Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Periaatteessa tiedossani oli se että tft-näyttö on erilainen kuin perinteinen putki, mutta yllätys on ollut se että en saa millään keinolla tätä LG 1915s flatroniani toistamaan vaaleanharmaita liukuvärejä kunnolla, eli sieltä jäävät kokonaan vaaleimmat sävyt pois ja ne näkyvät myös himpun vaaleanpunaisina. Saman tyyppistä ongelmaa muidenkin värien kanssa. Olen testaillut vaikka mitä säätöjä mutta ei tulosta.

Perusasetuksilla ei näyttö näyttänyt esim yle.fi sivuilla noita vaalean sinisiä/violettejä kohtia ollenkaan (vinjetit ja välit). Eye onella kalibroituna kyllä näkyy, mutta tuo ylläoleva liukuongelma on edelleen. Näkyy muuten hyvin photoshopin paletissa kun näkee ne ihan selvästi sellaiset rajat värien välillä.

Kertokaapas viisaammat mitä kannattaa tehdä.

Värjäisikö taustavalo?

hmm.. mistäs sen voisi tietää?

testasin just vähän lisää.. kokeilin laittaa kaikki alkuperäisille asetuksille ja sitten säätää adobe gammalla. Sillä saan kyllä harmaasävyt ihan kohtuu hyvin toistumaan, mutta tummasta päästä lähtee kaikki sävyt pois. Itse asiassa jos pelkkää harmaata säätää Adobe gammalla en saa vedettyä slideriä riittävän vasemmalle jotta kuvio näyttäisi edes jotenkin olevan yhtä.

Kaikista parhaimman olen saanut kun en koske mihinkään paitsi monitorin omaan brightness ja contrast säätöihin ja pienentämällä kumpaakin. Tuntuu olevan ihan *sensuroitu* nämä näytöt tai sitten ostin vaan huonon (=liian halvan). Voisiko näissä olla kappalekohtaisia eroja?

AdobeGamma (kuten kaikki muutkin sovellukset jotka perustuvat näköaistin käyttämiseen ero-ilmaisimena) soveltuu vain CRT monitorien kalibrointiin & profilointiin.

LCD ja TFT littujen (siis poislukien plasmatekniikka) mustapistettä ei voi säätää ja se on aivan liian korkealla värinhallinnnan kannalta ynnä niiden toistokäyrä ei ole samanlainen (gamma funktio) kuin mitä CRT näytöt omaavat.

Tuon mustapisteongelman takia littuvalmistajat tyrkkäävät niihen voimakkaan taustavalon niin että max luminanssi on jotain 2 ... 5 kertainen siihen mitä CRT omaa (luokaa 100cd/m2). Näin litun musta (R=G=B=0) saadaan näyttämään mustalta sillä näköaisti omaa vain noin 200:1 dynaamisen alueen kun valo(isuus)adaptaatio on vakio. Väriteknisesti se on kuitekinkin kaikkea muuta kuin musta.

Timo Autiokari

Kiva että joku (Autiokari) selitti asian vihdoinkin tyhjentävästi.

Eli siis vaikka littujen vaalean ja mustan välillä dynamiikka olisikin tarpeeksi laaja, on se siis tavallaan liian vaalealla kokonaisuudessaan vastatakseen sitä, miltä kuva sitten paperilla näyttää. Eikä tähän voi ilmeisesti säädöillä vaikuttaa, sillä taustavalon pitää kuitenkin palaa, että näytöllä jotain näkyisi...

Ilmeisesti käsitin oikein....?

HQ kirjoitti:Eli siis vaikka littujen vaalean ja mustan välillä dynamiikka olisikin tarpeeksi laaja, on se siis tavallaan liian vaalealla kokonaisuudessaan vastatakseen sitä, miltä kuva sitten paperilla näyttää.

Varsin hyvin tiivistetty. Ei vastaa paperikuvaa ollessaan kirkkaana ja riippumatta siitä miten kirkaaksi/himmeäksi taustavalo on säädetty eivät ole yhteensopivia värinhallinnan kanssa joka edellyttää että "musta" on varsin "mustaa".

