Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Hel_NiS kirjoitti toisessa vieterissä hyvän sarjan kysymyksiä.

Hel_NiS kirjoitti:Miksi aloitit kuvausharrastuksen? Halusitko tallentaa maailman kauneutta/rumuutta? Oletko nähnyt jotakin pysähdyttävää, jonka haluaisit joskus tallentaa kuvaksi?
Halusitko kehittyä kuvaajana, oppia näkemään ja tallentamaan näkemäsi haluamallisi tavalla? Halusitko jakaa kuviesi myötä ajatuksiasi ja tuntojasi?


Miksi?

Jokunen kysymys on turhan spesifi tähän aiheeseen, mutta halusin lähestyä tätä teemaa kysymällä teiltä sitä peruskysymystä: miksi kuvaat? Mikä sinut ajoi dokumentoimaan sitä mitä dokumentoit? Miksi juuri näin?

Aloitan omalla tarinalla:

Valokuvaus on aina kiinnostanut muodossa tai toisessa. Varhaisteinivuosina se oli räpsimistä, asioiden satunnaista tallentamista. Noin vuonna 1997 kävin high schoolissa fotojournalismikurssin, jonka aikana peruskuviot hahmottuivat Pentaxin K1000:n kautta.

15-vuotiaana, eli vuonna 1998, sain äidinisältä Weltaflexin keskarin (joka on edelleen tallessa ja välillä käytössäkin), joka mahdollisti jenkkivuosien ajan kiinnostaneiden ukkosmyrskyjen erilaisen taltioimisen: bulb-asennon. Tuota Weltaflexiä ennen olin repinyt muutamien kertakäyttökameroiden suljinmekaniikat auki ja virittänyt narun, jolla sulkimen sai auki ja kiinni aina tarvittaessa. Sillä metodilla sain aikaiseksi muutamia kohtalaisia kuvia salamoinnista, jotka ovat edelleen jossakin päin muuttokuormaa, joka palautui Suomeen vuonna 2000, eli vuosikymmen takaperin.

Sittemmin kuvaaminen jäi joksikin ajaksi taka-alalle, kunnes RC-lennokit (tai pikemminkin niiden suunnittelu ja rakentaminen) sai alkunsa noin vuonna 2001. Kun projekteja keksittiin ja lennätettiin, tuli halu dokumentoida omia tekemisiään. Kun takana oli kahdeksan vuoden harrastelun jälkeen noin 300 omasta päästä vedettyä lennokkia, ei voi mitenkään muistaa kaikkien lennokkien piirteitä ja käytöstä ilmassa. "Jos ei tunne historiaa, ei voi toteuttaa tulevaisuutta toistamatta menneisyyden virheitä." Konefailuren kautta noin 80% näistä kuvista on menetetty.

Elukat astuivat kuvaan vuoden-parin viiveellä. Käärmeitä oli jokunen kipale (parhaimmillaan toista kymmentä, kun lisääntymistä tapahtui) ja niiden touhuja ja sensellaista halusi dokumentoida. Myös terraarioita tuli rakenneltua ja niiden dokumentoinnin myötä myös pienimuotoinen yritystoiminta sai alkunsa, kun porukka kyseli, notta "mistä tommosen voi ostaa".

Tässä vaiheessa, vuosien varrella, siirryttiinkin pokkarista A pokkariin B (HP Photosmart 935 --> Ricoh Caplio R4, joka on edelleen välillä käytössä, joskin vetelee mekaniikaltaan viimeisiään). Ricohilla päästiinkin jo kohtuullisiin tuloksiin, mutta edelleen halusin parempaa...kaikkea. 2008 syksyllä tuli ensimmäinen digijärkkäri taloon (Nikon D40x), joka on vaihtunut D40:n ja D200:n kautta nykyisin käytössä olevaan kahteen Fujin S5:een. Kohta tulee itse asiassa vuosi ensimmäisen Fujin hankinnasta, eikä päivityspolte ole enää kovinkaan kova.

Nykyään tulee kuvattua sekä omaksi iloksi, että myös maksua vastaan. Jälkimmäistä vielä melko vähän, etenkin nykyisten kiireiden vuoksi, mutta tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Kohta on koneinssin paperit kourassa ja lähikuukaudet näyttävät minkälaiselta suunnalta pääasiallinen tulo tulee tienattua.


