti esim. ylivalotusta seitsemän aukkoa (tosin sävyt kyllä kärsii).

Digillä kaks aukoo pielessä ja osa sävyistä on sököjä.

Aikapaljon on digissä näemmä menetetty.

[fotom]

Lisäksi nega kestää väärinvalotusta ihan eri tavalla kuin dia tai digi.

Mihin perustuu väite dian ja negan tällaisesta erosta jos materiaali kuitenkin skannataan digiksi?

[Harald II]

Miten minä asian olen ymmärtänyt:

Se perustuu siihen, että ne sävyt ovat siellä filmillä sen scannerin luettavissa.

Kyllä scanneri saa selvää siitä filmistä, eli sen dynamiikka kyllä (yleensä) riittää sen filmin lukemiseen.

Dynamiikka supistetaan kasaan vaihe vaiheelta prosessin edetessä, luonnossa sitä on eniten, fimille se puristuu kasaan ja sen lukee sitten scanneri ja paperilla tai näytöllä se on vieläkin puristetummassa muodossa.

Ei paperivalokuva tai näyttö toista alunperin kaikkein kirkkaimpia kohtia samalla kirkkaudella kuin mitä ne luonnossa olivat.

Eikä niiden tarvitsekaan, kunhan siellä kirkkauden seassa on ne sävyerot tallella, ne erot toistuvat sitten kyllä, vähemmän kirkkaina, mutta toistuvat, eivät ole valkoiseksi palanutta tasaista pintaa.

Ellei valoisuusalue puristuisi tällä tavoin "kasaan" niin hyvä, laajan dynamiikan omaava kenno tai filmi olisi täysin hyödytön, koska sen tuottama kuva leikkautuisi kuitenkin viimeistään näytöllä tai paperilla, jotka ovat koko systeemin suppeimman dynaamisen alueen omaavat lenkit.

[eesau]

Lisäksi nega kestää väärinvalotusta ihan eri tavalla kuin dia tai digi.

Mihin perustuu väite dian ja negan tällaisesta erosta jos materiaali kuitenkin skannataan digiksi?

Dia palaa puhki aivan kuten digi.
Nega ei. Yksinkertaista ja NIIN nerokasta. Toisaalta nega on paskamaisen vaikea skannata hyväksi tiedostoksi. Siis hyvänväriseksijasävyiseksi.

[Ziffis]

Mihin perustuu oletus, että viestiketjun aloittaja suunnittelisi skannaavansa kuvat digiksi? En minä ainakaan niin tekisi enkä sellaista tarkoitusta ketjusta löytänyt. Jos haluan digikuvia, ostan digikameran (kuten tein). Kuvasin dialle 1982 alkaen ja olen harjoitellut diojen skannausta jonkin verran. Vaikka tiedän laitteistossa ja omassa osaamisessa olevan mielettömästi parannettavaa, ei kyllä omien kokemuksien pohjalta kiinnosta tuottaa digikuvia skannaamalla filmiruutuja.

[fotom]

Lisäksi nega kestää väärinvalotusta ihan eri tavalla kuin dia tai digi.

Mihin perustuu väite dian ja negan tällaisesta erosta jos materiaali kuitenkin skannataan digiksi?

Dia palaa puhki aivan kuten digi.
Nega ei. Yksinkertaista ja NIIN nerokasta. Toisaalta nega on paskamaisen vaikea skannata hyväksi tiedostoksi. Siis hyvänväriseksijasävyiseksi.

Tarkoitatko, että diassa olisi pienempi dynamiikka kuin negassa?

[eesau]

Mihin perustuu väite dian ja negan tällaisesta erosta jos materiaali kuitenkin skannataan digiksi?

Dia palaa puhki aivan kuten digi.
Nega ei. Yksinkertaista ja NIIN nerokasta. Toisaalta nega on paskamaisen vaikea skannata hyväksi tiedostoksi. Siis hyvänväriseksijasävyiseksi.

Tarkoitatko, että diassa olisi pienempi dynamiikka kuin negassa?

Voihan sen noinkin sanoa. Valotusvara on pienempi ja ylivalottunut kohta kuvasta on ns. menetettyä kamaa.
Negaa saa valottaa suunnilleen kuinka lystää, ainakin yli jopa 6 aukkoa ja siitä vielä kaivaa tavaraa esiin suht helposti. Alivalotusta se sietää huonommin joskin nykyiset sitäkin hämmästyttävästi vs. kahdeksankytlukulaiset jotka oli kahden aukon alivalotuksella kelvottomia.

[-kake-]

Kehitys Telefotossa 4 euroa.

Ovat sitten päivittäneet hintojaan 'hieman' tässä hiljattain.
Nyt negakehitys 5.90 ja dia 7.90.
prkl