Mikael K. kirjoitti:Suurimman ongelman muodostaa ymmärtääkseni se, että kuvittelee olevansa täydellinen tai on vain turhautunut ammattilainen. Silloin kuvaukset hoituvat vasemmalla kädellä ja kaikki kärsivät.
No toihan pätee kaikissa asioissa, valokuvauksessa kukaan ei ole täydellinen ja kyllä siinä parhaimmatkin joutuu kokoajan hakemaan itseään vaikka olisivat rankattuja maailmalla miten korkealle tahansa ja paikalleen junnaamista itse pelkään kaikkein eniten. Sen takia ite kuvaan käytännössä joka häät hieman eri tavalla ja analysointien jälkeen sitten taas kokeilen jotain muuta ja välillä kyllä tulee tuskanhikeä jos tuntuu siltä ettei homma tunnu nyt etenevän tai paranevan yhtään. (Lihavointi Mikael K:n)
Pelko jähmettää paikalleen vaikka olisi kuinka luova tahansa. Se on kuin luurakojen kalina kellarissa, jotka nousevat sieltä milloin tahansa päivänvaloon. Tästä seuraava lisälukkojen rakentaminen sulkee kaikki tuuletuskanavat ja ilma ummehtuu.
Juuri tästä syystä erilaisten tilanteiden ja asioiden kuvaaminen on niin tärkeää. Siinä voi päästää mielikuvituksen vapaalle ja ei tarvitse olla huolissaan paikalleen jäämisestä. Samalla vapautuessaan voi levätä ja se on tärkeää uusien ideoiden kannalta. Luurangot saavat jäädä leposijoilleen, aurinko voi paistaa ja keväiset tuulet puhdistavat mielikuvituksen asunnon.
Viimeksi muokannut Mikael K., Marras 06, 2009 12 : 14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sarek kirjoitti:Voisitko laittaa esille edes yhden sellaisen kuvan jonka tekniselle tasolle muut eivät yllä.
Tervetuloa osastolleni joko Häät ja Rakkaus messuille tai Mennään Naimisiin! messuille, ei se ole pelkästään siitä kiinni miltä se ruudussa näyttää vaan miltä lopullinen printti näyttää.
En tiedä ainuttakaan muuta hääkuvaajaa joka pystyy itse värihallitusti vedostamaan isoja kuvia erillaisille taidepapruille. Joku tietysti voi höpistä et tilaan kuvia x labrasta hyvillä profiileilla, mutta ongelmana on se et a) paperi joka on kaukana taidepapruista b) värihallinta kusahtaa kummiskin jossain vaiheessa ja c) erittäin harvat käyttää erikseen kalliita monen tonnin rippejä ulostukseen jolla saa selkeet parannukset kuvanlaatuun kun vain et printterin valmistajan päälle profiloi profiilin ja ajaa photarista ulos.
Jos noi ylläolevat on hepreaa niin kannattaa tulla vain käymään osastolla. Voin taata ettei kenelläkään muulla ole mitään vastaavaa esillä.
okam kirjoitti:ulostukseen jolla saa selkeet parannukset kuvanlaatuun kun vain et printterin valmistajan päälle profiloi profiilin ja ajaa photarista ulos.
Jos noi ylläolevat on hepreaa niin kannattaa tulla vain käymään osastolla. Voin taata ettei kenelläkään muulla ole mitään vastaavaa esillä.
On vaikea kuvitella, että kenelläkään muulla olisi vastaavaa hepreaa esillä...
Sarek kirjoitti:Voisitko laittaa esille edes yhden sellaisen kuvan jonka tekniselle tasolle muut eivät yllä.
Tervetuloa osastolleni joko Häät ja Rakkaus messuille tai Mennään Naimisiin! messuille, ei se ole pelkästään siitä kiinni miltä se ruudussa näyttää vaan miltä lopullinen printti näyttää.
En tiedä ainuttakaan muuta hääkuvaajaa joka pystyy itse värihallitusti vedostamaan isoja kuvia erillaisille taidepapruille. Joku tietysti voi höpistä et tilaan kuvia x labrasta hyvillä profiileilla, mutta ongelmana on se et a) paperi joka on kaukana taidepapruista b) värihallinta kusahtaa kummiskin jossain vaiheessa ja c) erittäin harvat käyttää erikseen kalliita monen tonnin rippejä ulostukseen jolla saa selkeet parannukset kuvanlaatuun kun vain et printterin valmistajan päälle profiloi profiilin ja ajaa photarista ulos.
