Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Mitä ominaisuuksia kamerassa pitäisi olla, jos aikoo kuvata mm. filmillä olevia kirkonkirjoja mikrokortinlukulaitteen kuvaruudulta ja vanhojen kirjojen sivuja. Merkki ja mallivaihtoehdot ovat tervetulleita.

Et kertonut ollenkaan budjetistasi. Oma ehdotukseni on Canon 300D. Minolta Dimage 7:llä ei tahtonut aina riittää valovoima kirjastossa lehtien sivujen kuvaamiseen. Nyt kun kuvaan samoja lehtiä kirjastossa Canon 10D:llä, niin nostan vain ISO:n 400:aan. Canonin halpa 50 mm:n F1.8:lla onnistuu hyvin kuvaaminen, pieni syväterävyys välillä haittaa.

MattiH kirjoitti:Et kertonut ollenkaan budjetistasi. Oma ehdotukseni on Canon 300D. Minolta Dimage 7:llä ei tahtonut aina riittää valovoima kirjastossa lehtien sivujen kuvaamiseen. Nyt kun kuvaan samoja lehtiä kirjastossa Canon 10D:llä, niin nostan vain ISO:n 400:aan. Canonin halpa 50 mm:n F1.8:lla onnistuu hyvin kuvaaminen, pieni syväterävyys välillä haittaa.

sitten pienennetään aukkoa pikkuisen :) toi 50mm f1.8 on kyllä piirroltaan ihan käsittämättömän hyvä, oikeastaan ainoa objektiivi mitä käytän nykyään satunnaista makroilua lukuunottamatta, jolloin käytän 300mm putkea.

kamerana siis d30.

Digikameran hintahaarukaksi ajattelin tonnista kahteen. Mielummin lähempänä edellistä.
On mukavaa nähdä miten kuvaaminen perheessä muuttuu digikameran myötä. Tähän asti perheen parempi puolisko on ollut ehdottomasti sitä mieltä, että ainoa oikea kamera on kunnon järjestelmäkamera (Minolta). Em. puutteisiin ainakin minä olen lukenut sen, että kaikki hauska on aina mennyt ohi, ennenkuin kaikki tötteröt (lue objektiivit) on viritetty kameraan. Hankalaa oli myös roudata kameralaukkua moottoripyörällä tuhansia kilometrejä joka kesä ympäri Eurooppaa. Isäntä kun ajoi, niin kameralaukun "pitely" jäi minulle. Kuvia reissuista on vielä eläkepäivinäkin järjestettäväksi:)

Arkistomateriaalin kuvauksessa voisi huomioida
- kameran pitäisi olla sen verran mukava kuljettaa, että tulee otettua mukaan
- arkistossa ei voi mitään erityisiä valaisimia käyttää, epäsuoralla salamalla voisi tietysti yrittää, mutta kohteen - esim. paperin odottamaton kiilto saattaa pilata kuvan
- lähin tarkennusetäisyys zoomin keskialueella kannattaa varmistaa - laajakulmapään lyhyellä kuvausetäisyydellä ei tee dokumenttien kuvauksessa mitään (vääristymää yms. pyrkii tulemaan)
- vähän kohinaa (= järjestelmädigi) -> mahdollisuuus korottaa herkkyysasetusta -> mahdollisuus käyttää muuta kuin täyttä aukkoa, jotta syväterävyyttä olisi varmasti riittävästi - kameraa ei välttämättä aina saa kohtisuoraan eikä kohde ole välttämättä suora - puheet digikameran tolkuttomista terävyysalueista kannattaa unohtaa kun puhutaan lähikuvaamisesta
- hyvä laukaisin ja ergonomia -> ei tärähtäneitä kuvia - kannattaa tsekata kuvien onnistuminen jo paikan päällä
- vääristämätön optiikka - tynnyrin muotoiseksi vääntyneillä dokumenteilla ei tee mitään

Aiemmat kirjoittajat ovat suositelleet järjestelmädigiä ja valovoimaisia optiikoita. Ne auttavat lähinnä tarkentamisessa ja etsimen läpi katselussa - itse kuvat on kuitenkin otettava muulla kuin esim. 1,8 aukolla terävyysalueen vuoksi. Järkkärillä kuvaaminen on varman oloista suuren painon vuoksi. Kompakteissa joutuu tähystämään lcd-näytöltä, sillä optinen etsin näyttää lähikuvauksessa kohteen rajauksen suurpiirteisesti. Kääntyvä lcd on silloin etu. Arvioisin, että Nikon 5400 olisi tällaiseen kuvaukseen hyvä, Canon G5 mahdollisesti myös, kuten myös Minolta A1. Nuo tarkennustetäisyydet zoomin puolivälin seudulla kannattaa tsekata. Joissakin kameroissa on ollut erityinen dokumenttien kuvausmoodi - olisikohan ollut Ricoh.

