Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

mitähän on suomeksi seuraava, kun suositellaan kameran väriavaruudeksi adoben rgb:tä:

"painettavaksi tarkoitetuissa kuvissa ja muissa tuotannollisissa tarkoituksissa."


1) olisko adobe rgb sopiva, jos ei varmuudella tiedä missä kuvaa ehkä joskus tullaan käyttämään?


2) esimerkki tuotannollisesta tarkoituksesta, pliis?

3) ja kuinkahan paljon hallaa kuvalle tapahtuu, jos sen kuvaa sRGB:llä ja sitten kuvaa tarvitaankin painoon, dämit...?

Huom. Kysyjä ei ymmärrä yli sivun sivun mittaisia vastauksia,
toim.huom.

vekenoma kirjoitti:Huom. Kysyjä ei ymmärrä yli sivun sivun mittaisia vastauksia,
toim.huom.

Kuvaan rawwina ja AdobeRGB väriavaruudessa. Siitä saa sitten tehtyä myöhemmin mitä haluaa.
Miksi kuvaisin jotain muuta?

tuli selväksi vaikka vastasit kysymykseen kysymyksellä lopussa?
kiitos, johtaja kohan

kohan kirjoitti:Kuvaan rawwina ja AdobeRGB väriavaruudessa.

Oikeastaan et kuvaa vielä missään väriavaruudessa, jos kuvaat rawia. Saatat kyllä konvertoida AdobeRGB:hen.

AdobeRGB antaa hiukan lisää värivaraa kuvankäsittelyyn. Se saattaa olla myös joillekin puristeille "aidompi" toistokäyrältään.

Kuitenkaan ei taida olla vielä mitään painoa, joka lähellekään toistaisi kaikki AdobeRGB-värit paperille painaessaan. Eikä sRGB:täkään, ei sen puoleen.

Itse näkisin aika paljon olennaisempana muun muassa kameran kontrastin ja terävöityksen pudottamisen pienimmilleen, jos JPG-kuvaa aikoo vielä käsitellä. Jos taas kuva on menossa sellaisenaan käyttöön, niin sitten voi asetukset säädellä mieleisiksiin. Ja raw antaa eniten mahdollisuuksia jälkikäsittelyyn.

olli R kirjoitti:

kohan kirjoitti:Kuvaan rawwina ja AdobeRGB väriavaruudessa.

Oikeastaan et kuvaa vielä missään väriavaruudessa, jos kuvaat rawia. Saatat kyllä konvertoida AdobeRGB:hen.

Kyllä näin on kun asia ilmaistaan oikein. Vasta raw muunnossofta asettaa värit esim AdobeRGB:n mukaiseksi ja liittää siihen sen mukaisen profiilin.
Sehän on pitkälti tottumuskysymys missä väriavaruudessa kuviansa säätää ja miten lopputuloksen saa mieleisekseen, oli lopputulos nettikuva tai online tuloste. Pitää vain yrittää vakioida työjärjestys ja näin minimoida muuttujien määrä pitääkseen lopputuloksen toivottuna.

vekenoma kirjoitti:mitähän on suomeksi seuraava, kun suositellaan kameran väriavaruudeksi adoben rgb:tä:

"painettavaksi tarkoitetuissa kuvissa ja muissa tuotannollisissa tarkoituksissa."

Mahdoton tietää, kuulostaa kehnolta käännökseltä. Tulkintaa helpottaisi, jos tietäisi tämän ajatuksen lähteen.

vekenoma kirjoitti:1) olisko adobe rgb sopiva, jos ei varmuudella tiedä missä kuvaa ehkä joskus tullaan käyttämään?

Juuri silloin, kun ei tiedä käyttöä, eikä käyttäjää, sRGB on turvallisempi valinta

vekenoma kirjoitti:3) ja kuinkahan paljon hallaa kuvalle tapahtuu, jos sen kuvaa sRGB:llä ja sitten kuvaa tarvitaankin painoon, dämit...?

Ei yhtään mitään hallaa. Todennäköisemmin vähemmän hallaa kuin AdobeRGB-kuvalle, sillä tuotantoketjussa on monia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä näistä asioista, vaikka niitä selittäisi vain sivun verran.

asia oorlait!