Eikä tähän voi ilmeisesti säädöillä vaikuttaa, sillä taustavalon pitää kuitenkin palaa, että näytöllä jotain näkyisi...

Niissähän kyllä on säädin jolla maximiluminanssia voi säätää. Luulen että joissakin säätö tapahtuu skaalamalla dataa, toisissa se tapahtuu taustavaloa säätämällä. Mutta kumpikaan ei auta siihen että mustapää näkyisi oikealla tavalla. littujen "musta" yksinkertaisesti vuotaa liikaa.

Lituille muuten speksataan varsin urheita kontrasteja (dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1. Nämä ovat mittaustuloksia, niin että sensori katselee mitattavia pixeleitä melko tasan tarkkaan suorasta kulmasta. Ko kontasti ei toteudu _alkuunkaan_ kun käyttäjä tarkastelee valokuvaa ko ruudulla.

Timo Autiokari

Autiokari kirjoitti:Lituille muuten speksataan varsin urheita kontrasteja (dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1. Nämä ovat mittaustuloksia, niin että sensori katselee mitattavia pixeleitä melko tasan tarkkaan suorasta kulmasta. Ko kontasti ei toteudu _alkuunkaan_ kun käyttäjä tarkastelee valokuvaa ko ruudulla.

Musta on kyllä tosiaan melko mustaa suoraan katsottuna, mutta jos katsoo isoa näyttöä läheltä niin tuon ilmiön havaitsee heti. Nojaamalla tuolissa taaksepäin kuva paranee.

Autiokari kirjoitti: Lituille muuten speksataan varsin urheita kontrasteja (dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1. Nämä ovat mittaustuloksia, niin että sensori katselee mitattavia pixeleitä melko tasan tarkkaan suorasta kulmasta. Ko kontasti ei toteudu _alkuunkaan_ kun käyttäjä tarkastelee valokuvaa ko ruudulla.

Timo Autiokari

Moi Timo!
Hieman aiheen vierestä, mutta aiheessa silti pysyen kysyisin..

Mitä tarkasti ottaen tarkoittaa nuo käsitteet: "(dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1." - tai esim. Q-60 targetin yhteydessä vaikka 200:1 yms..
Mistä nuo luvut tulevat ja mihin ne ovat verrannollisia? Olisi kiinnostavaa päästä näistä suhdeluvuista perille ja niiden havainnoillisuudesta. Tuntuu, että noita lukuja "vilisee" milloin minkäkin yhteydessä.

Lukka kirjoitti:Mitä tarkasti ottaen tarkoittaa nuo käsitteet: "(dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1." - tai esim. Q-60 targetin yhteydessä vaikka 200:1 yms..
Mistä nuo luvut tulevat ja mihin ne ovat verrannollisia?

Dynaaminen alue (puhekielessä usein kontrasti) on valkoisimman "valkoisen" reflektanssi (heijastuskerroin) jaettuna mustimman "mustan" reflektanssilla.

Ja siksi se on myös esim näytön valkoisimman "valkoisen" luminanssi jaettuna mustimman "mustan" luminanssilla. Samoin on laita myös reflektiivisillä pinnoilla kunhan valaistuksen voimakkuus on tasainen tarkastelualueella.

Timo Autiokari

Autiokari kirjoitti:

Lukka kirjoitti:Mitä tarkasti ottaen tarkoittaa nuo käsitteet: "(dynaaminen alue) siis luokkaa 500:1 tai jopa 2000:1." - tai esim. Q-60 targetin yhteydessä vaikka 200:1 yms..
Mistä nuo luvut tulevat ja mihin ne ovat verrannollisia?

Dynaaminen alue (puhekielessä usein kontrasti) on valkoisimman "valkoisen" reflektanssi (heijastuskerroin) jaettuna mustimman "mustan" reflektanssilla.

Ja siksi se on myös esim näytön valkoisimman "valkoisen" luminanssi jaettuna mustimman "mustan" luminanssilla. Samoin on laita myös reflektiivisillä pinnoilla kunhan valaistuksen voimakkuus on tasainen tarkastelualueella.