-Sale

Mulla taisi kuvaaminen lähtä siitä kun kaveri hankki digijärkkärin tuossa parisen vuotta sitten. Sitä ennen parilla pokkarilla kuvailin ihan satunnaisesti, nyt olen ruvennu opettelemaan strobist kuvausta jonkin verran ja erinäisiä videoita ja kirjoja tullu koluttua läpi.
Jospa jotain jäis tuonne päähän vielä ;)

Kuvaaminen alkoi siitä kun aloin tallentamaan off-road kisoja joskus -90 luvun alussa, valokuvauksesta muodostui pitkäaikainen harrastus johon en vielään ole kyllästynyt.

Minä harjoittelen kuvaamista monesta eri syystä.

Yksi syy on että saisin lapsista mahdollisimman hyviä muistoja ja niitä saa olla PALJON.

Myös syynä on ,lähinnä kiekkokuvaamisharjoittelussa se että saan tehtyä myös muille muistoja.

Syynä on myös liikunta jota en varmaan tekisi ilman tuota kameraa ainakaan yhtä paljon, eli tuo on minulle myös liikunta muoto.

Lisäksi yksi eikä varmaankaan vähäisin syy on se että olen kohta ollut 10kk täysin ilman viisaiden juomaa ja siinä minua on auttanut joko itse kuvaaminen tai lähinnä siihen syventyminen ja siitä lukeminen.

Voisin luetella lisääkin syitä koska niitä on paljon mutta tuossa nyt aluksi.

Jatkan edelleenkin harjoittelua ja kun alkaa unohtua nuo ensiaskeleet (lue perustieto) niin olen menossa uudestaan digikuvauksen peruskurssille ja haetaan se tieto takaisin.

Eka kamera vuonna (-72??) Halina Pak-kamera. Halusin ottaa valokuvia.

Eka järkkäri Yashica FX-3 vuonna -84, Tahdoin ottaa parempia kuvia. Ja niitähän tuli.

Pian tuli kuvioihin dia-filmit (kun kyllästyttiin Eirin kelvottomiin paperikoppareihin). Ja sitten piti ostaa lisää kameroita, että saa niitä paperikuviakin ;)

-91 menin kansalaisopiston valokuvakerhoon, mustavalkokausi alkoi..siitä jatkui väriprosessililluttelut kotona....kamerakerho...kursseja..ja sitten se olikin menoa...etäopiskelua....lähiopetusjaksoja..näyttökokeita...tässä sitänyt sitten ollaan.

Lyhyesti vastattuna, koska mulla on niin huono kuvamuisti.

Pidemmälti kerrottuna historia:
Eka kamera
-90 luku tuli kuvailtua vuosikymmenen alussa ostetulla filmipokkarilla. Välillä tuli vähän turhankin innokkaasti räpsittyä kuvia ilman ajatuksia ja näin ollen 2002 vuoden alussa käytettynä hankittua 450e maksanut Canon Ixus V muutti maailman.

Toinen kamera
Ixus kulki koko ajan matkassa ja etenkin opiskelijabileistä taltioitui huomattavan paljon ikimuistoisia kuvia. Aina ei kamerasta ollut tietoa illan jälkeen missä se oli, mutta aina se kuitenkin jostain jonkun kämpästä jostain sohvan alta löytyi. Kuvaus oli hyvin paljon ihmisten kuvaamista.


Kolmas kamera
Canon S1:n tultua markkinoille, se tuli sit hankittua kerran vanhakin kamera oli Canon. S1:llä pääsi oikeasti kuvauksen makuun ja mm. viikon Prahan reissulla kuvia tuli tällä pokkarilla yli 700 kpl. S1:ssä jo oli EVF sillä tasolla, että en käytännössä käyttänyt lainkaan takanäyttöä. Tällä kameralla tuli vajaassa kolmessa vuodessa kuvattua ainakin 10 000 kuvaa.


Neljäs kamera
2007 vuonna maailma pyörähti ympäri kun kävelin Tampereen Rajalan liikkeeseen kokeilemaan Canonin 400D:tä ja kun sopivasti siellä sattui Nikonin D40:täkin olemaan, niin sitäkin.
Canon ei sopinut käteen, mutta D40 sopi ( ehkä yksi syy voi olla myös siinä, että D40:ssä ja S1:ssä on samankaltainen laukaisin ).

Ensimmäiset 1,5v meni aika hiljaisesti räpsien kuvia ne kun ylittivät odotukset joka tapauksessa. Peruskuvatkin olivat uskomattoman hyviä kun en ollut koskaan ennen edes filmijärkkäriä kokeillut. Kuvaus edelleen lähipiiriä ja tuttuja paikkoja.
Sitten syksyllä 2008 päätin hankkia itselleni ensimmäisen linssin kitin lisäksi. Pääasiallisena tavoitteena oli etsiä se itselle omin kuvaustyyli ja aihealue.


