Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Olen profiloitunut pyssykuvaajana ja näin jälkikäteen ajateltuna aihealueen huomioiden nimimerkin käyttäminen on ollut viisasta. Mutta se ei ole syy, miksi kirjoitan tänne nyt. Kuviani on ollut puolella kymmenellä erilaisella uutisagentilla myynnissä, sekä valmiiden artikkeleiden että yksittäisten kuvien muodossa. Palveluiden sopimuksissa on ollut tiiraamista. Onneksi olen leipätyökseni mukana yritysmaailman kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa, sillä nyt tuli vastaan todellinen pohjanoteeraus sopimusehdotuksena.

Kyseessä on eräs Iso-Britanniassa toimiva uutisagenttifirma, jonka nimi muistuttaa tunnettua kansainvälistä lehtitaloa. Myös sähköposti logoineen päivineen oli hyvin samankaltainen. Tarina alkoi tutusti, heillä on asiakkaana lehti, joka haluaisi kuviani julkaistavaksi, iso lehti, maineikas ja kaikkea muutakin. No, mikäs siinä, kyllähän se aina passaa kun ehdoista sovitaan ja niin alettiin sopia.

Kaikki oli reilua ja avointa kunnes varsinainen sopimusprojekti alkoi olla loppusuoralla ja allekirjoituksia vaille valmis. Hyväksyttyäni finaaliluonnoksen, sain heidän puoleltaan allekirjoitetun sopimuksen allekirjoitettavaksi. Ja nehän todella kannattaa lukea vielä ennen allekirjoitusta sillä; Assumption, the mother of all fuck ups, oli lähellä toteutua hyvin henkilökohtaisella tavalla.

Finaalisopimukseen oli ilmaantunut pienellä kirjoitettua sopimusdynamiikkaa hieman muuttavaa lisäystä: Kuvaaja sitoutuu luovuttamaan 5 vuoden yksinoikeuden (exclusivity) ko uutisagentille kaikkiin kuviinsa ja lähettämään kuvat agentille, uutisagentilla on täydet oikeudet kuviin ml oikeus jälleenmyydä kuvien oikeuden kolmansille osapuolille. Ja lopuksi, agentilla on oikeus tarkistaa kuvista maksamiaan korvauksia yksipuolisesti sopimuskauden aikana (olla maksamatta niistä mitään). Sopimuksen olisi toki voinut riitauttaa saarivaltiossa omaan laskuun, mutta jostain syytä jätin allekirjoittamatta tämän diilin.

Mitä voimme oppia?

• Älä koskaan luota sokeasti toiseen sopimusosapuoleen tai sen hyväntahtoisuuteen.

• Lue aina sopimusteksti vielä moneen kertaan ennen allekirjoittamista, vaikka olisit jo hyväksynytkin finaaliksi tituleeratun draftin.

• Muista, että sinä olet vain väline, jolla toinen osapuoli haluaa tehdä itselleen rahaa ja hänen etunsa ei välttämättä ole sinun etusi.

Näitä muuten tapahtuu ihan B2B-mailmassakin. Ei ihan ehkä noin härskisti, mutta aina välillä asiakkaalta pamahtaa sopimustekstiä, jota on muutettu siitä mitä sovittu. Normaalistihan sopimustekstejä sähköpostilla läheteltäessä tai muuten sähköisesti vaihdettaessa muutokset jätetään näkyviin. Mutta kuinka ollakaan, aina välillä "track changes" jää vahingossa pois päältä. Ja aina sen lähettäjän eduksi...

Hyi *sensuroitu* miten on härskiä. Toisaalta sitä kusettamista työympäristössä sattuu niin monen muullakin tavalla.

Se mikä tuossa yllä jäi vähän epäselväksi niin itse asiassa vedätyksen tarkoitus oli saada ko portfolio kokonaan heille, oikeuksineen päivineen. En ole rikosjuridiikan asiantuntija, mutta jotenkin tuntuu, että jollei nyt törkeän, niin ainakin petoksen yrityksen tunnusmerkit kyllä täyttyvät.

Ehkä tähän tarvitaan jatko-osa: Kuinka haastan ulkomaisen petoksen yrittäjän oikeuteen Suomessa ja varmistan hänen saapumisen paikalle.

Eihän tuossa mistään petoksesta ole kysymys. Jos tuollaiseen suostuu, niin nimeä alle vaan :-)

Semmosia ne sopparit on. Lukea ne pitää.

Viihdyttävä ja opettavainen tarina. Onneksi ei kääntynyt tragedian puolelle - onneksi olit hereillä!

