Hautajaisten kuvaaminen

Mikä tahansa kuvaukseen liittyvä, häät, koulukuvaukset, tekijänoikeudet, kuvaajan/kuvattavan oikeudet jne. jne.
Mikael K.
Viestit: 2567
Liittynyt: Helmi 23, 2005 16 : 25
Viesti:

Re: Ladattu pokkari taskuun varalle.

Viesti Kirjoittaja Mikael K. »

TheHatter kirjoitti:
Mikael K. kirjoitti:
TheHatter kirjoitti:-- kun se liperilasse heittää läppää pömpelissään ja silloin kun väki vaivautuneesti liikuttaa huuliaan kanttorin säestyksellä. --
Minua vaivaa moinen asenne. Vaikka kirkko tai kappeli olisikin henkisesti ja hengellisesti vieras ympäristö niin yrittäisin silti suhtautua kunnioittavasti sureviin ihmisiin.
Minua taas vaivaa moinen asenne. Kyllä niitä surevia ihmisiä on muuallakin kun kirkollisissa piireissä ja heitä häiritsee suuresti, että joku haluaa välttämättä heidänkin kärvistelevän luterilaisessa angstissa.

Kyllä tässä on itse kukin menettänyt läheisiään ja tuttaviaan ja sekä surrut heidän poismenoaan ja juhlinut heidän muistoaan, mutta kuitenkin saanut vain moitteita toiminnastaan tuolta piruntorjuntaosaston suunnasta, joten niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Joten ei tarvi neuvoa, tiedän kyllä vakaumukseni. Kun luterilainen kirkko toimii kunnioittavasti muita kohtaan, niin saa se myös minun kunnioitukseni. Nyt mennään näillä.

Olen myös työskennellyt muutamat vuodet kirkon palveluksessa ja nähnyt riitit esiripun molemmin puolin. Tiedän siltäkin osin, missä mennään. Ikävää jos olet pahoittanut mielesi arvostelusta, mutta en vain pysty tuota teatteria ottamaan vakavasti, jokainen saa kuitenkin arvioida jutut oman katsomuksensa mukaan. En ole pakottamassa ketään mihinkään suuntaan.
Tässähän on nyt kontekstina kirkolliset hautajaiset, joista kirjoitit ivalliseen sävyyn lainaamassani tekstissä. On totta, että surevia ihmisiä on muuallakin kuin kirkollisissa ympyröissä. Se ei kuitenkaan nyt liity tähän asiayhteyteen. Kyse on ennen kaikkea siitä millä tavalla kirkollisissa hautajaisissa mukana oleva valokuvaaja käyttäytyy ja suhtautuu niihin ja paikalla oleviin ihmisiin. Se on heidän asiansa miten itse suhtautuvat hautajaisiin. Valokuvaaja on kuitenkin paikalla maksettuna renkinä ja pelkästään se edellyttää tilanteeseen sopivaa käyttäytymistä. Mikäli tekstisi ilmentää käyttäytymistäsi niin silloin saatat olla väärässä paikassa kuvaamassa. Se ei palvele tarkoitustaan. Vaikka niskaan tulisi mutaa tai ties mitä niin minä näkisin aiheen sillä tavalla, että surevia ihmisiä ei pidä kohdella huonosti vaikka sillä papilla nyt sattuisikin olemaan ongelmia suhtautumisessaan muihin ihmisiin tai ego vinossa.

Saattaa olla, että valitsit sanasi vain huonosti ja minä hermostuin sen seurauksena. Mikäli näin on niin silloin kiukku on turhaa ja kiivastuminen tarpeetonta. Sillä ei ole kuvaamisen kannalta sinänsä merkitystä miten suhtautuu kirkkoon. Olennaista on hautajaisvieraiden kunnioittaminen ja tarpeen tullen mölyjen pitäminen mahassaan.
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
TheHatter
Viestit: 2069
Liittynyt: Maalis 27, 2009 9 : 21

Re: Ladattu pokkari taskuun varalle.

Viesti Kirjoittaja TheHatter »

Mikael K. kirjoitti:Kyse on ennen kaikkea siitä millä tavalla kirkollisissa hautajaisissa mukana oleva valokuvaaja käyttäytyy ja suhtautuu niihin ja paikalla oleviin ihmisiin. Se on heidän asiansa miten itse suhtautuvat hautajaisiin. Valokuvaaja on kuitenkin paikalla maksettuna renkinä ja pelkästään se edellyttää tilanteeseen sopivaa käyttäytymistä.
Maksettuna tai maksamattomana, mutta se ei kuitenkaan edellytä, että valokuvaajan pitäisi suhtautua riitteihin jotenkin hyväksyvästi.