Aikoinaan filmipuolella oli hieman samaa duumailua ja väridia oli se yleisfilmi, jolla kannatti kuvata. Paras ja terävin ja värikkäin originaali, josta sitten sai kyllä mustavalkosenkin ja paperikuviakin teetettyä. Värinegasta taas oli kinkkisempää yrittää teettää dia, koska aina välivaiheet huonontavat laatua...jne.

RAW ja RGB vois olla tuo väridia, josta saa tarvittaessa parhaan tuloksen kun tekijät asialle.
sRGB olis kai värinega, turvallisin yleis"filmi"

jotain tollasta summaarumia tähän loppuun.
Kiitos kaikille osallistuneille

olli R kirjoitti:Kuitenkaan ei taida olla vielä mitään painoa, joka lähellekään toistaisi kaikki AdobeRGB-värit paperille painaessaan. Eikä sRGB:täkään, ei sen puoleen.

Monia tulostimia löytyy, joissa väriavaruus on jopa laajempi. Neliväripaino ei tietty pääse lähellekkään. Mutta sRGB:llä ja AdobeRGB:llä on rgb->cmyk muunnoksessa usein aika paljonkin eroja esim. vihreän toistumisen suhteen.

mvuori kirjoitti:

vekenoma kirjoitti:3) ja kuinkahan paljon hallaa kuvalle tapahtuu, jos sen kuvaa sRGB:llä ja sitten kuvaa tarvitaankin painoon, dämit...?

Ei yhtään mitään hallaa. Todennäköisemmin vähemmän hallaa kuin AdobeRGB-kuvalle, sillä tuotantoketjussa on monia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä näistä asioista, vaikka niitä selittäisi vain sivun verran.

No kyllähän tuotantoketjussa yleensä tiedetään, että mikä on AdobeRGB. Tai muuten on aika ammattitaidoton tuotantoketju.

Ja parempi on kuvata AdobeRGB:nä ja sitten muuttaa sRGB:ksi jos sille tuntuu. Ja parempi on myös muuttaa sRGB-kuva editoitavaksi AdobeRGB-tilaan, kuin että säätää sitä sRGB-tilassa. Mutta ero ei siis ole mikään dramaattinen.

Hyvä periaate on, että omalla koneella tapahtuva käsittely tehdään mahdollisimman laadukkaana ja sitten ulospäin lähtevä materiaali räätälöidään tarpeen mukaan.

Jos painotöitä teet niin käytä ihmeessä sitä AdobeRGB:tä. Esim. Eurocsale Coated V2 -yleispainoprofiilissa, jota monet suomalaiset painot käyttävät, ts. sen gamutissa on alueita, jotka eivät mahdu sRGB-profiiliin. Jos kuvassasi sattuu olemaan juuri näitä värejä, leikkaantuvat ne tarpeettomasti pois. AdobeRGB:tä käyttämällä ne jäisivät kuvaan. Ohessa kaavio, josta näkee sRGB, AdobeRGB sekä Euroscale Coated v2 cmyk-profiilien gamutit ja niiden keskinäiset suhteet, ohessa myös linkki aihetta käsittelevään pdf-tiedostoon.

Kommentti siitä, että tuotantoketju ei näistä asioista mitään ymmärrä on kyllä merkillisen vähättelevä. Jos joku tällaisiin ymmärtämättömiin tuotantoketjuihin on törmännyt niin suosittelen ketjun pikaista vaihtamista. Suomesta löytyy tämän alan ammattitaitoa jo aika pienistäkin pajoista.

http://www.whack.com.au/pdf/ColourMangement_Part3.pdf

barcoder kirjoitti:Suomesta löytyy tämän alan ammattitaitoa jo aika pienistäkin pajoista.

