Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

mitenkäs foorumilaiset kuvaavat? lähdettekö tarkoituksella etsimään kuvattavaa kaikki varusteet mukana vai satunnaisesti jos kamera sattuu vain olemaan joukossa. entäs kuinka valmistelette kameran säätöjä ym jos löytyy hyvä kuvauskohde? ja millaista yleensä kuvaatte. tänään tuli ekaa kertaa lähdettyä kuvaamaan jalusta mukana.. olen aloittelija joten vinkkejä tässä vähän haeskelen.

Etukäteen sovittuja kuvauksia jonkinverran. Vapaa-ajasta ja säästä riippuen sitten kameran ulkoilutusta välillä enemmän ja välillä vähemmän etukäteen kuvauksellisiksi tiedetyissä maisemissa. Työmatkat ja lomamatkat tietysti myös hyödynnetään kuvaamiseen sopivissa määrin.

Ixus on tietysti aina mukana, mutta sillä nyt lähinnä dokumentoidaan juttuja kaupoissa/kirjastossa yms.

En ole minäkään mikään raskaan sarjan kuvausvelho, vaikka pitkään on kuvaaminen kuulunut harrastuksiin, välillä enemmän ja välillä vähemmän aktiivisesti.

Eipä kamera juurikaan ole sattumalta mukana (paitsi puhelimessa tietty jonkinmoinen), joten kyllä sitä yleensä vartavasten lähtee kuvaamaan. Yleensä on jonkunlainen ajatuksen tynkä, minkälaista kuvattavaa oletan löytäväni, kun kerran johonkin vartavasten menen. Pääsääntöisesti varsinaiset ideat kuitenkin tulevat vasta kun silmät auki kuleksii ja koittaa nähdä jotain mielenkiintoista.

Mukaan otettava varustuskin riippuu sitten kohteesta, mutta kyllä siitä enin osa tulee yleensä mukaan otettua. Mulla ei mitään monen kilon putkia olekaan, niin sikäli ei tarvitse painon takia kauheasti rajoittaakaan. Latureita ja semmoisia tietty ei yleensä tarvita. Jalustasta otan usein mukaan vain monopodiksi venyvän keskiputken.

Säätöjä tietty tehdään kohteen mukaan. Minä käytän aika paljon aukon esivalintaa tai P-moodia ja mittaustapana koko alan matriisia tai pistemittausta. Jos kohde pysyy paikallaan, niin sitä ehtii sitten rauhassa kokeilla syvyysterävyysaluetta ja ottaa koekuvan ja tutkia histogrammia ja huippuvaloja, mutta jos aika on rajoitettu, niin nuo on hyvä testata valmiiksi jollain valotukseltaan vastaavanlaisella kohteella. Äkillisessä tilanteessa voi sitten heittää tilanteeseen sopivalle ohjelmalle ja antaa kameran murehtia säädöistä.

Kuvaan mitä milloinkin eli skaala on erittäin laaja. Joskus paneudun johonkin aiheeseen pidempään, yleensä en. Joskus saan inspiraation jostain yksittäisestä kuvasta ja kuvaan sen inspiraation innoittamana. Tämän talven projekti ovat olleet tinttikuvat, joita on tullutkin roppakaupalla ja tinttikuvien ottamiseen on jo hiukan kyllästynyt, vaikka niitä tuleekin ruokinnnan hoitamisen yhteydessä otettua. En yleensä etsi kuvauskohteita, vaan kohteet ovat jo tiedossa, ennenkuin lähden kuvaamaan.

Varusteita on mukana tilanteen mukaan. Kaupunki-, katu- ja urbaanikuvauksessa on turha kantaa 300mm objektiivia mukana. Luontoon mentäessä minulla on mukana melkein kaikki varusteet isossa kamerarepussa, koska siellä eteen tulevat tilanteet ovat monipuolisia ja tarvitse yleensä sitä vermettä, joka on kotona.

Kameran asetukset laitan kuntoon yleensä jo kotona eli ISO 100 ja sarjatuli, joskus on jäällyt illalta päälle ISO 1600 ja sen takia mennyt pari kuvaa pilalle, kunnes on alkanut ihmettelemään valotusaikoja. Käytän lähes pelkästään aukon esivalintaa eli AV-ohjelmaa. Tarkistan, että muistikortit on mukana ja alustettu. Siitä se lähtee.

itselläni ei ole itse kameran + muistikortin ja akkuparistojen lisäksi muuta kuin jalusta. luultavasti jossain vaiheessa hankin digijaärjestelmän mutta toi pokkari piisaa aloittelijalle..

vähän oftopic mutta olis yksi kysymys jonka takia en viiitsi aloittaa uutta topikkia ja kahlata viestejä läpi.. julkisia rakennuksiahan saa kuvata vapaasti mutta mites mahtaa olla autiotalojen ja hylättyjen autojen ( ns. latolöytöjen tai muuten autiotalojen pihoihin ja vastaaviin paikoihin hylättyjen) kanssa. tarviiko lupia ja voiko julkaista vapaasti..