Tyylin hakemista
Vaikka mitä on tullut kokeiltua, niin linssejä kuin kuvaustyylejäkin. Maisemakuvausta, ihmisten kuvaamista, studiokuvausta, makrokuvausta, urheilukuvausta, juhlien kuvaamista, maksullista kuvaamista. Mikään noista ei ole tuntunut siltä omimmalta jutulta, kaikki on kivaa, mutta ei sellaista mihin jäisin koukkuun. Ei sellaista minkä vuoksi ajelisin puoli tuntia johonkin paikkaan vain sen yhden mahdollisen kuvan vuoksi. Runkoina kävi välillä D200 kunnes vaihdoin sen D90:iin. Linssejä on "riittävästi" vähän tarpeeseen kuin tarpeeseen, mutta niitä varmasti tulee laitettua vielä myyntiin tässä kesän aikana tai viimeistään kun saan sen EVIL kameran hankittua kakkosrungon tilalle.

Henkilökuvausta ja maisemakuvausta tulen varmasti aina jatkamaan lähipiirin osalta koska pidän kuvien katselusta ja muistelusta, makroillakin on kiva kuvailla pieniä kukkia ja perhosia, joista voi teettää vaikka äidille kivan taulun.


Tyyli löytyy?
Mutta sitten tämä yksi viimeisistä mun listalla olleista kuvaustyyleistä. 1.5 vuoden ja 50 000 otetun kuvan jälkeen päätin lopulta kokeilla minusta peruskliseistä lintujen kuvaamista. 70-300 VR tilaukseen ja eikun etsimään lintutorneja lähistöltä ym. paikkoja.

Kahden viikonlopun ja n. 10 tunnin jälkeen olin jo aivan hämmästynyt kuvista ja siitä tunnelmasta mitä kuvatessa linnut saivat aikaan. Aivan kuin silmät olisivat auenneet ihan uuteen maailmaan. Kuukauden sisällä huhtikuussa tein pelkkiä kuvausreissuja enemmän kuin normaalisti puoleen vuoteen. Ja nautin siitä.


Fiilis
Viikko sitten seisoin puolitoista tuntia kaislikon keskellä siten, että saappaan varsi juuri ja juuri riitti, enkä olisi halunnut lähteä lainkaan pois sieltä vaikka suurimmaksi osaksi en päässyt edes kuvausetäisyydelle linnuista. Nautin vain luonnosta ja lintujen laulusta. Tämä tuntuu juuri siltä mitä harrastukselta haluan.

Valokuvaus on monipuolinen harrastus.

• 1. Voit tuoda taiteellisen puolesi esille, kuvata kuvaamisen ilosta.
  2. Jos itse kuvaaminen ei juuri kiinnosta, voit aina juurtua koneesi äärelle kuvia käpistelemään.
  3. Jos kärsit alemmuuskompleksista selatessasi kamerafoorumien isojen poikien keskusteluja ja satut olemaan rahamiehiä, voit ryhtyä armottomaksi kalustorunk*... pönkittääksesi egoasi.

Ei jaksa copypastea:
http://tlp.fi/blog/?p=90

Tipe kirjoitti:Ei jaksa copypastea:
http://tlp.fi/blog/?p=90

Pisti silmään:

- 1.4 TC Kenko loittorengassetti

-Sale

Sauli Särkkä kirjoitti:

Tipe kirjoitti:Ei jaksa copypastea:
http://tlp.fi/blog/?p=90

Pisti silmään:

- 1.4 TC Kenko loittorengassetti

-Sale

Jep, aina voi tuollaisia pieniä lipsahduksia sattua, mutta kiitos tiedosta ja asia korjattu.

Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Jotkut lomailevat paremmin kuin toiset.


-Sale

Sauli Särkkä kirjoitti:

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Jotkut lomailevat paremmin kuin toiset.


-Sale

xD superb.. Täys repsahdus, vähän väsy kun päivän paikkaillu ja maalannu kämpän seiniä? =)

Mut jeesh, ittellä oli ainakin kivaa Mallorcalla kun ensimmäistä kertaa ikinä pääs vähän kauemmaksi lomaileen. Uudet paikat anto intoa kuvaukseen enkä jaksanu lomakuvia kuvaillessa murehtia välineestäkään. Kai ne uudet maisemat antaa joillekin puhtia kuvaamiseen enempi ku toisille?


