Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Nyt on vuorossa vakavissaan pohdittua asiaa:
Eli jos kuvan olis tarkoitus olla tietokirja tyyppinen (eli sivistävä ei välttämättä siis kaunein otos mutta eniten kertova) vaikka kasvista niin mikä näiden tärkeysjärjestys:

1 Värit
2 Rajaus
3 chromatic Abberation kurissa olo jos kohtuu pientä...
4 Rakeettomuus/Kohinattomuus

Minusta 1,4,2,3.
Entäs olisiko järkeä olla kasvikirjassa kuvat näin koko kasvi,kukinto/kukka,ja lehdet lisäksi juuret jos jostain merkitystä kuten porkkanassa (eli jos niitä käytetään johonkin tai niistä voi tunnistaa kasvia lähes identtiseen nähden)
PS. vielä näinä päivinä näkee kasvikirjoissa aivan kummallisen värisiä ja muutenkin huonoja kasvi kuvia vaikka järjestelmäkameroita ja hyviä pokkareitakin saa joten ei voi vaan kuin ihmetellä.

JPQ kirjoitti:PS. vielä näinä päivinä näkee kasvikirjoissa aivan kummallisen värisiä ja muutenkin huonoja kasvi kuvia vaikka järjestelmäkameroita ja hyviä pokkareitakin saa joten ei voi vaan kuin ihmetellä.

Tuosta voit ihan hyvällä omatunnolla katsella läpi sormien, muun muassa paino- ja tuotantoteknisistä syistä johtuen.

Jos kirjan kuvituksen olisi hoitanut yksi ja ainoa alihankkija, tilanne saattaisi olla tilanne.

IlkkaS. kirjoitti:

JPQ kirjoitti:PS. vielä näinä päivinä näkee kasvikirjoissa aivan kummallisen värisiä ja muutenkin huonoja kasvi kuvia vaikka järjestelmäkameroita ja hyviä pokkareitakin saa joten ei voi vaan kuin ihmetellä.

Tuosta voit ihan hyvällä omatunnolla katsella läpi sormien, muun muassa paino- ja tuotantoteknisistä syistä johtuen.

Jos kirjan kuvituksen olisi hoitanut yksi ja ainoa alihankkija, tilanne saattaisi olla tilanne.

Silti kun miltei yksikään kuva ei ole loistava. Jolloin ymmärtäsinkin ettei kaikki ole priimaa jos kaikki olisi saman ottamia eräissä tosin vähemmän kasveja sisältävässä onkin jo paljon parempia kasvi kuvia jonka on kuvannut vain yksi ihminen. Tosin tärkeys järjestystä silti kaipaisin,ja pohdintaa jälkimäisestä kysymyksestäkin. Väritkin on ihme juttu toki näyttäis puolipilvisellä joka kait paras ilman hommaan kuvattu mutta silti.

En voi tietää kriteerejäsi loistavan kuvan suhteen. Sen toki tiedän, että tuossa 200 metrin päässä asuu eräs jannu, jolta on julkaistu muutamakin luonnondokumentatiivinen kuvakirja. Hän on T.R. Ja painojälki on ollut kuviensa veroista.

Tiedän toki muitakin kuvakirjoja tuolta sektorilta. Hyviä ovat olleet.

IlkkaS. kirjoitti:En voi tietää kriteerejäsi loistavan kuvan suhteen. Sen toki tiedän, että tuossa 200 metrin päässä asuu eräs jannu, jolta on julkaistu muutamakin luonnondokumentatiivinen kuvakirja. Hän on T.R. Ja painojälki on ollut kuviensa veroista.

Tiedän toki muitakin kuvakirjoja tuolta sektorilta. Hyviä ovat olleet.

Et voi minun mutta mitä itse vaatisit tietokirja tai muun sivistävän käytön kuvalta.
ja voitko pistää tarkemmin kirjoista yveenä jos löytyis kirjstosta edes voisin katsella...

"Muun sivistävän käytön" kuvien osalta en voi kuin arvioida niitä karkean muistini mukaan noin 4000:ää broadsheet-lehdissä julkaistua kuvaani, mikä taasen ei paino- ja tuotantoteknisistä(kin) johtuen ole minkäänlainen referenssi "kirjoihin" nähden.

Yvään sen verran, että viime syksynä meilasin mm. väritoistoon liittyen neljästä objektiivista kotitestipenkkikuvia. Muistaakseni tuosta objektiivien väritoistosta oli foorumilla jokin tuore ketju.

ESTORIL: Sorry mainintani broadsheeteistä, onhan joukossa ollut tabloidejakin ja pienempää kokoa. En voi muistaa yksittäisesti, karkeasti vain laskin 20 x 200.

JPQ kirjoitti:Nyt on vuorossa vakavissaan pohdittua asiaa:
Eli jos kuvan olis tarkoitus olla tietokirja tyyppinen (eli sivistävä ei välttämättä siis kaunein otos mutta eniten kertova) vaikka kasvista niin mikä näiden tärkeysjärjestys:

Kysyt asiaa ihan väärästä paikasta. Digitaalikamraharrastajilta on turha kysyä kasvien ominaisuuksien esittelyn olennaisuuksista. Kysy asiaa jollain sen aihepiirin foorumilla.