Kyllä ja toisaalta myös värihallintaa tukematatonta softaa ja rautaa suuristakin painoista. Silloin ei ääritapauksessa ammattitaidosta ole muuta apua kuin asiantunteva asiakkaan harhauttaminen ;-)

OskuK kirjoitti:Kyllä ja toisaalta myös värihallintaa tukematatonta softaa ja rautaa suuristakin painoista. Silloin ei ääritapauksessa ammattitaidosta ole muuta apua kuin asiantunteva asiakkaan harhauttaminen ;-)

tämä minunkin kokemukseni on.
aina näitä keskusteluja on mukava käydä, mutta käytännössä suurin osa tavarasta editoidaan/painetaan sen verran lonkalta ja asiakas ei ota kantaa, että ei ole juurikaan väliä oliko lähtötiedosto sRGB vai AdobeRGB. värikriittisten töiden tekijät kyllä tietävät sen jo etukäteen, että nyt on tarkoitus tehdä high fidelityä.
esim. tietyt tupakkifirmat varmasti ovat tarkkoja väreistään, samoin isot viinan mainostajat :)
sensijaan kättely- ja poseerauskuvien kanssa nyt on vähän niin ja näin, yleensä niitä täytyy kuitenkin ruuvailla tapauskohtaisesti ennen taittoon toimittelua.

Erilaiset logot ja väripinnat usein aihettavatkin painamis- ja pre-pressissä softaongelmia, painossa koska usein keskitytään kuvien sävyihin, tai sitten noihin PMS-määriteltyihin elementtiväreihin, jotka kuitenkin painetaan neliväritekniikalla. Jos ne painetaan pms-värillä, tarvitaan 5-tai usein kääntölaitteinen 10-värikone, jotka eivät ole vielä jokapajan laitteita. Lakkaa kummallekin puolelle haluttaessa alkaa valmista_yhdellä_ajolla_koneita olla aika harvassa painossa. Mutta se niistä koiranpennuista, painossa profiilia luotaessa pitäisi tehdä painoprofiili joka kaneelle ja joka koneen painoyksikölle erikseen, ja jokaiselle käytettävälle paperille, ja jokaisen painokumin, painovärin, kostutusveden yms. vaihdon jälkeen omansa, mikä jo aiheuttaa sen että käytännössä näin ei tehdä. Jo siksikin että niillä painokoneilla pitäisi aina välillä painaa jotain muutakin kuin testejä, varsinkin kun koneissa on hieman enemmän rahaa kiinni kuin äkkiseltään laatutietoisen valokuvaajan mieleen pälkähtäisi.

pevelius kirjoitti:Värikriittisten töiden tekijät kyllä tietävät sen jo etukäteen, että nyt on tarkoitus tehdä high fidelityä.

Kyllä, hyvänä esimerkkinä vaikkapa Pentti Sammalahti, jonka pikkukuvakirjanen; Archipelago käy kenelle tahansa hyvänä mallina hienosta painatuksesta. Jo tämän lilliputikirjan hinta ;-) saa tajuamaan miksi parilla eurolla ei painossa paljon voida panostaa asiakkaan laatu-unelmille, varsinkin jos työ on jo valmiiksi sählätty moninkertaisilla RGB-CMYK munnoksilla tms. Mainittakoon että jo tuon kirjan paperivalinta saa väkisin hymyn huulille.

OskuK kirjoitti:...painossa profiilia luotaessa pitäisi tehdä painoprofiili joka kaneelle ja joka koneen painoyksikölle erikseen, ja jokaiselle käytettävälle paperille, ja jokaisen painokumin, painovärin, kostutusveden yms. vaihdon jälkeen omansa, mikä jo aiheuttaa sen että käytännössä näin ei tehdä. ...

Tästä syystä aika monessa paikassa ollaan siirtymässä siihen, että profiileina käytetään yleisprofiileja, (esim. euroscale tai ISO -sarjaa) ja painoprosessi ja koneen säädöt sovitetaan sitten tähän tilanteeseen. Tällöin kuvankäsittelijän tarvitsee lähinnä tietää vain sen painetaanko päällystetylle vai päällystämättömälle paperille. Näiden asioiden parissa mm. prepress-centerin väriasiantuntijat ovat puuhastelleet jo jonkin aikaa.

ja jos palataan tämän viestiketjun alkuperäiseen aiheeseen niin nuo painojen profiiliasiat eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että se kuvan ottanut/käsitellyt henkilö ei ainakaan paranna tilannetta, jos käyttää kuvissaan sellaista gamuttia, joka on joiltain osin painoprofiilia suppeampi...