Kuten olen täällä aiemminkin asiasta kirjoittanut, että en ymmärrä, enkä voi mitenkään hyväksyä mitään kirkollisia toimituksia. Häät ja hautajaiset ovat niitä pahimpia ja tekopyhimpiä, siksipä katson oikeudekseni valokuvaforumilla kirjoittaa niistä aivan haluamaani sävyyn, kunhan pysyn lain asettamissa raameissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siellä tilanteessa minun pitäisi käyttäytyä mäntisti tai tuoda välttämättä esille vakaumustani.

Kun kuvaan noita riittejä, onnittelen hääparia ja esitän osanottoni vainajan omaisille, saatan jopa papin kanssa vaihtaa muutaman sanan ihan hyvässä hengessä. Viimeksi juuri sakastissa myötäilin keskustelua, missä toivotettiin kaikki naispapit takaisin sinne nyrkin ja hellan väliin. Pois oikeiden miesten puuhista. Eli, se mitä on itse mieltä asioista, ei määrittele sitä, miten eri paikoissa käyttäydytään. Eihän suinkaan änkerö luterilainenkaan ala arvostelemaan Helleenien uhrimenoja, jos on sinne vieraaksi kutsuttu. Kyllä tämä nyt pitäisi ihmisten ymmärtää ihan itse, eikä sitä tarvitse erikseen hautajaiskuvaamisen ohjeissa mainita.
“Would it save you a lot of time if I just gave up and went mad now?”
Mikael K.
Viestit: 2567
Liittynyt: Helmi 23, 2005 16 : 25
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mikael K. »

TheHatter kirjoitti:
Mikael K. kirjoitti:Kyse on ennen kaikkea siitä millä tavalla kirkollisissa hautajaisissa mukana oleva valokuvaaja käyttäytyy ja suhtautuu niihin ja paikalla oleviin ihmisiin. Se on heidän asiansa miten itse suhtautuvat hautajaisiin. Valokuvaaja on kuitenkin paikalla maksettuna renkinä ja pelkästään se edellyttää tilanteeseen sopivaa käyttäytymistä.
Maksettuna tai maksamattomana, mutta se ei kuitenkaan edellytä, että valokuvaajan pitäisi suhtautua riitteihin jotenkin hyväksyvästi.

Kuten olen täällä aiemminkin asiasta kirjoittanut, että en ymmärrä, enkä voi mitenkään hyväksyä mitään kirkollisia toimituksia. Häät ja hautajaiset ovat niitä pahimpia ja tekopyhimpiä, siksipä katson oikeudekseni valokuvaforumilla kirjoittaa niistä aivan haluamaani sävyyn, kunhan pysyn lain asettamissa raameissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siellä tilanteessa minun pitäisi käyttäytyä mäntisti tai tuoda välttämättä esille vakaumustani.

Kun kuvaan noita riittejä, onnittelen hääparia ja esitän osanottoni vainajan omaisille, saatan jopa papin kanssa vaihtaa muutaman sanan ihan hyvässä hengessä. Viimeksi juuri sakastissa myötäilin keskustelua, missä toivotettiin kaikki naispapit takaisin sinne nyrkin ja hellan väliin. Pois oikeiden miesten puuhista. Eli, se mitä on itse mieltä asioista, ei määrittele sitä, miten eri paikoissa käyttäydytään. Eihän suinkaan änkerö luterilainenkaan ala arvostelemaan Helleenien uhrimenoja, jos on sinne vieraaksi kutsuttu. Kyllä tämä nyt pitäisi ihmisten ymmärtää ihan itse, eikä sitä tarvitse erikseen hautajaiskuvaamisen ohjeissa mainita.
Taidamme puhua osittain toistemme ohitse. Minun tähtäyspisteeni on ollut surevat omaiset. Samoin heidän ja heidän surunsa kohtaaminen hautajaisissa, niin että työ tulee hoidetuksi esteistä huolimatta. Tämä asettaa nähdäkseni selvät rajat, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Sanoitkin aivan selvästi sen, että osaat luovia noilla vesillä. Tästä ei siis ole minulla sen enempää sanottavaa.