Juffe kirjoitti:Eihän tuossa mistään petoksesta ole kysymys. Jos tuollaiseen suostuu, niin nimeä alle vaan :-)

Semmosia ne sopparit on. Lukea ne pitää.

Kohtuuton sopimus ei ole velvoittava. Ei etenkään jos sen laatimisen prosessia toista osapuolta on pyritty harhauttamaan. Asian todistaminen oikeudessa saattaa vain olla kallista :-(

On mielenkiintoista pohtia, kuinka tuossa olisi käynyt jos olisin mielenhäiriössä kirjoittanut nimeni paperiin.

Jotenkin en jaksa uskoa, että sieltä oltaisiin oltu tulossa ns. vapaalla valtakirjalla hakemaan kuvien rakadataa tms. Todennäköisempi skenaario on sellainen, että lähetetyistä kuvista ei olisi tullut maksua, tai se olisi ollut jotain ”tarkistettua”. Mahdollisesti kuvia olisi myöhemmin löytynyt muihin tarkoituksiin lisenssoituina.

hrKuulapaa kirjoitti: Hyväksyttyäni finaaliluonnoksen, sain heidän puoleltaan allekirjoitetun sopimuksen allekirjoitettavaksi. Ja nehän todella kannattaa lukea vielä ennen allekirjoitusta sillä; Assumption, the mother of all fuck ups, oli lähellä toteutua hyvin henkilökohtaisella tavalla.

Firma siis lähetti paperisen version valmiiksi allekirjoitettuna, mutta uudella tekstillä?
Alkaa hipoa sanonko mitä...

..

Munt kirjoitti: Firma siis lähetti paperisen version valmiiksi allekirjoitettuna, mutta uudella tekstillä?
Alkaa hipoa sanonko mitä...

..

Ei, sähköisillä versioilla hoidettiin hommaa koko ajan.

Eivät ole vielä vastanneet sähköpostiini, jossa esitin suhteellisen voimakkaan, mutta kohteliaan mielipiteeni sopimukseen ilmestyneestä lisäyksestä. Saas nähdä mikä on heidän näkökulmansa...

hrKuulapaa kirjoitti: Kyseessä on eräs Iso-Britanniassa toimiva uutisagenttifirma, jonka nimi muistuttaa tunnettua kansainvälistä lehtitaloa.[/b]

Mitäpä tuota salailemaan, parempi olisi laittaa firman nimi esiin että muut tietävät kiertää kaukaa....

hrKuulapaa kirjoitti:

Munt kirjoitti: Firma siis lähetti paperisen version valmiiksi allekirjoitettuna, mutta uudella tekstillä?
Alkaa hipoa sanonko mitä...

..

Ei, sähköisillä versioilla hoidettiin hommaa koko ajan.

- - -

Luulen (mutu), että sähkäpostin toimittajalla on jonkinlaiset varmuuskopiot käydystä liikenteestä. Varmuuden vuoksi voisit ottaa hetimmiten oikeiksi todistetut (paperi)kopiot sähköposteista...

Toivottavasti kerrot miten tarina etenee, on sen verran röyhkeää toimintaa toimistolta. Enpä ole ennen törmännyt että final-tekstiin tehtäisiin lisäyksiä toiselle osapuolelle kertomatta.

Täytyy myöntää, että kommunikaatio on nopeaa ja viestinnän sävy Brittimäiseen tyyliin samettisen kohtelias, sopimuksen edellä mainittuja pieniä ongelmia lukuunottamatta.

Olivat vastauksessaan kovasti pahoillaan, että oli tullut väärinkäsitys sopimusehdoista.
5 vuoden eksklusiviteetti koko aineistoon ja portfolion siirtäminen toimistolle on kuulemma alan normaali käytäntö, jolla kuvaaja voi luottaa toimiston sitoutuvan pitkään ja tuottavaan yhteistyöhön. Jälleenmyyntiartikla taas on edellytys vain sille, että kolmannet osapuolet voivat suorittaa maksun artikkeleista ja kuvista, joita toimisto sopimuksen puitteissa välittää.

Täysien oikeuksien kysymystä eivät kommentoineet. Toispuoleinen hintojen tarkistamispykälä niin ikään ohitettiin vain vaihtuvilla hinnoilla, vaikka sopimuksessa on erikseen määritelty prosentuaalinen myyntikomissio.

