Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Toivottavasti tuli oikealle alueelle.
Onko jollain antaa vinkkejä yleisurheilun kuvaamiseen hallissa? Lähinnä nyt tässä tapauksessa juoksun kuvaamiseen mutta muutkin vinkit käyvät. Huomenna on Kupittaan urheiluhallissa perinteiset OP-viestit, joita ajattelin mennä kuvaamaan. Hallin valaistus ei ole paras mahdollinen, mutta onneksi viestien ajaksi sentään listään hieman valoja. Radan viereen pääsee, että katsomosta asti ei tarvitse kuvailla. Lähinnä mietin, että onko lisäsalamasta apua liikkeen pysäyttämiseen. Varmaan kannattaa käyttää suljinajan esivalintaa.
Kalustona itsellä toimii Olympus E620 ja putkiksi olin ajatellut 14-54 f2.8-3.5 mkII ja teleksi 40-150 f3.5-4.5 (vanha). Lisäksi löytyy olyn 70-300, mutta se on melko hidas tarkentamaan ja valovoimakaan ei ole kaikkein paras. Myös 50 f2 löytyy ja salamana toimii Olyn fl36R.
Pahoitteluni, jos täällä oli jo yleisurheilun kuvaamista käsittelevä ketju.
PS. Jos liikut Turun suunnalla huomenissa ja yleisurheilu kiinnostaa, niin kannattaa keväistä Kupittaalla. Mahtava viestitapahtuma tiedossa ja sisäänpääsykin on ilmainen.

Tervehdys
Itse kuvaan urheilua sisällä. En ole pro joka osaisi ihan 100-varmasti neuvoa muttaminulla on paljon kokemusta siitä mitä ei pidä tehdä sisäurheilun kuvaamisessa :-)

Tässä siis MIELIPITEITÄNI ei faktoja:

Ensinnäkin kaikkea et saa kuvtuksi! Eli mieti etukäteen minkälaisia kuvia haluat ottaa ja mistä. Kokemuksesta tiedän, ettei satojen kuvien räpsiminen yhdestä kisasta tai ottelusta ole tärkeää. Hemmetin paljon parempi on saada yksi tai muutama todella hyvä otos.

Olisiko hyvä keskittyä maaliviivalle tai vaikkapa korkeushypyn ponnahduspaikkaan? Siis johonkin tiettyyn juttuun. Kun olet valinnut paikan, niin voit alkaa tutkailemaan kuvakulmia, valaistusta taustoja jne.

Kun olet päättänyt mitä tulet siellä kuvaamaan yritä hommata itsellesi hyvä "reviiri". Paikka jossa et ole kilpailijoiden tai katsojien tiellä ja jossa kuvakulma on se mitä haluat.

Kalustosta. Tekisi mieli sanoa, että ei väliä. Kuvaajahan ottaa kuvat. Taitaa tämän vuosituhannen vaikuttavin kuva (Abu Ghraibin kännykkäotos) olla luokkaa 35kb ja sen takia tapahtui paljon!
Itse lähtisin noista sinun laseista liikkeelle sillä 50mm kiinteällä. Salamaa käyttäisin ainoastaan palkintojenjossa ja kukituksessa en missään nimessä urheilusuoritusta häiritsemässä! Kun et tiedä tilanteista etukäteen kannattaa reppuun tai laukkuun pakata myös muita zoomeja just in case.

Minä olen paljon kuvannut tyttärieni ja sukulaisten muksujen urheilua saleissa ja jäähalleissa, varusteina vanha E410 ja juuri samat 14-54 ja 40-150 kuin sinulla.

Jos 50mm riittää, ehdottomasti se.

40-150mm niin herkkyys vähintään se 1600, muistaakseni E620 oli väliherkkyydet käytettävissä, ja jos kohinaa kestää niin joku ISO 2000 voisi olla kova sama tuolla zoomilla.

(kohisee kait sillä ISO 2000 saman verran kuin minun vanha tuolla omalla maksimillaan ISO 1600)

Objektiiveistasi paras sisäurheiluun on valovoimainen 50 mm f2. Kannattaa kuitenkin tarkentaa se tiettyyn paikkaan ja odottaa, että kilpailija on juuri sillä kohdalla ja laukaista siinä. Ko. objektiivi on melko hidas tarkentamaan ja pitää meteliä eikä liikkuvan kohteen seuraaminen ja jatkuvan tarkennuksen käyttö onnistu sillä kovin helposti. Salaman käyttöä en suosittele. Siinä on vaara, että se saattaa häiritä urheilijan suoritusta esim. korkeushypyssä.

Toiseksi parhaiten objektiiveistasi soveltuu urheiluun 14-54 mm, koska siinä valovoimaa on sentään kohtuulisesti. 40-150 mm alkaa jo olla hieman pimeä nopeisiin suorituksiin, mutta silläkin saa kelpo kuvaa, jos ottaa niitä silloin, kun urheilija on paikallaan tai suoritus hidastuu kesken liikkeen. Esimerkkinä tästä on esim., kun juoksijat ovat lähtötelineissään tai juuri, kun lähtölaukaus pamahtaa. Palkintojenjaotkin ovat kelpo kohteita eikä niissä ole ongelmaa valon riittävyyden kanssa.

Urheilun kuvaamiseen pätee, että työ tekijäänsä neuvoo. Ensimmäisellä kerralla tuskin saat ihan täydellisiä kuvia etkä toisellakaan, mutta, kun katselet otoksiasi ja joka kerralla pyrit analysoimaan, ja ottamaan opiksii siitä, mikä meni pieleen, tulet edistymään varmasti joka kerralla. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei kuvauskertojen välillä ole liian pitkä aika, jolloin saatu oppi tupaa unohtumaan.