Tarkennuksia, sillä veikkaan, että nyt monella lukijalla on "mixed feelings".
Ei ihme, koska käsite palkka ja palkkio ovat monelle epäselviä.
Samoin verottajan käsitteet työkorvaus ja käyttökorvaus.
Sekä niitä varten ei ennakkoperintärekisteröidyille myönnettävät harvinaisemmat verokortit, joita käytetään palkkioiden yhteydessä.
-----------------------------
Tavallisen verokortin kohta sivutulo:
Sitä käytetään _työsuhteessa tehtyyn_ sivutuloon, josta maksetaan palkkaa.
Esim. valokuvauskeikkaan, joka on sovittu tehtäväksi työsuhteessa (voi olla tilapäinen, vaikkapa 1 pv).
Yleensä työsuhteessa oltaessa käytetään työn teettäjän kalustoa.
Jos poikkeuksellisesti käytetään tekijän omaa, niin siitä pitäisi maksaa tavallisen ko. työstä maksettava palkan päälle korvausta.
Työn teettäjä bruttopalkasta pidättää verot ja muut maksut tavallisen verokortin sivutuloprosentin mukaan, hoitaa muut työnantajamaksut ja työnantajavelvoitteet ja ottaa tapaturvavakuutuksen jne. ja maksaa jäljelle jääneen osuuden työn tekijälle (ns. nettopalkka).
Yksityishenkilö teettäjänä voi käyttää edellä mainittuun esim. Palkka.fi sovellusta ja toista eläkeyhtiön sovellusta. Sen voi hoitaa myös ilman tuota, vero.fi on ohjeita ja yhteystiedot sivulla numeroita, joista kysyä lisää.
Yritys teettäjänä hoitaa em. asiat samalla tavalla kuin vakituisten työntekijöidensä suhteen.
Kannattaa _etukäteen ennen keikan ottamista vastaan_ selvittää, onko kyseessä (tilapäinen) työsuhde vai ei.
----------------------------------
Jos tekee keikkatyötä palkkiolla, eli _ei työsuhteessa_, ja on ennakkoperintärekisterissä, hoidetaan verovelvoitteet itse maksamalla ennakkoverot itse suoraan verottajalle.
Jos tekee keikkatyötä palkkioilla, eli _ei työsuhteessa_, työkorvaus/käyttökorvausverokortilla, _ei itse_ hoideta ennakonpidätystä, vaan sen huolehtii työn teettäjä.
Em. verokortin kopio annetaan työn teettäjälle ennen maksua.
Em. verokorteista saa itse ottaa valokopioita jokaiselle työn teettäjälle.
--------------
Ennakkoverorekisteriin kuuluva yrittäjä kirjoittaa aina laskun.
Usein työn teettäjän palkkioita maksava taho (oma "sihteeri" tai ostopalvelu) tarvitsee jonkinlaisen asiakirjan keikasta, laskun tai muun erittelyn (esim. email) myös työkorvaus/käyttökorvausverokortilla toimivalta, ennen kuin pystyy maksamaan palkkion ja lähettämään palkkioerittelyn tai vastaavan tekijälle.
Esim.
http://www.freet.fi/sopimukset/osta/
"Osalla freelancereista on oma yritys, osa toimii free-verokortilla. Yritysmuodossa työskentelevät freelancerit huolehtivat itse ennakkoverojen maksamisesta. Verokortilla työskentelevän freelancerin ennakonpidätyksestä huolehtii toimeksiantaja. Molemmat huolehtivat itse omasta sosiaaliturvastaan ja muista yritystoiminnan kuluista.
Freelancer kirjoittaa työstään laskun."
Jos ei ole ALV-rekisteröity, ei em. asiakirjaan kirjoiteta ALV-rivejä.
Mutta em. asiakirjassa kannattaa silti lukea rivi "Ei sisällä vähennettävää veroa" tai "Tekijä ei ole ALV-velvollinen".
Tämä siksi, että valokuvaus on ALV 23% alaista.
Tuo rivi helpottaa työn teettäjän kirjanpitoa, jos se käyttää sekä ALV-velvollisia että ei ALV-velvollisia tekijöitä vaikkapa valokuvaamiseen
Samoin jos tekijän toiminta myöhemmin kasvaa ALV-velvolliseksi, on käyttää pohjaksi selkeä vanha hinta/hinnasto ilman vähennettävää veroa, johon tuosta hetkestä eteenpäin hintoihinkin lisätääkin ALV 23%. Todellinen ostohinta ei kasva, jos ostava taho on itse ALV-rekisteröity.
------------------
Eli aikaisemmissa viestissä olevien verottajan sivujen linkkien mukaan:
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö, maksetaan normaalille henkilölle periaatteessa kolmella eri tavalla.
A)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa) ja on ennakkoperintärekisterissä
->
työn teettäjä maksaa koko summan tekijälle
tekijä maksaa ennakkoveronsa ja maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen.