Jos noi ylläolevat on hepreaa niin kannattaa tulla vain käymään osastolla. Voin taata ettei kenelläkään muulla ole mitään vastaavaa esillä.
Jos sinä et tiedä ainuttakaan muuta kuvaajaa, niin tarkoittaako se automaattisesti sitä etteivät muut pysty?
On hienoa että okamilla riittää aikaa ja innostusta kyseisten printtien väsäämiseen. Itse en ole niinkään jaksanut panostaa kirjojen ja printtien tekemiseen, sillä niiden markkinat ovat todellakin melko rajoittuneet. Pyrin enemmänkin keskittymään kuvien sisältöön, jossa on siinäkin ihan tarpeeksi työnsarkaa...
Jeffillä 1DMKIV kamerasta hääkuvia ulkona, näyttää siltä että hääkäytössä käytännössä salaman voi jättää jo museoon. Ite joutuu monesti vielä käyttämään iso6400:sta, mutta 12800 on jo sellainen f1.4:lla ettei niin hämärää häissä olekkaan ikinä missä näin pimeeksi juhlapaikka pistetään.
Itsehän en ymmärrä mikä salaman käytössä on väärää tai niin väärää, että se pitäisi museoon jättää. Ensinäkin se tuo muutamiin kuviin erittäin hyvän lisän ja toimii mainiona tehosteena. Ei sillä käsisalamalla ole tarkoitus ampuakaan päin naamaa jolloin se on useimmiten erittäin ruman näköistä. Toiseksi en ymmärrä noita iso lukuja, itse kun ei ole tarvinnu vieläkään turvautua isompaan isoon kuin iso 800... Aukotki pysyny siinä 2.8:ssa ja on kuvattu pimeissä paikoissa.
No ei pahalla, mutta jos et huomaa sinun ja Jeffin kuvien välissä mitään eroa niin ehkä on turha selittää miksi jätetään salama kotiin ja kuvataan kiinteillä ISO tapissa aamusta iltaan.
...ja on kyllä pieni maailma, näkyy tuttuja kuvista ja häistä missä itekin piipahdin duunikeikan jälkeen ;)
okam kirjoitti:No ei pahalla, mutta jos et huomaa sinun ja Jeffin kuvien välissä mitään eroa niin ehkä on turha selittää miksi jätetään salama kotiin ja kuvataan kiinteillä ISO tapissa aamusta iltaan.
...ja on kyllä pieni maailma, näkyy tuttuja kuvista ja häistä missä itekin piipahdin duunikeikan jälkeen ;)
Huomaatko sinä mitään eroa sinun ja Jeffin välillä?
okam kirjoitti:No ei pahalla, mutta jos et huomaa sinun ja Jeffin kuvien välissä mitään eroa niin ehkä on turha selittää miksi jätetään salama kotiin ja kuvataan kiinteillä ISO tapissa aamusta iltaan.
Kaipa noissa eron huomaa, vaan ei kyllä pätkääkään kiinnosta. Emme kuitenkaan loppujen lopuksi kilpaile jeffin kanssa samoista rahoista tällä hetkellä.
Ei kyse ole siitä että kilpaillaanko Jeffin tai jonkun muun kanssa hääpareista, enemmänkin siitä että kiinnostaako edes riman nostaminen itselleen seuraavalle korkeudelle.
Valokuvaus on kuitenkin sen verran väline urheilua, että mitä parempi kalusto, sitä helpompaa teknisen laadun saavuttaminen on. Ei se kuitenkaan ole kiinni siitä että käyttääkö salamaa vai ei :)
Vaikka Jeff onkin joillekkin jumala, jonka sanaa on pakko totella pilkun tarkasti tai joutuu kadotukseen hääkuvausgenren top 100000:sta eikä enää saa keikkaa kuin joka viikonlopuksi....pläääh.
Vaikka blogikirjoitus olikin ylistystä markku neloselle niin silti miettisin hieman mitä kuvaa pistää esille. Mikäli tämä kuva on edustava niin kerro mulle miksi?
