Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Matti kirjoittaa uutispalstalla:

(en tiedä nykyistä tilannetta, mutta ainakin joku aika sitten Helsingin Sanomissa ei ollut käytössä minkäänlaista väriprofilointia)

Tuo väite kyllä vaatisi vähän tarkempaa tietoa ja perusteluja. Sikäli kun painotekniikasta mitään ymmärrän, vaatii painaminen aina ICC-profiilin. Siispä tilanne, jossa "ei ole mitään väriprofilointia" on käytännössä mahdoton. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta näin olen asian ymmärtänyt.

Itse siis uskon, että HS:llä on kyllä ollut ihan digitaalisen tuotantoprosessin alkuajoista jonkinlainen ICC-profiili.

Kysymys ei ole tällä kertaa uskon asioista.

Tämän hetkistä tilannetta en tiedä, mutta runsas vuosi sitten Helsingin Sanomissa ei käytetty ICC-värihallintaa. Eri asia sitten on, olisiko siihen ollut tarvetta. Kysymys ei ole siis jonkin yksittäisen laitteen profiilista. Kysymys on katkeamattomasta ketjusta valokuvan ottamisesta valmiiseen kuvaan lehdessä.

Puhun talon laajuisesta toiminnasta, en mistään yksittäisistä kuvista.

(Taidan muuttaa sanamuodon ... joku aika sitten ... ... runsas vuosi..., niin on ainakin varmuusvara -:)

Käsittääkseni Win-maailmassa jos toimitaan ei ole edes olemassa mitään toimivaa koko tuotantoketjun värinhallintaa. Että se siitä ammatti...

Mac-puolellahan nämä asiat on jo tehty, puitu ja hoidettu joskus esihistoriallisina aikoina. Silloin kun PuuCee maailmassa vielä taottiin kenoviivoja mustaan ruutuun ja naurettiin hiirelle.

eesau kirjoitti:Mac-puolellahan nämä asiat on jo tehty, puitu ja hoidettu joskus esihistoriallisina aikoina. Silloin kun PuuCee maailmassa vielä taottiin kenoviivoja mustaan ruutuun ja naurettiin hiirelle.

http://www.digivideo.org/sarjakuva/index.php?id=9


:) :)

MattiH kirjoitti:Puhun talon laajuisesta toiminnasta, en mistään yksittäisistä kuvista.

Eli kyse onkin siis siitä, että HS:llä ei vielä vuosi sitten ollut käytössä yhtenäistä ICC-profiilia, joka olisi kattanut koko talon. Yksittäisissä kuvissa ollaan varmaan käytetty tekijästä riippuen esim. Euroscale Uncoatedia tai muuta yleispätevää profiilia.

Tuo on jo paljon helpompi uskoa. :)

Ihan puuttumatta yksityiskohtaiseen sananvalintaan voin kertoa, että ainakin vuosi sitten Helsingin Sanomissa yleisellä tasolla kuvatuotannossa ei käytetty värihallintaa. Kuvattiin siis ilman minkäänlaista profilointia, sama taisi koskea myös näyttöjä, skannereita jne.

Yksinkertaistettuna voisi sanoa niin, että esim. minulla aivan tavallisella maallikolla ja harrastelijalla oli vapaa-aikanani kotona harrastuslaitteissa parempi värinhallinta konsernitasolla kuin HS:ssa.

Sanomalehdissä en odota näkeväni mitään huippujälkeä, mutta aiemmin lehdessä loistivat silmään aivan väärät värit. Esim. itsestäni oli pieni kuva 2.8.2002 Ilta-Sanomissa, jossa partani väri oli muuttunut täysin punaiseksi.

MattiH kirjoitti:Esim. itsestäni oli pieni kuva 2.8.2002 Ilta-Sanomissa, jossa partani väri oli muuttunut täysin punaiseksi.

Tämä saattaa toki johtua vääränlaisesta värienhallinnasta, mutta myös painotekniikasta itsestään. Kun painokone käynnistetään, tulee aluksi joka tapauksessa aina "makkelia", eli pilalle menneitä kappaleita lehdestä tai yksittäisistä sivuista. Laatu paranee, kun painokone on ollut vähän aikaa käynnissä. On siis kyse painajien omista valinnoista, missä vaiheessa laatu on tarpeeksi hyvää, että lehteä voidaan alkaa lähettää tilaajille.

Eli toisin sanoen tuo punainen parta saattoi johtua ICC-profiilista vallan hyvinkin, mutta kyseessä saattoi olla myös painossa ensimmäisten joukossa painettu lehti, jolloin laatu ei ole vielä yhtä hyvää kuin loppupäässä.