Ottaisin mukaan arkistoon mustan A3 tai Folio-kokoisen kartongin, jonka voisi laittaa kuvattavan sivun alle, jolloin kääntöpuolen merkinnät eivät paista niin paljoa läpi. Sama konsti koskee skannausta.

Mikrofilmillä olevien tietojen kopiointia digikameralla en ole kokeillut, mutta se saattaa olla edessä lähipäivinä.

Pientä jatkoa edelliseen - tuli nimittäin käytyä arkistossa. Käytännön kokemuksia:
- olosuhteet kuvaamiselle eivät olleet hyvät, liian hämärää ja muutenkin epäedullinen valaistus - herkkyysasetus piti asettaa 200ASAksi, jolla pääsi täydellä aukolla suljinaikaan 1/30 - silti kuvat jäivät vähän alivalottuneiksi
- vanhat asiakirjat ovat usein kirjoiksi sidottuja eikä niitä saa pysymään "suorina", pitäisi olla joku lasi, jonka laskee kuvauskohteen päälle, mutta ison lasin kuljettelu ei ole käytännössä mahdollista
- vanhat asiakirjat ovat "folio"-kokoa eli A4:sta suurempia - kuvausetäisyyden saaminen sopivaksi on ongelma eikä täysin kohtisuoraan kuvaaminen ole oikein mahdollista -> kuvat vääristyneitä (joku vino asiakirjatuki voisi auttaa)
- kameran käyttö on nopeaa verrattuna valokopiointiin, uudenmallinen kohteen päälle laskettava skanneri HP Scanjet 4670 voisi olla ratkaisu
http://www.hp-expo.com/fi/fin/consumer/ ... 3122a.html

Tiedot tallentuivat kuviin 5 mpxl kameralla ihan ok vaikka vääristymiä tuli. Pienemmällä resoluutiolla tulee ilmeisiä ongelmia, jos haluaa esim. folio-kokoisen kirjan koko aukeaman kuvaan. Kuvat eivät olleet kuvina kovin laadukkaita, mutta arkistossa käynnin keskeinen seikkahan on tiedon saanti eikä kuvaukseen voi kovin paljoa aikaa käyttää.

Seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

1. Tukevuus eli hyvä jalusta. Oman kokemuksen mukaan hyvää harrastajatasoa oleva Manfrotton kolmijalka tuotti pehmeää jälkeä, kun käytettiin itselaukaisinta ( 2 s.) ja kamera osoitti lattiaan. Jalat säädetty lyhyiksi. Kun täsmälleen samaan paikkaan laitettiin reprojalusta (pohjalevyssä pysty tolppa, jossa korkeussäädettävä kamerakiinnitys), jäki oli selvästi terävämpää.

2. Valaistus. Kirjoja kuvattaessa valkotasapaino säädettävä. Luonnonvaloa pitää pehmentää esim. voipaperilla ja varjoja olisi hyvä tasata heijastimella tai lisävalolla. Jos ei ole kannettavaa studiota, valaistus on ongelma.

3. Ergonomia. Jos yhden istunnon aikana kuvataan kymmeniä tai satoja sivuja, kääntyvästä näytöstä osaa nauttia.

4. Itse kuvaaminen on nopeaa ja mutkatonta, kun työ on valmisteltu huolelliesti. Työtä nopeuttaa, jos yksi kuvaa ja toinen hoitaa aineiston kuvaajalle ja takaisin.

5. Työn dokumentointi niin että kuvauspaikalla käymätönkin voi päätellä, mihin kirjaan mikäkin kuva kuuluu.

6. Jos kyseessä on hankalasti saavutettava aineisto (esim. toisella paikkakunnalla) ja ensimmäinen kuvausistunto, kannattaa harjoitella kotona oikealla kalustolla ja vastaavantyyppisellä aineistolla. Näin voi korjata omat ja kaluston virheet ajoissa.

7. Kamerasta:
Toimiva tarkennus vaadittavilla etäisyyksillä; käsitarkennus saattaa olla eduksi.
Jalustakierre.
Hyvä nestekidenäyttö, esim. riittävä suurennos selvästi epäterävien karsimiseksi.
Täydellinen valotuksen käsisäätö.
Kaukosäädin saattaa olla kätevä mm. ergonomian takia.

Hei,

Kiitos kaikille neuvoista.
Ostin tänään Minolta A1:n, jolla aion nyt harjoitella mikrofilminlukulaitteen näytöltä kuvaamista.

Kirsi