Olen törmännyt hautajaisissa sellaisiin kuvaajiin, joilla ei ole minkäänlaista sosiaalista älyä ja he toimivat kuin norsut posliinikaupassa. Heidän kohdallaan ei auta kovin hienovarainen ohjeistus. Avuksi tarvitaan rautakangen vääntölujuuden kaltaista suhtautumista suunnan kääntämiseksi. Tämä oli taustalla, kun älähdin sanoistasi.

Sillä ei ole tilanteen kannalta sinänsä merkitystä miten suhtaudut pohjimmiltasi hautajaisiin, kun selvästi osaat elää tilanteen mukaan. Se on nähdäkseni olennaisinta surevien omaisten kannalta asiaa tarkasteltaessa. Kuvaustilanteessa on kuitenkin helpompi hengittää jos kirkon suhteen ei ole liiemmälti traumoja.
IGOR90
Viestit: 551
Liittynyt: Marras 29, 2009 20 : 16

Viesti Kirjoittaja IGOR90 »

Tuli nyt ne hautajaiset sitten kuvattua. Oli ihan mielenkiintoinen kokemus, ei ollutkaan perinteiset kirkkohautajaiset vaan krematoriossa järjestettävät ei-kirkolliset hautajaiset. Valo krematoriossa oli erittäin hyvä joten sen puolesta ei tarvinnut stressata. Kuvakulmien kanssa en ruvennut kikkailemaan vaan arkun ollessa käytävän päässä räpsin kuvia sivukäytävien puolella piilossa yleisöltä. Kiitosta tulikin tästä kun pysyin poissa näkyvistä seremonian ajan.
Koin 18-55+75-300 yhdistelmän hyväksi yhdistelmäksi juuri sen kattavan polttovälialueen vuoksi, eikä linssin vaihtaminenkaan loppujen lopuksi ole niin hidasta/vaivalloista. Tilanteiden ennakointi auttaa todella paljon tässä.
Mieli olisi tehnyt ottaa enemmän vapaasti kuvia ihmisistä seremoniassa, mutta koin tilanteen jotenkin niin "pyhäksi" tms. että tyydyin ottamaan peruspönötyskuvat arkulla. Omaisillakaan ei ollut muuta toivetta. Muistotilaisuudessa oli kuitenkin sitten enemmän vapauksia tämän suhteen vähän leikkiäkin ja poimia niitä yksityiskohtiakin päivästä. Mikäli ei tule kutsuja vastaavanlaisiin tilaisuuksiin tulevaisuudessa, en ole tästä kauhean pettynyt, sen verran latistava tunnelma, että tämän kaltainen herkkä mies ei tuollaisia kaipaa vapaa-ajallaan.
zacke54
Viestit: 106
Liittynyt: Loka 23, 2007 19 : 39
Paikkakunta: Jokioinen
Viesti:

Viesti Kirjoittaja zacke54 »

Hieno homma, että kaikki sujui kaikkia osapuolia tyydyttävästi, niin voidaan nää maalliset ongelmat asian tiimoilta taas jättää näille tuonpuoleisen asiantuntijoille
jukhon
Viestit: 16
Liittynyt: Loka 31, 2007 17 : 06

Viesti Kirjoittaja jukhon »

Lupauduin kuvaamaan ens lauantaina siunaustilaisuuden.
Kokemusta on lähinnä kukkasista ja leppäkertuista; En siis ole minkäänmoisissa tilaisuuksissa kuvannut -> Pientä painetta kun ihmisille on ilmoitettu ettei ole tarvis pokkareiden kanssa heilua, tilaisuudessa on kuvaaja. Asiaa helpottaa se että kyseessä on sukulainen eli bisneksiä tässä ei ole kuvioissa = Ei sovi odottaakaan ammattitasoa?
Paikka on siunauskappeli ja tuhkaus eli arkku jää kappeliin. Kukat lasketaan tilaisuuden alussa ja pappi hyväksyy kuvaamisen.
Kalusto on D 700 & 24-70/2,8. Salama SB-600.
Runkoa olen kantanut muutaman kuukauden, lasi tuli torstaina.
Yks ammattilainen neuvoi ehdottomasti käyttämään suoraa salamaa.
Selvää on että en voi pyytää; " Hei, otatko uudestaan sen..."
Joku osannee suoraan kertoa, millä säädöillä lähdetään, isot sun muut?
Ajatus on että koitan saada parvelta tai mika se nyt onkaan, kuvaa arkusta ennen tilaisuuden alkua. Sitten kun ihmiset tulevat kukkien kanssa alttarille, aikomus on tarpeen mukaan sukkuloida laidalta toiselle ja saada se hetki tallennettua. Tätä pappi piti itsestään selvänä.
Varsinainen siunaaminen tietenkin?
Ei liene tarpeen, järkevää kerätä mitään yleiskuvaa kun ihmiset istuvat paikoillaan?
Vinkkiä siitä minkätyyppistä kuvaa kaikenkaikkiaan omaiset haluavat rompulta löytää?
Tilaisuuden jälkeen on muistotilaisuus srk-talolla, siellä kuvaaminen, liikkuminen vapaampaa, rennompaa?
mtala
Viestit: 680
Liittynyt: Maalis 27, 2003 16 : 33
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja mtala »