No, asiaa on paljon keskusteltu tästä hommasta, mutta yksi asia pitää muistaa ICC-profiili ei ole mikään ihmeittentekijä... jos parta on punainen, niin siihen voi olla monta syytä, mutta ICC-profiili ei ole mikään todennäköisin syy eikä myöskään makkelin pääseminen jakeluun. Lähinnä alkaisin etsimään syytä esim. itse kuvasta ja sen erottelusta... eli RGB -> CMYK käännöstä.

Se sitten siitä missä, miten ja milloin hesarilla on käytetty ICC:tä
on asia erikseen, graafisella allalla olevana tiedän kuitenkin että viimeiset parivuotta olemme tehneet ja puhuneet pelkkää ICC:tä!!

Moni vain luulee että kun profiilin muutetaan, niin PUFFF -> kuvasta tulee hieno.

Tämä asia on tavallaan yksinkertainen, mutta silti monimutkanen asia... kiinnostuneet voivat esim. tutkia GCR eli akromaattisen värierottelun ja UCR eli alivärinpoiston erovaisuuksia, ja sen jälkeen miettiä, kuinka vähäinen muuttuja ICC oikein on.

Tuomo kirjoitti:

MattiH kirjoitti:Esim. itsestäni oli pieni kuva 2.8.2002 Ilta-Sanomissa, jossa partani väri oli muuttunut täysin punaiseksi.

Tämä saattaa toki johtua vääränlaisesta värienhallinnasta, mutta myös painotekniikasta itsestään. Kun painokone käynnistetään, tulee aluksi joka tapauksessa aina "makkelia", eli pilalle menneitä kappaleita lehdestä tai yksittäisistä sivuista. Laatu paranee, kun painokone on ollut vähän aikaa käynnissä. On siis kyse painajien omista valinnoista, missä vaiheessa laatu on tarpeeksi hyvää, että lehteä voidaan alkaa lähettää tilaajille.

Eli toisin sanoen tuo punainen parta saattoi johtua ICC-profiilista vallan hyvinkin, mutta kyseessä saattoi olla myös painossa ensimmäisten joukossa painettu lehti, jolloin laatu ei ole vielä yhtä hyvää kuin loppupäässä.

Ai tää olikin näitä mihin kirjoitellaan puolenvuodenvälein.... enpä ole moiseen tottunut :))

Eihän tuossa ole väliä kuin viisi ja puoli viikkoa. En mitenkään ole halunnut ottaa HS:ia silmätikuksi, muissakin sanomalehdissä on aiemmin ollut aivan sama tilanne. Siitä olen edelleenkin varma, että HS:ssa ei ole ollut icc-värinhallintaa yleisesti käytössä kaksi vuotta sitten. Kun käytetään kalibroituja laitteita ja icc-värinhallintaa, niin on ainakin paremmat mahdollisuudet, että saadaan värit kohdalleen.

Ei näitä vieläkään mitenkään yleisesti käytetä, se on oma käsitykseni.

Mitä tarkoitat seuraavalla lauseella....

Ei näitä vieläkään mitenkään yleisesti käytetä, se on oma käsitykseni.[/quote]

nimitäin jos puhut painoista ja reproista, niin se ei pidä paikkaansa
koska kaikki tuntemani reprot ja painot käyttää, tutkii, kehittää
omia ICC tarpeitaan.... ( ei tietenkään ne pienet nyrkkipajat ).

Jos taas tarkoitat yleisiä kuluttajia ( kuvaajia, koti graaffikoita jne.)
niin suurin osa ei ole kuullutkaan asiasta ja ne jotka ovat kuulleet luulevat että kun laitan tuon (Esim. Newspaper IFRA97_1 U240 K90) ICC:n päälle niin mulla on täydellinen sanomalehtikuva :-))

Nyt jos taas puhut fotoliikkeitten kuvanvalmistuksesta, niin sekin on tulossa perässä, ongelmanahan on vain se että niihin tulevan kuvan taso on laidasta laitaa... jotan suoraa tietä onneen, ei varmasti löydy.

Minulle sanottiin takavuosina jotain siihen suuntaan, että "hesarin sivuilla olevat mainokset korjataan oikean sävyisiksi ja muut kuvat muuttuvat sitten näiden mukana, mutta että ei väreillä ole muutenkaan merkitystä, kun hesarin paino on Suomen huonoimpia eikä sävyistä ole mitään takeita kuitenkaan". Nyttemminhän hesarin paino on saanut uudet painokoneet.

Omaan silmääni ovat pistäneet nimenomaan Ilta-Sanomien valokuvien surkeat värit. Esim. näin joulun tullessa voidaan odottaa taas paljon yleissävyiltään vihreitä ja syaaneja kuvia joissa on kirkkaanpunainen aihe.