Hyvässä kasvikuvassa tulee selkeästi esille ne asiat, jotka ovat kasville ominaisia, mistä kasvin tunnistaa ja miten sen pystyy erottamaan lähilajeista. Useinmiten varsi, lehdet ja kukinnot. Lähilajien samankaltaisuus voi tarvita hyvinkin tarkkoja kuvia yksityiskohtien erottamiseksi. Aina nämä kaikki ei onnistu yhdellä kuvalla, sillä kasvilla voi olla edellä mainittujen lisäksi vahvasti erilaisia olemuksia vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi leskenlehti, josta kaikki tuntevat sen keväisen, keltaisen olemuksen, mutta kesän lehtivaihe on monille tuntematon. Voi olla myös hankalaa saada samaan kuvaan detaljit ja biotooppi. Tällöin mennään taas useampaan kuvaan, jos molempia halutaan kuvittaa.

Toissijaista on kuvan tekninen puoli. Kun se puoli on kunnossa, on kuvaakin miellyttävämpi katsella. Kevyt kohina/rakeisuus ei haittaa dokumenttikuvassa. CA on helposti vältettävissä, kunhan välttää kovia kontrasteja. Pilvipouta on tällaiseen sopiva kuvaussää. Mikäli kuvassa on kiva sommittelu, on se miellyttävämpi katsella, mutta dokumentaatiota se ei paranna. Pahimmillaan silmää miellyttävän sommittelun takia menetetään yksityiskohtia. Ehkä oleellisiakin.

Tässä muutama ajatus huomioon otettavaksi, kun alat puuhaamaan meille uutta värikasviota. Niitähän ei vielä montaa ole. Loppuunvielä lisätään oma mielipide valokuvien ylivoimaisuudesta piirroksiin nähden. Piirrokset kasvioissa ei oikein ole omaan mieleeni, vaikka sellainenkin kirjahyllystä löytyy.

Kamera ei välttämättä toista värejä siten kuin silmä ne näkee. Esimerkiksi sinivuokosta on mahdotonta saada sinivuokon väristä. Minä luulin ensin, että en osaa säätää valkotasapainoa. Sitten kuvasin legopalikoita ja vihreistä palikoista ei saa millään sen värisiä, kuin ne ovat todellisuudessa. Sitten kokeilin uudelleen sinivuokkojen kanssa. Kokeilin eri valkotasapainoasetuksilla, automaatilla, valkoisella paperilla, pringlesillä ja ties millä. Kukan väri muuttuu, mutta aitoa siitä ei saa. Kokeilin myös kolmella eri objektiivilla ja jokaisella niistäkin tulee erivärinen kuva.

On siis olemassa jotakin teknis-fyysisiä ongelmia, jotka estävät oikeat värit. Osa ongelmista on painopuolella, mutta niistä en osaa sanoa esimerkkejä.

Väritoisto on paljon kiinni siitä mitä kameravalmistaja on päättänyt tehdä, vallankin jos kyseessä on rivi-harrastajakamera joiden värit yleensä enemmänkin arvottu miellyttämään massaa kuin olemaan edes sinneppäin oikein.

Yksi ongelma mm. kasvien kanssa on se että niiden pinta heijastaa aika hyvin takaisin mm. UV säteitä.. kaikkien kameroiden kennot eivät ole suojattu siltä riittävän hyvin. Eli kannattaa ainakin kokeilla UV ja polarisatiosuotimia että onko kummastakaan apua esim lehtien ja kukkien sävyjen parantamiseen.

Tiedän kyllä että joskut sanovat Uv-suodinta täysin tarpeettomaksi, mutta sen käyttöä suositellaan ainakin osan (digi)kameroiden ohjeissa. (Laittaisin linkin jos muistaisin missä niistä tuon näin).

JoannaK kirjoitti:Väritoisto on paljon kiinni siitä mitä kameravalmistaja on päättänyt tehdä..

Luin aluksi, että
"Väritoisto on paljon kiinni siitä mitä kameraharrastaja on päättänyt tehdä.."

=D

Mulle on jäänyt käsitys, että näissä uudemmissa optiikoissa on UV-filtteri tarpeeton muuten kuin suojana (tai surmana kuten OskuK kampanjoi). Muutenkin tämä värien oikeellisuus on vaikea asia kun työkulku on pitkä lopulliseen kuvaan ja yleensä ainoastaan kuvaaja on nähnyt sen alkuperäisen valaistuksen.

Sama pätee kaikkeen valokuvaan. Ei järjestyksellä ole väliä, pääasia, että kaikki mainitsemasi asiat ovat kohdallaan. Mahdollisuuksien puitteissa tietenkin.

Kapa

P.S.
Kuva on hyvä, jos siitä tuntee. Pätee ainakin kasvi-, poliisi- ja Seiska- yms. kuviin.

;)

Kasvuympäristöä ja sen dokumnetointia ei tule unohtaa. Se kuuluu oleellisiin asioihin - ei CA.

UV-valonmäärästä johtuvat ongelmat ovan juuri päinvastaisia, optiikat eivät päästä lävitse niin lyhyitä aallonpituuksia kuin olisi tarve. Ongelma on tiedostettu vuosikymmeniä sitten ja esim. maamme tunnetuin sienikuvaaja Mauri Korhonen ratkaisi ongelmaa ottamalla käyttöön Hasselbladissa Zeiss Sonnar 250mm Superachromat-optiikan, joka pystyi välittämään laajan spektrin ml. UV- sekä infrapunan.

Kun katsoo Korhosen 6x6-dioja sienistä, ei mieleen tule pätkääkään kohinat (ei ole, kyseessä on filmi), rakeisuus (voipi ollakin) CA (mikä se on?) tms. seikat. Mieleen tulee vain hiljainen kunnioitus ammattitaitoa kohtaan.