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
B)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö:
Tekijä on varsinainen yrittäjä (on y-numero ja yritys on toiminnassa), mutta tekijä ei ole ennakkoperintärekisterissä
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on y-numero (voi olla joskus henkilönumerokin)
-työn teettäjä pidättää verokortin mukaan ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppu summan tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat jne. ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
tekijä täytää tavallisen veroilmoituksen ohella elikeinoverotuksen veroilmoituksen
C)
Palkkiot, eli _ei työsuhteessa_ tehty keikkatyö
Tekijä on yksityishenkilö
-eli ei ole y-numeroa lainkaan
-tai on y-numero (se säilyy yritysveroneuvonnan mukaan kuulemma henkilöllä loppuiän samana), mutta yritys on lopetettu tai toiminta keskeytetty
->
-tekijä antaa ennen maksua käyttökorvaus/työkorvausverokortin, jonka yläkulmassa on henkilönumero
työn teettäjä pidättää ennakonpidätyksen ja maksaa koko loppusumman tekijälle
-tekijä maksaa itse YEL-vakuutuksen, muut vakuutukset jne., omat kalustohankinnat ja säästää osan lomarahoiksi itselleen
-kulujen vähentäminen verotuksessa on rajallisempaa kuin yrittäjänä (esim. Tmi:nä y-numerolla), esim. tappiota ei voi siirtää seuraavalle vuodelle, vaan se "kärsitään sellaisenaan"
------------------------
Palkkio yleensä:
Koska tekijä hoitaa palkkioista itse eläkemaksuvelvoitteensa, muut vakuutuksensa, lomarahansa ja vapaapäivänsä (ei siis ole tienaamassa) ja vähänkin isomman toiminnan kyseessä olessa joutuu maksamaan kirjanpitäjälle, täytyy pyytää noin kaksinkertainen keikkapalkkio, kun mitä samasta työstä maksettaisiin bruttopalkkana samaa työtä _työsuhteessa tekevälle_. Jos keikka vaatii huomattavan kallista kalustoa, vaikkapa reilua kuvaus- ja valaisukalustoa (joka kuluu käytössä ja vanhenee, eli pitää aika-ajoin päivittää) niin kerroin on yli kaksi.
Moni työn teettäjä ei halua hoitaa ennakonpidätystä itse (eli ei halua vaikkapa maksaa siitä työvaiheesta omalle henkilökunnalleen tai ostopalvelulle).
Siksi he valitsevat vain ennakonpidätysrekisterissä olevia yrittäjiä tekemään keikkatyötä heille.
Kannattaa siksi _etukäteen ennen keikan ottamista_ vastaan kysyä, voiko tehdä keikkaa työkorvaus/käyttökorvausverokortilla vai pitääkö olla ennakkoperintärekisterissä.
Em. jutut yleisesti, kysy aina _ennen hommien aloittamista_ ohjeita verottajalta!
Jos virkailija puhelimessa ei osaa neuvoa, pyydä kohteliaasti yhdistämään toiselle, joka tietää keikkatyöstä palkkioilla.
Toiminnan kasvaessa joutuu mm. rekisteröitymään ALV-velvolliseksi (vuosiraja liikevaihto).
Tai asiakkaasi ovat sellaisia, että haluavat käyttää vain ennakkoperintärekisröityjä tekijöitä.
Tällöin käytännössä joutuu aloittamaan yrityksen.
Tai käyttämään erilaisten palkkiopalveluiden palveluita.
On sekä
-palkkioiden ennakonpidätystä työkorvaus/käyttökorvausverokortilla tarjoavia palkkiopalveluita että
-tilapäisiä työsuhteita tarjoavia (usein osuuskuntapohjaisia) palkkiopalveluita
ja vielä
molempia tarjoavia (keikan laatu voi vaikuttaa siihen, kumpaa tapaa tarjoavat käytettäväksi)
Lisäksi voi liittyä osuuskuntaan, mutta se on jo eri juttu kuin osuuskuntapohjaisen palkkiopalvelun ostaminen. Monesti toimiva ratkaisu, mutta melkein oman topikin arvoinen (ehkä sellainen onkin).
Lisäksi jos on tehnyt keikkatöitä _ei työsuhteessa_ asialla voi olla vaikutusta etuuksiin, kuten TE-tukeen, jos jääkin työttömäksi.
Vaikka henkilöllä ei olisi yritystä, voidaan katsoa toimivan yrittäjän asemassa. Etuudet saattavat poistua, siirtyä tai leikkaantua verrattuna palkkatyössä olleeseen.
Vero.fi on lisätietoa ja täältä saa lisää:
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohal ... teystiedot
---------------------
Esimerkkejä:
Usein päivisin palkkatyössä oleva henkilö on iltaisin tai viikonloppuisin sivutoiminen yrittäjä (vaikkapa valokuvaaja). Palkkatyötä varten on se tavallinen verokortti.
Sivutoimista yrittäjyyttä varten hänellä on myös erillinen käyttökorvausverokortti, koska sivutoimisena hänen mielestään ei ole kannattanut rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin.
Mutta tilanne voi olla toisinkin päin:
Yrittäjä voi tehdä myös palkkatyötä.
Esim. on päivisin työsuorituksia tekevä yrittäjä (ennakkoverorekisteröity tai työkorvaus/käyttökorvausverokortillinen) ja saa pääasiassa palkkioita. Mutta jos ala on kovin kilpailtu (vaikkapa valokuvaus) hän käy tullakseen toimeen iltaisin palkkatyössä (vaikkapa kahvilan kassana). Palkkatyön teettäjälle tämä esimerkin yrittäjä on toimittanut tavallisen yksityishenkilön verokortin.