Guzmo
Viestit: 2055
Liittynyt: Joulu 14, 2005 20 : 25
Paikkakunta: Narnia

Viesti Kirjoittaja Guzmo »

jukhon kirjoitti: Yks ammattilainen neuvoi ehdottomasti käyttämään suoraa salamaa.
Ei voi ymmärtää tälläisiä neuvoja ja vielä "ammattilaiselta". Suora salama on ehkä yksi vaikeimmista valaisuista (päävalona/fillinä) tehdä näyttämään hyvältä. Sinulla on kamera & linssi jolla voi kuvata aika pitkälle ilman mitään salaman apua.
Joku osannee suoraan kertoa, millä säädöillä lähdetään, isot sun muut?
Viikko aikaa opetella käyttämään kameraa ja salamaa ja esiintyä sen jälkeen virallisena kuvaajana. Tsemppiä!
Foorumilta löytyy viestiketjuja hää- ja hautajaiskuvauksesta (kuten yllä).
Hannu KH
Viestit: 7836
Liittynyt: Tammi 23, 2003 22 : 54
Paikkakunta: Banaanilaakso
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hannu KH »

Guzmo kirjoitti:
jukhon kirjoitti: Yks ammattilainen neuvoi ehdottomasti käyttämään suoraa salamaa.
Ei voi ymmärtää tälläisiä neuvoja ja vielä "ammattilaiselta". Suora salama on ehkä yksi vaikeimmista valaisuista (päävalona/fillinä) tehdä näyttämään hyvältä. Sinulla on kamera & linssi jolla voi kuvata aika pitkälle ilman mitään salaman apua.
Joku osannee suoraan kertoa, millä säädöillä lähdetään, isot sun muut?
Viikko aikaa opetella käyttämään kameraa ja salamaa ja esiintyä sen jälkeen virallisena kuvaajana. Tsemppiä!
Foorumilta löytyy viestiketjuja hää- ja hautajaiskuvauksesta (kuten yllä).

Suora salama voi olla ihan hyvä monessakin tilanteissa. Kun kirkon katto on vaikkapa yli 10 metrin korkeudessa ja kuva pitää ottaa kirkkaassa auringonvalossa vastavaloon niin suora salama on hyvä. Eipä siinä olosuhteessa oikein ole muutakaan vaihtoehtoa.

Aika hankala on antaa mitään yleispätevää neuvoa, koska olosuhteet voi olla mitävain. Valotus M-asentoon, herkkyyttä niin paljon kuin kamera antaa varaa ja tarvittaessa salama pitää olla mukana (ja kamerassa kiinni).
Ei ne hautajaiskuvat yleensä ole taidetta, pitää tehdä välillä nopeissakin tilanteissa tyydyttäviä kompromisseja kuvien taiteellisen laadun ja tunnelman häiritsemisen välillä. Hyviä kuvia ei kuitenkaan saa mistään lehteriltä kuvaamalla, on mentävä rohkeasti sinne mistä kuvat saa otettua.
Mahdolliset kirjoitusvirheet johtuu tabletista.
mtala
Viestit: 680
Liittynyt: Maalis 27, 2003 16 : 33
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja mtala »

Hyvä suunnittelu auttaa amatööriä.
Koeta päästä käymään kappelissa, mieluiten suunnilleen samaan vuorokaudenaikaan kuin itse tilaisuus. Jos tämä onnistuu, tee siellä alustava kuvaussuunnitelma: tuossa on paikka A, siitä siirryn paikkaan B, tästä kuvaan omaiset penkissä, tästä yleiskuvan koko osallistujajoukosta jne.

Ota koekuvia, salamalla ja ilman. Mustapukuinen ja valkopaitainen kaveri koekaniiniksi.

Mene paikalle hyvissä ajoin ennen vieraiden tuloa tarkistamaan valaistus ja ottamaan vielä muutama koekuva. Varaa samalla laukulle ym. paikka huomaamattoman toiminnan ja liikkumisen kannalta edullisesta penkistä.