Timo Autiokari

Kas, tulipas vastaus nopeasti..

Mutta.. ok, olin sitten mielessäni oikeilla jäljillä -tuollaista hieman muistelinkin, vaan en ollut aivan varma kun sinun tekstissäsi "vilahteli" luvut 500..ja jopa 2000, mahtaakohan olla käytännössä mahdollisia tuollaiset erot?

Lukka kirjoitti:500..ja jopa 2000, mahtaakohan olla käytännössä mahdollisia tuollaiset erot?

Kyllä ne mittausteknisesti ja etenkin markkinointiteknisesti ovat mahdollisia, tuollaisia arvoja olen mäinoksissa nähnyt. Mutta siis eivät littujen kanssa käytännössä toteudu alkuunkaan.

Myös kameroilla ja skannereilla on dynaaminen alue, siis valkoisimman "valkoisen" pinnan luminanssi jaettuna mustimman "mustan" pinnan luminanssilla jotka laite kykenee tallentamaan niin että ne erottuvat kohinasta.

Timo Autiokari

Autiokari kirjoitti:

Lukka kirjoitti:500..ja jopa 2000, mahtaakohan olla käytännössä mahdollisia tuollaiset erot?

Kyllä ne mittausteknisesti ja etenkin markkinointiteknisesti ovat mahdollisia, tuollaisia arvoja olen mäinoksissa nähnyt. Mutta siis eivät littujen kanssa käytännössä toteudu alkuunkaan.

Myös kameroilla ja skannereilla on dynaaminen alue, siis valkoisimman "valkoisen" pinnan luminanssi jaettuna mustimman "mustan" pinnan luminanssilla jotka laite kykenee tallentamaan niin että ne erottuvat kohinasta.

Timo Autiokari

..köhh.. kyselytuntini jatku..:)

Asiaan vihkiytymättömänä kyselisin lisää.....
Ei niinkään kiinnosta littujen dynamiikan tarkastelu vaan kameran ja skannerin.

Muinoin esitit yhtä tapaa hahmottaa ja testailla d-kameran dynamiikkaa, jossa piti kuvata valkoista paperia varsin läheltä ja tarkennus ns. "ohi" eli epätarkasti. Tuotettua kuvaa sitten tarkasteltiin histogrammilta.. (en enää muista miten) -vaan miten tuon voisi soveltaa skanneriin näppärästi ja miten saisi suht´ luotettavia paikkansa pitäviä lukemia aikaiseksi?

Aihe olisi melko kiinnostava!

onkohan käytännössä tarpeen mitata skannerin dynamiikkaa, koska sillä skannataan käytännössä vain paperille litustettuja kuvia.
eri asia tietty jos haluat jostain syystä samaan aikaan skannata heijastimen ja mustalle paperille printatun kuvan.

olet. skannaa monta kertaa eri asetuksilla niin ei ole ongelma. ne kuvat ei muutu skannausten välillä.

Lukka kirjoitti:Muinoin esitit yhtä tapaa hahmottaa ja testailla d-kameran dynamiikkaa, jossa piti kuvata valkoista paperia varsin läheltä ja tarkennus ns. "ohi" eli epätarkasti. Tuotettua kuvaa sitten tarkasteltiin histogrammilta.. (en enää muista miten) -vaan miten tuon voisi soveltaa skanneriin näppärästi ja miten saisi suht´ luotettavia paikkansa pitäviä lukemia aikaiseksi?

Dynamiikan arviointi pelkästään kohinan määrärästä ei enää ole ollenkaan tarkkaa kun lähes kaikissa laitteissa on ohjelmallista kohinasuodatusta. Tarvittaisiin siis siis varsin hyvälaatuinen, riittävän dynamiikan omaava testitargetti.

Kun laite ei suodata kohinaa niin sen dynaamisen alueen arviointi on varsin helppoa, etsitään se input taso jossa kohinan määrä on puolet ko input tasosta (tässä ainoastaan pitää varmistaa että tutkitaan lineaarista dataa).

Timo Autiokari