Digilläkö hyvään laatuun helposti?

[Loitto]

Mutta digikuvat tulee kotona komneelta katsottua, tulostettua ja lähdettyä taas kuvaamaan? ;-)

Niin, huomaa etten puhunut valkokankaan pystyttämisestä ja projektorin virittämisestä mitään. Diakuva valoa vasten katsottuna vastaa sitä kameran omaa näyttöä ;-) Ja toisaalta, jos on läppäri mukana tai pihallaan kuvaa, niin ehtiipä niitä koneellakin katsoa aina välillä. Pointti nyt vaan on, että palaute tulee nopeammin digillä, mikä helpottaa opettelemista. Ja kuvat eivät maksa.

Dialla on kyllä paljon muita etuja. Kuvan herkät sävyvivahteet pääsevät aivan eri lailla oikeuksiinsa valkokankaalla. Tarkkuus ja dynamiikka ovat aivan eri tasolla. Ja ehkä tärkeimpänä se, ettei diaa voi korjata jälkikäteen, vaan kuva tehdään ottohetkellä.

[malmqvis]

Dialle kuvatessa kuvia on pakko miettiä etukäteen, mutta kestää turkasen kauan, ennen kuin näkee lopputuloksen.

Ehkä Raisiossa, mutta Helsingissä ja ehkä Turuussaki näkee tuloksen tunnissa.

Missä tunnin labrassa olet uskaltanut dioja kehityttää? Mulla on mennyt päivän parin keikalle Fotoykköseen, ja siltikin on joskus tullut siipeen.

[Ouvinen]

Ei mun mielestä Tunnin Kuvat yleensä diaa kehitä paikanpäällä, vaan lähettävät jonnekin Eirille tms..

[adapteri]

Minä olen joskus kehityttänyt diaa pikalabrassa. Ei siihen mennyt ihan täyttä tuntiakaan. Tosin osa kuvista oli viikon vanhoja, vain viimeisillä oli kiire. Minusta laatu oli ihan hyvää. Paljon huonomaa (mm pölyisempää) olen saanut Eiriä käyttävistä valokuvausliikkeistä. Tunnin pikakehityksessä dioissa oli yksi ongelma. Dia on vielä hiukan kostea, kun sen saa sieltä labrasta. Osan kehystin lasillisiin kehyksiin ja viikon päästä ne olivat liimaantuneet kiinni lasiin. Lasittomien kanssa ei ollut ongelmaa. Kävin kysäisemässä asiaa sieltä labrasta. He totesivat, että filmissä on varmaankin seuraavaan päivään asti pikkuisen kosteutta. Ne emulsiot eivät kestä niin kuumaa kuivatusta, että niitä voisi vartissa kuivata sisimpiä kerroksia myöden.

Digikuvauksessa silti palaute on erilaista. En minä ikinä dioistani ole muistanut, millä asetuksilla kuva on otettu. Erittäin harvoin myöskään olen kuvannut kymmentä kuvaa aaltojen tyrskyistä dialle saadakseni juuri sopivan valotuksen. Digillä sen sijaan olen useammin kuin kerran käynyt välillä kotona katsomassa tuloksia ja palannut pusikkoon jatkamaan kuvausta (tai mitä kokeiluja ne sitten olisivatkaan). Ehkä enemmän olen käynyt katsomassa perspektiiviä ja kuvakulmaa sekä eri pitkien aikojen vaikutusta kuvaa kotona kuin valotusta tai terävyyttä. Mittarithan hoitavat ne kohdalleen.

Ja edelleen olen sitä mieltä, että vaivatonta kuvaa ei ole.

[OskuK]

[quote="masa_espooTuosta mitä EsaS kirjoitti, että tulee helposti räpsäistyä... Miksei saisi? Ei musiikissakaan improvisointi ole arvotonta.[/quote]

Hauska vertaus, mutta ennemmin tulee kyllä se: "ploinggn...oho, ploingg..eiku.." -fiilis kuin improvisointi ;-D

[EsaS]

Tartunpa vielä edellä kommentoituun "räpsimiseen", josta itse mainitsin.
Tilanne, jossa se alkaa minua harmittamaan on useimmiten seuraava: kuvaan jotakin teemaa tai tiettyä kohdetta. (Tulkitkaa tämä nyt todella väljästi, amatöörin puuhasteluna.)
Kohteen sattuessa etsimeen digillä tulee kuvattua, vaikka tietää/näkee/tuntee, että esim sommittelu ei ole kohdallaan tai kohde ei ole mitenkään asiallisessa asennossa tai valossa. Näitä melkein tietoisesti kakkosluokan kuvia tulee digillä otettua turhan herkästi.
Eihän tästä ole mitään haittaa muille kuin itselleni, kun sitten tietokoneen ääressä pitäisi tehdä karsintaa. Kun vielä on vanhan filmikuvaajan arkistointitausta, että kaikki vaan negaliuskoina arkistoon, niin karsinta tuottaa minulle jatkovaiheessa ylimääräistä tuskaa. Helpompi MINULLE olisi opetella taas vähän karsimaan kuvausvaiheessa tai oppia uusi asenne tietokoneella nopeampaan karsimiseen.
Toinen puoli asiassa on tietysti muutenkin opetella sommittelemaan, ohjaamaan yms tietoisemmin ja paremmin.
Kuitenkin: digikuvaus on kaikin puolin hauskaa ja palkitsevaa, nämä "valitukset" ovat sivujuonteita.
t. Esa

[masa_espoo]

[quote="masa_espooTuosta mitä EsaS kirjoitti, että tulee helposti räpsäistyä... Miksei saisi? Ei musiikissakaan improvisointi ole arvotonta.

Hauska vertaus, mutta ennemmin tulee kyllä se: "ploinggn...oho, ploingg..eiku.." -fiilis kuin improvisointi ;-D[/quote]

Hmm, ehkä siis pitäisi verrata säveltämiseen eikä improvisointiin? Taidetta se on sekin. Jotkut tekevät musiikkia "korvakuulolta", jotkut taas saavat ensimmäiset soinnut ilmoille hyvin pitkällisen suunnittelun seurauksena.

No oli miten oli, tapansa kullakin. Minusta sen tavan valinta on vain kuvaajan tehtävä, ja jos kurssilla ollaan, niin sitten opettaja luonnollisesti painottaa sitä tapaa jota ollaan opiskelemassa. Digin edut siinä "improvisointi"- tai "ploing"-tyylissä lienevät kiistämättömät. Se että digi _sopii_ tähän tapaan ei tee siitä sen huonompaa muissa kuvaustyyleissä eikä itsessään pakota hätiköivään kuvaamiseen.

Kyllä kai filmilläkin etunsa on, mutta minun kuvauksessani ne ovat sen verran olemattomat että tavallaan valitettavasti muut kuin digikamerat ovat jääneet melkolailla pysyvästi pölyttymään hyllylle. Kameravanhuksilla on kiva joskus kuvata rulla (osan kohdalla nimenomaan Rulla) tai pari ihan nostalgiamielessä, mutta sitä se kyllä käytännössä juurikin on, fiilistelyä ja muistojen kaivelua. Minulle henkilökohtaisesti ne sinänsä hienot ja toimivat kamerat eivät anna sitä vastinetta lisäpanostukselle (raha, aika) digikuvaukseen verrattuna joka niiden käyttöön menee, että sen enempää tulisi käytettyä.

Masa