No pihat ja ladot on yksityisalueita, joten ei saa ilman lupaa julkaista. Terve maalaisjärki on hyvä apu kumminkin. Jos kuvassa ei ole mitään, mistä joku voi suuttua, niin tuskin siitä kukaan suuttuu. Jos kuvassa näkyy rekisterinumero, niin voi suuttua :-)

Kameran säädöt ja optiikkavalinta on kiinni siitä mitä lähdet kuvaamaan. Jos liikut luonnossa on kamerassa kiinni pisin tele ja säädetty suurimmalle aukolle ja herkkyys niin että liike pysähtyy 1/800- 1/1000.
Jos lähden kaupungille, missä päin maailmaa milloinkin, on kamerassa nykyisin 70-200 IS ja repussa telejatke 1,4 ja EF 24-70/2.8. Aukko 2.8-4 ja herkkyys antaa AV asennossa 1/400 - 1/800.
Kamerassa on 4G MD ja hotellissa on mukana kuvatankki ja kannettava pc kuvien editointiin, karsintaan ja varmuuskopioiden tekoon. Edit: Niin ja tietenkin dc.nettiä pitää päästä seuraamaan...

Loitto kirjoitti:No pihat ja ladot on yksityisalueita, joten ei saa ilman lupaa julkaista. Terve maalaisjärki on hyvä apu kumminkin. Jos kuvassa ei ole mitään, mistä joku voi suuttua, niin tuskin siitä kukaan suuttuu. Jos kuvassa näkyy rekisterinumero, niin voi suuttua :-)

Ladon rekisterinumero? Ei maar, latoihin ja pihapiireihin ei saa mennä, mutta jos ladon kuvaa vaikka yleiseltä tieltä, niin kyllähän sen julkaista saa, vaikkei maalla asukaan ;-)

Eikun sen ladossa olevan auton rekisterinumero, kun on mennyt sinne latoon ottamaan siitä kuvan.

Pääosin tulee lähdettyä jäähalliin koko repertuaari mukana eli runko, telezoom ja prime laukussa. Näin oikeastaan kaikkialle muuallekin niin kauan kun laukun arvo ei nouse hirveästi (lue: laitteisto päivity järeämpään niin rungon kuin optiikankin osalta).

Jos tiedän, etten ehdottomasti tarvitse pitkää polttoväliä, niin silloin jätän telen kotiin.

Kisoja tulee kuvailtua aina silloin kun siihen on mahdollisuus/pyydetään kuvaamaan.
http://www.nopsatracingteam.com/

Putkena on lähes aina 75-300 III. Isot vaihtelee 100-1600 =) Varikkokuvat on otettu kittiputkella. Kuvaan joko aukon esivalinnalla tai sitten valotuksen esivalinnalla.

Monesti tulee otettua kamera mukaan ihan huvin vuoksi samalla kun lähtee koirien kanssa ulos. Jos tulee jotain mielenkiintoista vastaan niin onpahan kamera mukana.

kuskaan kameraa mukana pidemmillä reissuilla, niillä yleensä aina on jotain kuvattavaa. joskus otan ihan vaan kyläreissullekin mukaan, jos tietää että esim käy koiran kanssa lenkillä tai harrastamassa jotain muuta vastaavaa aktiviteettia. ja sitten välillä otan ihan vaan lenkille kameran mukaan, jos sattuu olemaan hyvä ilma tai koiratreffit tiedossa tms. ja kuvaan siis enimmäkseen koiria, jos se ei tästä jo selvinnyt.. :P tahtoisin kuvailla paljon muutakin, mutta vielä ei vissiin rohkeus ja/tai bongauskyky riitä..

suunnittelemalla en kuvaa oikeastaan mitään. zoomailen kohteita jos kamera on mukana, ja joskus ketuttaa ku ois kuvattavaa eikä kamera ookkaan mukana..

Kun inspiraatio iskee, päähän yleensä tulee tieto siitä, mitä ja miten haluan kuvata ja sitten vain kamera ja tarvittavat välineet mukaan, kun suunnistan ulkomaailmaan.
Erikseen tietenkin on ne kerrat, kun tarkoituksellisesti suunnittelen, mitä haluan kuvata. Näihin lukeutuu ne, kun minua pyydetään jonnekin kuvaamaan. Säädän valotusajan, aukon ja ISO-herkkyyden aina itse, kun en luota tuohon kamerani automatiikkaan. Mieluummin jätän hyvän kuvan kuvaamatta sen vuoksi, että en ehtinyt säätää kaikkia asetuksia kuin että otan kuvan ja se epäonnistuu siksi, etten säätänyt ollenkaan asetuksia, vaan painoin vain nappia. Tietystihän löytyisi sellainen mahdollisuus, jossa säädetään vain vaikkapa valotusaika, mutta sitten kamera saattaakin säätää ISOn aivan pieleen ja kaikki onkin yhtäkkiä huonosti. ;( Ja jos nyt kerran säädän jo valotusajan ja ISOn niin miksikäs en sitten aukkoa vielä säätäisi. Ei siinä enää kauaa noiden lisäksi mene.