Treenaa salaman käyttöä ahkerasti. Nikonin automatiikka toimii hyvin tilanteissa, joissa salama on täytevalona (salaman näytössä taisi lukea TTL-BL). Kamera kestää herkkyyden noston, niin että vallitseva valo todennäköisesti riittää ja salama voi olla täytteenä. Olen ottanut jopa ISO 4000 -herkkyydellä kuvia, jotka on präntätty lehteen eikä kukaan ole valittanut, joten ISO 2000-3000 ei ole ongelma.

Hillitysti, mutta määrätietoisesti toimiva kuvaaja ei häiritse suuremmin edes salamaa käyttäessään, jos ottaa yhden laakin per tilanne.

Ota peruskuvat varman päälle äläkä yritä niissä taiteilla äärimmäisen lyhyillä terävyysalueilla ym. Sitten jokunen rohkeampi yritys mukaan.

Kyllä se hyvin menee.

Mtala
Miihkali
Viestit: 254
Liittynyt: Huhti 02, 2003 14 : 58

Viesti Kirjoittaja Miihkali »

Yhdet hautajaiset kuvanneena sanoisin, että kuvaa ennemmin ilman salamaa, ja kokemattomalla salamankäytöllä saat kuvat pahimmassa tapauksessa vain pilattua . Rohkeasti isoa vaan, kyllä tuo runko sen kestää.
Itse teen välillä niin,että jos olen epävarma saanko skarppeja kuvia vastavassa tilanteessa (käsien tärinä yms.) laitan suljinnopeuden sataan ja täydelle aukolle, sitten vaan herkkyyttä nostetaan, kunnes alkaa histogrammi+pikkukuva miellyttämään silmää.
jukhon
Viestit: 16
Liittynyt: Loka 31, 2007 17 : 06

Viesti Kirjoittaja jukhon »

Kiitoksia, vallankin mtalalle linkeistä.
Paljon olen lukenut tällä foorumilla asiasta ja toisestakin, kohta varmaan on pakko opetella käyttämään hakutoimintoa !
mtalan linkkien takaa jo löytyy varmaan kaikki tarvittava...
( Aina on muka kova kiire jonnee, ei ehdi ettiä vaan mieluummin laittaa toiset töihin, sorry)
mtala
Viestit: 680
Liittynyt: Maalis 27, 2003 16 : 33
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja mtala »

Käsisäätö voi olla todellakin tarpeen, kun haluaa tietyn aukon terävyysalueen takia ja valotusajan pitää olla liike-epäterävyyden välttämiseksi se 1/125 s, mutta se ei saa salaman synkroininnin takia olla lyhyempi kuin 1/250 s. Nikonin Auto ISO huolehtii tässä tapauksessa herkkyyden säädöstä.

Jos salamaa ei käytetä, Auto ISO hoitaa homman. Sen asetuksiin säädetään suurin käytettävä herkkyys sekä pisin sallittu valotusaika, jota pidemmillä kamera alkaa ruuvata herkkyyttä suuremmaksi. Sitten vain aukon esivalinta käyttöön, aukko sopivaksi ja kuvaamaan.

Salaman käytössä käsisäädöt lisäävät muistaakseni vaikeusastetta sikäli, että silloin SB-600 ei toimi tilassa TTL-BL (balanced eli täytesalama). Kuvaajan pitää siis itse vähentää salaman tehoa sopivasti. Lähtökohtana voisi olla 1,7 aukon vähennys. Eipä sekään ole vaikeaa, jos sopivan arvon on ehtinyt kokeilla.

Salaman tarve riippuu kappelin valaistuksesta. Jos esim. taustalla on iso ikkuna ja päivä on kirkas, kontrastin hallinta ilman salamaa voi olla hankalaa.

Jos pääset kokeilemaan valotuksia, muista kokeilla säädöt kummaltakin puolelta arkkua.

Mtala
jukhon
Viestit: 16
Liittynyt: Loka 31, 2007 17 : 06

Viesti Kirjoittaja jukhon »

Tulipa tehtyä.
Mielettömästi olitte avuksi, nyt kun katson kuvia niin voin vain todeta että tämän parempaan minä en pysty.
Vielä sanon jotta iso apu oli siitäkin että kävin etukäteen jututtamassa siunauksen suorittavaa pappia sekä pääsin
käymään ko. kappelissa.
Kaiken kaikkiaan ihan miellyttävä kokemus!
Vastaa Viestiin