Mut sit takasin topicciin.
ALKU: en muista tarkkaan mikä pisti ison kiven liikkeelle, mut yks päivä tajusin että mähän tahdon valokuvata. Ostin 350D:n + kittilinssi ja opettelin käyttelemään sitä. (kiertelin ja kaartelin kaikkialla kuvailemassa ja testailin mitä tapahtuu mistäkin napista)
VÄLIVAIHE: pikkuhiljaa alkoi kiinnostamaan enempi ja enempi ja mietein miten voisin syventää osaamistani. joten lähdin opiskelemaan opistoon valokuvauksen perusteita, no eihän sekään riittänyt ja jatkoin opiskelua kohti valokuvaajan ammattitutkintoa (nyt on VAT-tutkinto taskussa, kaiken kaikkiaan 2.5vuotta olen valokuvausta opiskellut ja n.puolivuotta sitä ennen "harrastanut")
SEURAUS: Joka päivä koitan oppia jotain lisää valokuvaukseen liittyen, joko photoshoppia, valaisua tai muuten vaan yleistä termistöä tai tekniikkaa. Ja edelleen nälkä on suuri..
KIINNOSTUKSET: Niin cliché kun se onkin niin beauty/fashion/mainoskuvaus on ne kiinnostuksen kohteet joihin liittyviä sivustoja selailen päivittäin. (toki tuotekuvaus kanssa kiinnostaa).
Mutta melkeen mikä vaan mikä tarjoaa teknisestikin haasteita (esim valaisu) kiinnostaa kyllä. Vähempi lehtikuvatyyppinen kuvaus.
ja ehkä vähiten eläimet ja lapset. (tässä järjestyksessä).
TAVOITE: Työllistyä mahdollisesti alalle, ja/tai täydentää osaamista esim videokuvauksella tms.. (media alan opiskelua). Oman firman perustamistakin olen "opiskellut" mutta se ei jotenkin tunnu ajankohtaiselta.
!!!(joten ottakaa alasta tosissaan kiinnostunut valokuvaajan alku duuniin, ahkera ja innokas oppimaan uutta)!!!

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Mun mielestä tähän löytyy yksinkertainen selitys.
Jotkut tekee kuvauslomia, toiset kuvaa lomalla kaiken muun ohessa.

Itse en ainakaan jaksa panostaa pätkääkään kuvailuun, kun olen lomalla. Loma lomana, kuvausreissut sitten erikseen (varmaankin affenanmaalle tänä kesänä ihan kuvausreissulle).

Tipe kirjoitti:

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Mun mielestä tähän löytyy yksinkertainen selitys.
Jotkut tekee kuvauslomia, toiset kuvaa lomalla kaiken muun ohessa.

En tarkoittanut tätä. Sanotaan vaikka että miksi joidenkin lomaräpsyt olivat parempia kuin toisten lomaräpsyt. Valokuvauksen harrastajia en silloin tuntenut yhtään.

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Vähän kuin kysyisi miksi toisen sisko on paremman näköinen kuin toisen. Olisi todennäköisyyksien mukaan kumma, jos olisivat yhtä hyvän näköisiä. Minulla on myös kaksi kaveria, joista toinen on huono uimaan. Merkillistä ;-)

OskuK kirjoitti:

ridge kirjoitti:Alkoi kiinnostamaan miksi joidenkin lomakuvat olivat aina jotenkin parempia kuin muiden.

Vähän kuin kysyisi miksi toisen sisko on paremman näköinen kuin toisen. Olisi todennäköisyyksien mukaan kumma, jos olisivat yhtä hyvän näköisiä. Minulla on myös kaksi kaveria, joista toinen on huono uimaan. Merkillistä ;-)

Totean vaan että kyllähän ulkonäöstäkin on tehty tutkimuksia; yleisesti ihmiset esim. pitävät kasvojen symmetriaa miellyttävänä.

Miten se eroaa siitä, että useissa tapauksissa valokuvauksen perus"säännöt" toimivat?

Jaa miksi sitä on ruvennut kuvaamista harrastamaan? Periaatteessa vastaus löytyy tuosta Salen alustuksesta/omasta jorinasta: Olen joskus nähnyt jotakin vaikuttavaa eikä silloin mukana ole ollut kameraa. Haluan taltioida mahdollisimman samanlaiset hetket, jotta voisin myöhemmin, vanhemmalla iällä katsella kuvia ja muistella, miltä silloin tuntui, näytti, kuullosti, tuoksui. Toki haluan samasta syystä tallentaa uusiakin asioita.
Harrastukseni ovat aina liittyneet luontoon; kalastus, melonta, hiihto, lenkkeily, samoaminen, tähtitiede.
Olen näiden harrastuksien kautta nähnyt paljon kauniita ja vaikuttavia asioita; Öinen sumu suojärvellä. Koko taivaan kattavat, punaiset revontulet. Kurkipari hätistämässä kettua pois pesältä aamuöisellä nevalla. Peura juoksemassa matalan joen poikki ilta-auringossa, vesipisaroiden kimmeltäessä. Neljä pyrstötähteä. Maaliskuinen yö, synkkä metsä, yksin, pöllön huhuilu + lukematon määrä muita itselle tärkeitä, hienoja ja vaikuttavia hetkiä. Ne hetket ja tunnelmat toivoisin pystyväni tallentamaan joskus kuviksi.