Ja koirasta vielä. Jos sattuu olemaan vähän isokokoisempi koira ja se sattuu huomaamaan jotain mielenkiintoista juuri kun olet ottamassa kuvaa, niin saattaa kamera lentää kädestä, kun 60-kiloinen rottweiler lähtee vetämään remmistä. :)
Oletuksena tuossa siis, että rottweileria pidetään remmissä ja että ollaan jossakin metsässä tai aukealla, jossa se kokee olonsa melko vapaaksi ja lähtee hajun perään herkästi. Eipä se sitten tietenkään lähde, jos se on koulutettu niin, mutta omaa koiraani en ainakaan ollut mitenkään erikoisesti kouluttanut ja sitä kiinnostivat hajut hirveästi ja massani ei riittänyt estämään sen menoa, jos sattui kiinnostumaan jostakin hajusta.
Eli ihan vain varoituksena uusille koiranomistajille, joilla ei ole paljoa tietoa koirista.

kaikki koirat tulee peruskouluttaa, eli tunnistamaan nimensä ja tietämään mitä tarkoittaa "paikka", "tänne" ja "ei" :) eritoten rotikat, joille usein jää voimassa kakkoseksi.. mutta se moralisoinnista :D

elukoita on mukava kuvata, kun ne ei välitä siitä kamerasta, ja ne saattaa silti saada jopa tekemään jotain kameran edessä :)

NukeMan kirjoitti: Eli ihan vain varoituksena uusille koiranomistajille, joilla ei ole paljoa tietoa koirista.

Tässä vähän offtopica mutta en malta olla lisäämättä koiraharrastajille linkkiä sivulle, jossa on kivasti muotoiltua koiran käytöstietoa.
Josko siitä olisi hyötyä narun molempiin päihin.
http://www.kumikana.org/index_kk.htm

Minä kuvaan sen verran monella tavalla, että otsikon kysymykseen ei ollutkaan helppo vastata noin vain. Piti ihan pari päivää miettiä, miten minä oikein kuvaan.

Minä voisin jakaa kuvaamiseni ihan erillisiin ryhmiin:

1. Projektikuvaus.
Tämä on pitkäntähtäyksen suunnitelmallista toimintaa. Projekti ylläpitää peruskuvausvirettä. Jos ei muuten ole kuvausinspiraatiota, niin aina on projekti, jonka eteen voi sittenkin tehdä jotakin. Minun projektini on heinäsirkkakuvaus. Se on kestänyt jo vuosia ja ensi kesää on jo suunniteltu pontevasti.

2. "Kuvannoutaja"
Joskus joku pyytää tiettyä kuvaa tai tulee itselle mieleen, että tietystä asiasta pitäsi saada kuva. Sellainen voi olla vaikka tyrskyjen kuvaaminen. Esimerkki viime kesältä: huomasin jonain päivänä, että tuuli on voimakas ja aallokon kannalta hyvästä suunnasta. Pakkasin varusteet, lähinnä jalustan ja sopivat objektiivit, ja kävin "noutamassa" tyrskykuvan. Tämä eroaa projektikuvauksesta lyhytjänteisyydellään.

3. Kuvausretket
Lähes päivittäin käyn ulkoiluttamassa kameraani. Useimmiten teen retket kävellen alusta alkaen, mutta joskus menen autolla vähän kauemmas. Kävelen ja kuvaan, mitä eteen sattuu. Tietysti valitsen sitä kävelykohdetta vähän sen mukaan, että jotain kuvattavaa olisi. Luonto on kuitenkin täynnä kuvattavaa, samoin kaupunki. Joskus tulee paljon kuvia, joskus ei yhtään. Retki on tärkein, ei tulos.

4. Räpsyt
Minulla on melkein aina kamera mukana. Usein vaan näkee jotakin mielenkiintoista ja sitten tulee kokeilluksi, tulisiko siitä kuvaa. Joskus onnistuu, joskus ei. Kuville on tunnusomaista, että ne ovat suunnittelemattomia, useimmiten niitä ei edes ole mietitty.

Minä kuvaan mielestäni kohtuullisen paljon. En minä normaalisti mieti, mihin luokkaan kuvaukseni milloinkin kuuluu. Minä nautin kuvaamisesta. Tuloksilla ei ole niin väliä, pääasia, että saa nauttia.

adapteri sen kiteyttikin tuossa viimeisessä lauseessaan.

Kuvaaminen on mukavaa, joten kameraa tulee kannettua mukana todella usein. Kuvauskohteita minulla on koirat, lapset ja ympäristö.

Kännykän kamerahan on mukana aina, mutta todella harvoin muistan sitä käyttää. Saatan harmitella, kun ei ole kameraa mukana ja samaan aikaan pidän kännykkää kädessä.