Paskasta ei saa konvehtia sano vanha äijä... eli esim. iltasanomat ja momet muut sanomalehdet painetaan aika surkealle paperille, ainahan värisävyt voidaan yrittää saada kuntoon, mutta ei siitä kuvasta saa hyvännäköistä kirveelläkään kun muste imeytyy huokoiseen paperiin aika reippaasti (ja laajenee)... eikä paperin oma värikään ole omiaan laatupainatusta silmälläpitäen.

Muutenkaan ICC-profiili ei ole mikään ihmeidentekijä, tunnetussa tuotantoympäristössä se on ihan kätevä työkalu toistuvien, esim. jostain laitteesta aiheutuvien virheiden korjaamiseen, mutta lopullinen työ laadunvalvonnassa jää kyllä immeisen varaan.

Esimerkki missä ICC-profiili toimii ihan hyvin on vaikkapa digikamera, joka vääristää värejä tietyllä tavalla. Jos kamera on mitattu ja sen perusteella laitteele on tehty ICC-profiili (tai valmistajalta on saatu hyvä ICC-profiili) Niin tätä profiilia käyttämällä saadaan kameran tekemä, toistuva virhe korjattua tuotannossa suht. automaattisesti.

Näinhän se toki on... Maailma ei ole (ihan) täydellinen vielä, mutta toisaalta tuonkin homman voi kaikesta huolimatta hoitaa hyvin taikka huonosti, ja mielestäni IS lukeutuu tässä siihen huonompaan päähän. Mene ja tiedä, ehkä Sanomat on kokonaan siirtynyt tunnetusti katastrofaaliseen automaattikorjailuun, kuuleman mukaan ainakaan Taloussanomat ei enää korjaa kuvia ihmiskäsin ja -silmin. Tulos on kaikkien nähtävillä... Yäk.

Olen tehnyt männävuosina Hesariin ja Husikseen ym. kokosivun autoilmokkeita enemmän kuin eläinlääkäri määrää, siis mainostoimistossa. Repro huolehti taittodokkareihin oikein erotellut (Hesariin akromaattinen värierottelu) ja oikean kokoiset kuvat lehtikohtaisesti ja teki pdf:t. Noita dokkareita oli kampanjaa kohden noin 70 erilaista, joiossa pääasialliset erot olivat koko, jälleenmyyjän tiedot, logot ja aukioloajat jne. Alkuun ooli aika ongelmallista. Meillä löytyi selkeä apu siitä, kun paneuduttiin siihen värierotteluun. Tuolloin (2000-01) ei tosiaan icc-profiileista vielä paljon puhuttu, veikkaan että Euroscalea käytettiin poikkeuksetta. Toisaalta olen kyllä aika saletti että osassa toimiston koneita oli varmasti päällä joku viehättävä SWOP, koska Photari olettaa käyttäjän asuvan USA:ssa.

Olen käynyt AEL:ssä lyhytkurssin "Sanomalehtikuvan painotekninen säätö" ja se ei yhtään huono ollut. Se oli v. 1999 keväällä, ja profiileista ei silloin vielä puhuttu kuin mainiten CMS ja ICC.

Niin no itse en tiedä HSn toiminnasta _yhtään_ mitään, mutta eiköhän jokaisen laitteen mukana tule oletusprofiilit, ja ymmärtääkseni nämä ovat yleensä aika hakuammuntaa...

Mutta olisi se aika ihmeellistä jos 500 000 tilaajaa saa päivittäin lehden johon ei olla tehty mitään "väritarkastusta"...

Olisin mv-kuvat aika helppoja :)

Joa paino haluaa profiloida toimintansa, teettää se aika paljon työtä ja päivitystarvetta. Tätä välttääkseen paino pusaa vain yleisen profiilin painamisvaiheelle. Eri profiili kun tarvittaisiin, ei joka painokoneelle vaan joka painoyksikölle. Tätä pitää varoida eri papereille, eri värisarjoille ja jos konetta huolletaan tai siihen vaikka vaihdetaan painokumi, pitäisi testiajo ja profilointi suorittaa uudelleen. Saatika jos vaihdetaan peltityyppiä, väritehdasta tai vaikka koskutusveden lisäainetta. Hesarin tyyppisessä laitoksessa muuttujia on vähemmän, onhan päätuotteessa mm. melko pysyvät raaka-aineet. Jokin yksittäisen logon tai vaikka parran väri saattaa poiketa toivotusta paljonkin jos kyseisen värin kulutus (siis ei musteen) on hyvin pientä. Tarkoitan että jos yhdestä yksiköstä ajetaan hyvin vähän väriä, on sen värimäärän oikeana ja tasaisena pitäminen vaikeaa.
Ja tämä koski vain painovaihetta, edelleenhän ei painoteollisuudessa ole kattavaa värinhallintaa, eihän kaikki käytetyt softat sitä tue. Jos rippi ajaa kaikki profiilit yli, on asia siinä vaiheessa aika klaari.