Jotenkin hassu ajatus, että ISO 100 000+ tekisi salamat turhiksi. Tietty dokkarimaiseen kuvaukseen ehkä helpompaa rätkyttää kuvia ilman valojen kanssa leikkimistä.
Minulle sinänsä salamankäyttö valona ei ole mikään ongelma, mutta ongelma niille kuvaajille jotka haluaa mahdollisimman neutraaleja ja luonnollisia kuvia (luonnollisilla tilanteilla).
Mä voin kuvata jotain henkilöä vaikka minuuttikaupalla ilman, että kuvattava tajuaa että hänestä otetaan kuvia. Odottaa, ottaa kuvan kun jotain tapahtuu, odottaa ja ottaa kuvan jos vielä parempia tilanne tapahtuu ja näin itse voin seurata kun joku tilanne alkaa tapahtumaan, tapahtuu ja loppuu. Kuvata rauhassa koko tilanteen läpi ja sitten käydä koneella jälkikäteen kuvia läpi joka kertoo tilanteesta hetken parhaiten.
Salamalla otan kerran, kaikki tietää että nyt kuvaaja ottaa kuvia, otan toisen kerran sarjan, rupeaa ihmisille tulemaan jo vähän epämielyttävä olo (ellei jo ihmiset ole jo hyytyny ekassa salamasarjassa) ja kolmas sarja niin tilanne on viimeistään silloin jo pistetty piloille kuvaajan ansiosta.
Mitä muuten tulee Jeffin blogi kuviin niin laidasta laitaan niitä tulee, mutta edustaa minusta hyvin sitä tasoa mitä asiaks voi olettaa saavansa (eikä sitä, alusta loppuun mitä hänen portfolionsa edustaa).
Ja Jeffi on tietyssä Jumala statuksessa hänen saavutustensa takia ja Jeffin tyyli perus klassinen tilannekuvaus näyttää helpolta, mutta sitten kun yrittää ottaa itse samaa niin huomaakin et miten helvetin vaikeeta se on - varsinkin kun se pitää ottaa tietyllä laatutasolla alusta loppuun ja tilanteen sopivasti sattuessa tulee erittäin klassisia artseja kuvia.
Itse asiassa itse arvosta Joe Buissinkia enemmän, keski-iässä vasta rupesi kuvaamaan häitä ja 10:ssä vuodessa USA:n parhaimpia ja tyyli joka parhaimmillaan on aivan älyttömän kaunista katsottavaa. Jeffillä pysyttelee tyyli paljon maltillisempana parhaimmillaankin... ja nyt nämä kaksi kuvaajaa tekee pienen seminaarikiertueen keväällä eikä tarvinu montaa sekunttia miettiä että pitäisiköhän osallistua...
okam kirjoitti:
...Mitä muuten tulee Jeffin blogi kuviin niin laidasta laitaan niitä tulee, mutta edustaa minusta hyvin sitä tasoa mitä asiaks voi olettaa saavansa (eikä sitä, alusta loppuun mitä hänen portfolionsa edustaa).
....Ja Jeffi on tietyssä Jumala statuksessa hänen saavutustensa takia
Eli jollakin saamallaan maineella voi huoleti tehdä sutta ja sekundaa? Mielestäni ei, mikäli meinaa pitää tulevaisuudenkin mielessä, oli homma mikä tahansa. Miettisin personalhääkuvajeesuksena hieman mitä pistää esille, karkottaa vielä asiakkaat.
Mä en nyt oikein ymmärrä mikä tossa kuvassa on niin sutta ja sekundaa (eli jos kertoisit oman analyysin, tässä omani)?
Morsiammen ilme (ja valo joka osuu kasvoihin on "täydellinen" mitä tossa olosuhteissa voi olla) ja kädenpuristus kertoo kaiken tosta tilanteesta ja itse kuvana kokonaisuudessaan se on tasapainoinen. Jos ruvetaan insinöörikuvaustavalla arvostelemaan niin taustalla lamput palaa puhki, sääri pullistuu, ehkä osittainnen puujalka leikkaus ja meikkaaja ei nyt ole kovin jäävissä asennossa (vaikkakin tosta kuvakulmasta jos meikkaaja olis ollu pystyssä niin toi koko kuva olis pitäny rajata uusiksi (kuva kaatuisi liikaa oikealle) ja ehkä huomio olis lähteny pois morsiammesta).