Ps: Nyt kun katsoo tuota edellistä listaa, on helppo huomata, miksi olen niin kiinnostunut kamerasta, jolla pystyy kuvaamaan huoletta pimeässä ;)

Hel_NiS kirjoitti:Jaa miksi sitä on ruvennut kuvaamista harrastamaan? Periaatteessa vastaus löytyy tuosta Salen alustuksesta/omasta jorinasta: Olen joskus nähnyt jotakin vaikuttavaa eikä silloin mukana ole ollut kameraa. Haluan taltioida mahdollisimman samanlaiset hetket, jotta voisin myöhemmin, vanhemmalla iällä katsella kuvia ja muistella, miltä silloin tuntui, näytti, kuullosti, tuoksui. Toki haluan samasta syystä tallentaa uusiakin asioita.
Harrastukseni ovat aina liittyneet luontoon; kalastus, melonta, hiihto, lenkkeily, samoaminen, tähtitiede.
Olen näiden harrastuksien kautta nähnyt paljon kauniita ja vaikuttavia asioita; Öinen sumu suojärvellä. Koko taivaan kattavat, punaiset revontulet. Kurkipari hätistämässä kettua pois pesältä aamuöisellä nevalla. Peura juoksemassa matalan joen poikki ilta-auringossa, vesipisaroiden kimmeltäessä. Neljä pyrstötähteä. Maaliskuinen yö, synkkä metsä, yksin, pöllön huhuilu + lukematon määrä muita itselle tärkeitä, hienoja ja vaikuttavia hetkiä. Ne hetket ja tunnelmat toivoisin pystyväni tallentamaan joskus kuviksi.

Ps: Nyt kun katsoo tuota edellistä listaa, on helppo huomata, miksi olen niin kiinnostunut kamerasta, jolla pystyy kuvaamaan huoletta pimeässä ;)

Hienoa tekstiä tuossa alkupuolella joskin yliromantisoitua, mutta tuossa loppukaneetissa oleva "fanatismi" joka on tyypillistä sinulle paljasti että olet helinissinen, ei pahalla mutta kasva isoksi jo!

temirhan kirjoitti:

Hel_NiS kirjoitti:Jaa miksi sitä on ruvennut kuvaamista harrastamaan? Periaatteessa vastaus löytyy tuosta Salen alustuksesta/omasta jorinasta: Olen joskus nähnyt jotakin vaikuttavaa eikä silloin mukana ole ollut kameraa. Haluan taltioida mahdollisimman samanlaiset hetket, jotta voisin myöhemmin, vanhemmalla iällä katsella kuvia ja muistella, miltä silloin tuntui, näytti, kuullosti, tuoksui. Toki haluan samasta syystä tallentaa uusiakin asioita.
Harrastukseni ovat aina liittyneet luontoon; kalastus, melonta, hiihto, lenkkeily, samoaminen, tähtitiede.
Olen näiden harrastuksien kautta nähnyt paljon kauniita ja vaikuttavia asioita; Öinen sumu suojärvellä. Koko taivaan kattavat, punaiset revontulet. Kurkipari hätistämässä kettua pois pesältä aamuöisellä nevalla. Peura juoksemassa matalan joen poikki ilta-auringossa, vesipisaroiden kimmeltäessä. Neljä pyrstötähteä. Maaliskuinen yö, synkkä metsä, yksin, pöllön huhuilu + lukematon määrä muita itselle tärkeitä, hienoja ja vaikuttavia hetkiä. Ne hetket ja tunnelmat toivoisin pystyväni tallentamaan joskus kuviksi.

Ps: Nyt kun katsoo tuota edellistä listaa, on helppo huomata, miksi olen niin kiinnostunut kamerasta, jolla pystyy kuvaamaan huoletta pimeässä ;)

Hienoa tekstiä tuossa alkupuolella joskin yliromantisoitua, mutta tuossa loppukaneetissa oleva "fanatismi" joka on tyypillistä sinulle paljasti että olet helinissinen, ei pahalla mutta kasva isoksi jo!

Onko Jartsalla toinenkin nick?


-Sale