Mielikuvani olikin vain siis subjektiivinen ja ”oikein päin” selitettynä kaikki menee niin kuin pitääkin – vai meneekö sittenkään? Täytyy muistaa, että tulkinnanvarainen sopimus on lähes poikkeuksetta huono sopimus. Se kun antaa sopimusosapuolille mahdollisuuden tulkita sopimusta omaksi edukseen. Tasapuolisten sopimuskumppanien suhteessa hyödyt voisivat mennä jokseenkin tasan. Valitettavasti kuitenkin tässä tapauksessa olisin auttamatta sopimuksen heikompi osapuoli, enkä voi välttyä ajatukselta, että jossain vaiheessa joutuisin maksamaan siitä hinnan.

Wake up call: Älä siis yritä ymmärtää vastaosapuolta, vaan vaadi sopimusteksti sellaiseksi, ettei sitä voida tulkita väärin (etujesi vastaisesti).

Niin minäkin vaadin, katsotaan miten käy...

Jos vedät tuohon nimesi alle, niin käytännössä annat heille vapaat kädet. Jo pelkästään se, että erimielisyydet ratkotaan saarivaltakunnan oikeudessa tarkoittaa sitä, ettet koskaan tule pärjäämään heitä vastaan.

Mulla on entisestä elämästä kokemuksia UK:n oikeuskäytännöstä. Olin silloin (2000-luvun vaihteessa) duunissa suuren suomalaisen, voimakkaasti kansainvälistä laajentumista hakevan yrityksen IT-osastolla vastuuna kv-toimipisteet. No, kävi kuin kävi ja sitten ruvettiin toimipisteitä sulkemaan. UK:n toimipisteestä hävisi muuton/purkamisen aikana IT-rautaa (kytkimiä/reitittimiä, ym). Selvisi, että ne oli ottanut ja myynyt toimipisteen purkamisesta vastannut ulkopuolinen "contractor". Teimme rikosilmoituksen ja asia meni oikeuteen. Meille tuli turskaa käteen, kun kuulemma "contractor" oli luullut, että tavarat saa pitää ja toiminut hyvässä uskossa. Kun hänellä oli näyttää luovutuspaperi jossa oli väärennetty allekirjoitus. Jopa oikeus totesi, että allekirjoitus on väärennetty.

Suomessa tuo olisi ollut selvä juttu ja toisin päin: varastettu tavara on varastettua ja olisi palautunut meille.

Mielenkiintoinen tarina nykyajan raakuudesta - kiitos, että jaoit.

Minusta on erikoista, että vaatimuksena on luovuttaa kaikki oikeudet, onko tämä siis normaalia käytäntöä?

Hinnoista taas sopisin kyllä aivan kiinteästi, eihän ravintolassakaan saa valita, mitä maksaa siitä fish&chipsistä.

Taitaa olla tapaus loppuun taputeltu.

Tässä jäi pieni epätietoisuus, oliko kyseessä huijausyritys vai ei sittenkään. Toisaalta ongelmallisiksi kokeamiani sopimuskohtia ei kuitenkaan haluttu oleellisesti muuttaa ja ne ilmaantuivat sopimukseen odottamatta ja yllättäen. Outoa menoa joka tapauksessa ja johti siihen, että yhteistyötä ei saatu aikaiseksi. Loppujen lopuksi pyysivät vielä anteeksi, että olin kokenut tilanteen epärehellisenä.

Tässä alkoi jo epäilemään omaa lukutaitoaan ja ymmärrystään, mutta kirjallista sopimusta ei oikein voi muuten tulkita kuin mitä siinä lukee.

Toisaalta, paras varas on herrasmies -sellainen ja täydellisessä vedätyksessä uhri ei koskaan edes halua uskoa tulleensa huijatuksi. Psykologia on ihmeellistä.

Olkaahan varovaisia ulkomaankielillä tehtävien sopimusten kanssa.

Suosittelen varovaisuuteen ihan kotimaistenkin koijareittenkin kanssa. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs tullakseen kusetetuksi.

Ihan muunlaisista asioista ja summista puhutaan, mutta minulla on tuossa oikealla puolellani allekirjoitusta vaille valmiita sopimuksia kasa ja voisin lyödä kamerani vetoa ettei niissä yhdessäkään ole menneet asiat niin kuin on sovittu! Silti ne on lähetetty allekirjoitettavakseni. kauhea duunihan niitä piilotettuja ansoja on noista joka ainoa kerta etsiä, mutta tällainen on tämä maailma.

Suomennettuna: Älä koskaan allekirjoita paperia, jos sisältö ei ole se mitä on sovittu.